Kohti uutta seutua – muutto edessä

Kuten aikaisemmin kerroin etsin uutta asuntoa. Tutkin ahkerasti Oikotien ja Etuoven asuntotarjontaa ja kiinnostavampia kohteita kävin katsomassa.  Se tutkailu kävi työstä, mutta myös opetti paljon.

Alussa aistin katsottavista asunnoista vain fiiliksiä. Sitten vähitellen aloin arvioida, miten huonekalut asettuisivat asuntoon ja miten asunto toimisi minun käytössäni. Lopulta aloin kiinnittää huomiota myös säilytystiloihin ja teknisiin seikkoihin.

Kävin lähinnä yksityisnäytöissä, koska silloin minun oli helpompi keskustella myyjän / asuntovälittäjän kanssa.

Kun viime sunnuntaina tulin vuonna 2011 käyttöönotettuun asuntoon, tuntui heti hyvältä. Asunto oli valoisa, nykyaikainen ja kuvittelin, että viihtyisin siellä. En kuitenkaan vielä tehnyt tarjousta, olihan tuolloin vasta asunnon ensimmäinen näyttöpäivä.

Kypsyttelin asiaa ja juttelin tyttären kanssa. Hän miehensä kanssa tarjoutui lähtemään asuntonäyttöön. Torstai-iltana sitten kävimme uudestaan kohteessa. Kun lähdimme näytöstä, tyttäreni kysyi: ”Mitä vikaa muka asunnossa on? Miksi epäröit?” Enhän minä epäröinyt. Halusin vain heidänkin näkemyksensä. Hehän ehkä katsovat kohdetta eri tavalla kuin minä.

Kävimme katsomassa vielä toista asuntoa, mutta se ei enää sykähdyttänyt lainkaan, vaikka edellisellä kerralla oli tuntunut aika kivalta.

Sitten tyttären luo tuumausteelle – ja viesti välittäjälle, että haluan tehdä tarjouksen.

Ilmassa oli pientä jännitystä. Hyvä, kun maltoin mennä nukkumaan. Olin antanut takarajaksi tämän päivän klo 18. Kello 12 välittäjä soitti, että tarjoukseni on mennyt läpi! Voi, sitä iloa.

Tuntuu hyvältä siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen, joka ei tietenkään ole ihan pieni askel. Olen asunut nykyisessä asunnossani yli puolet elämästä. Olen taloyhtiön ainut alkuasukas.  Mutta nyt on oikea hetki lähteä kohti uutta vaihetta.

Asunto vapautuu 20.4., jonka jälkeen tiedossa on pientä maalausta. Sovin jo tutun remppamiehen kanssa tulevasta urakasta.

Nyt sitten alan arvioida, mitä nykyisestä kodista vien uuteen asuntoon ja mitä pitää ostaa. Ainakin työ- ja sohvapöydät pitää ostaa. Ehkä myös verhoja (en ole mitannut tulevan asunnon ikkunoita) ja muita tekstiilejä.

Kaisa