Talvitakki ostoslistalla? Lue, mihin kannattaa kiinnittää huomiota
On taas aika kaivaa esille talvitakki. Onko se vielä käyttökelpoinen vai tarvitsetko uuden takin täydennykseksi? Harva pärjää yhdellä takilla Suomen talvessa, kun säät voivat vaihdella paukkupakkasista vesisateisiin. Lisäksi tietysti on eri tilanteita, joihin tarvitsemme takkeja: ulkoiluun, työmatkoille ja ”herrasteluun”.
Talvitakki on suhteellisen kallis ostos. Sen vuoksi kannattaa miettiä, millainen talvitakki olisi sinulle paras hankinta.
Ylellisen näköiset villakangastakit ovat nyt muotia. Minuakin ne houkuttelevat. Mieli tekisi uutta villakangastakkia, sellaista väljää, ehkä hieman ylisuurelta vaikuttavaa. Pohdin tarkkaan, miten paljon sellaiselle takille todellisuudessa on tarvetta, kun täällä Helsingissä talvet muistuttavat lähinnä marraskuuta: kosteaa ja pimeää. Harkitsen siis vielä. Suurin osa takeistani on untuvatakkeja, eripituisia ja -paksuisia. Ne ovat näissä Helsingin säissä niin järkeviä.
Mieti näitä
Jos olet ostamassa uutta takkia, mieti tarkkaan, mitä takilta odotat. Jos käytät jatkuvasti olkalaukkua tai reppua, ei kannata haksahtaa pehmeäpintaiseen, villakankaiseen takkiin. Sellaisen takin pinta ei pysy siistinä pitkään.
Kun istuin kuluttajariitalautakunnassa käsittelemässä kuluttajien reklamaatioita, tarkastelimme tarkkaan takkien kulumajälkiä. Jos jäljet olivat paikallisesti esimerkiksi olkapäillä, selässä tai lantion kohdalla, päättelimme asiakkaan käyttäneen jatkuvasti olkalaukkua tai reppua. Silloin emme suositelleet hyvitystä, koska tuotetta oli käytetty väärin.
Harvasidoksinen villakangastakki ei ole arkipäivän ja vesisateisen päivän takki, vaan sopii lähinnä ”edustustilaisuuksiin”, jolloin ei kanneta painavia kasseja olalla tai istuta pitkiä aikoja turvavöissä.
Muistan joskus menneisyydestä työkaverin, joka osti kauniin, pörröistä villakangasta olevan ulsterin. Kuukauden kuluttua hän oli jo tyytymätön takkiinsa hämmästellen takin laatua: takin pörröisyys oli kärsinyt vasemman olkapään kohdalta niin pahoin, että nukka oli kadonnut ja jäljellä oli vain harvasidoksinen, kalju kangas. Hän päivitteli tilannetta minulle. Totesin vain, ettei takin laadussa ollut mitään vikaa. Sitä vastoin käyttötavassa oli: työkaverini kantoi superpainavaa laukkuaan (joka oli kooltaan lähinnä viikonloppulaukun kokoa) aina vasemmalla olalla. Vähemmästäkin pehmeä villakangas menee piloille.
Jos käytät jatkuvasti painavaa olkalaukkua tai reppua, älä sellaisina päivinä käytä villakangastakkia. Ota silloin käyttöön vaikkapa tekokuitukankaasta tehty toppatakki. Muista kuitenkin, että satiinisidoksiin kankaisiin syntyy helposti vaurioita, jos laukussa tai repussa on solkia, jotka voivat raapia takin kangasta. Näin ollen tiiviistä, mattapintaisesta kankaasta tehdyt takit ovat parempia kuin satiinisidoksiset.
Untuvaa vai vanua?
Oletko päätymässä toppatakkiin? Mieti, haluatko untuva- vai vanutäytteen. Molemmissa on hyvät puolensa. Untuvatakin päällyskankaan tulee olla riittävän tiivis, jotta untuvat eivät tule ulos. Olen huomannut, että halvemmissa untuvatakeissa tämä voi olla todellinen ongelma – ja kevytuntuvatakeissa se vielä lisää korostuu, kun takin painoa on yritetty minimoida. Sellaiseen ei kannata haksahtaa. Siitä tulee vain paha mieli, kun auton istuimessa, takin alla olevissa vaatteissa yms. on jatkuvasti untuvia. Laadukkaissa kevytuntuvatakeissa ei ole tätä ongelmaa.
Muista myös, että kaikki untuvana mainostettujen takkien sisuksissa enemmistö voi olla muuta kuin untuvaa, esimerkiksi rikottua ja revittyä höyhentä. Mielestäni tämä on huijausta! Tsekkaa ostotilanteessa, miltä takki tuntuu, kun painat takin sisä- ja ulkopuolelta sormia vastakkain. Jos sisuksissa tuntuu paljon kovaa, siellä ei ole kuin nimeksi untuvaa. Untuvassa ei nimittäin ole mitään kovaa, se on kuin kuin poutapilvi tai hattara.
Moni karttaa untuvavaatteita niiden ”hankalan” hoitamisen vuoksi. Aivan turhaan. Ei untuvatuotetta ole sen hankalampi pestä ja kuivata kuin vanutäytteistäkään (lue lisää untuvatuotteen pesusta). Tässäkin laatu palkitsee, sillä laadukkaissa takeissa untuvat on laitettu pusseihin, jotta untuvat asettuisivat pesun jälkeenkin oikeille paikoille eivätkä valahtaisi helmaan.
Vanutäytteisen takin sisus yleensä pysyy hyvin paikallaan, koska vanukin on ”kiinnitetty” paikoilleen. Vanutäytteisenkin takin päällyskangas ei voi olla millainen tahansa. Liian ohuen päällyskankaan läpi myös vanu voi puskea läpi. Sellaisia valituksia olen nähnyt lukuisia.
Jäikö vielä jokin asia askarruttamaan? Kysy, niin vastaan sinulle.
Kaisa