Teatteritärpit: Piaf ja Rottien pyhimys
Tässä teille teatteritärpit: Piaf ja Rottien pyhimys. Eli nyt kannattaa suunnata Tampereelle ja Hämeenlinnaan teatteriin.
Pidän Piafin musiikista, koska hänen äänessään kuultaa intohimo, siinä on sopivasti säröä ja luonnetta. Kun näin, että Tampereen Teatterin ohjelmistoon oli tulossa Piaf, en aikaillut hetkeäkään.
Näytelmä alkaa 1930-luvulta, jolloin Edith yritti ansaita lantteja laulamalla kadulla. Kun klubin omistajan kuulee Edithin laulua, hän ottaa tämän laulamaan klubilleen. Siitä alkaa elämän vuoristorata nousuineen ja laskuineen. Elämä vie Edithin suurilta estradeilta miesten syliin, onnettomiin suhteisiin, onnettomuuteen ja huumekierteeseen.
Piafin käsikirjoitus on Pam Gemsin käsialaa. Näytelmän on ohjannut Hilkka-Liisa Iivanainen.
Tampereen Teatterin Edithiä näyttelee taitava Annuska Hannula. Hänen äänensä sopii loistavasti Editin rooliin. Siinä on oikea sävy ja sopivaa luonnetta. Annuska Hannula on musiikkinäytelmän yksiselitteinen tähti.

Näytelmän muut näyttelijät urakoivat useissa rooleissa niin, että katsoja saa olla tarkkana, missä roolissa kukakin on milloinkin. Pia Piltzin upeaa lauluääntä on ilo kuunnella.
Musiikista vastaa Anna Laakson orkesteri. On kiva nähdä orkesteri koko ajan lavalla. Heidän soittonsa oli viihdyttävää ja taitavaa.
Pidin erityisen paljon Juho Lindströmin lavastuksesta, jonka keskiössä on karusellimainen rakennelma. Lavastus toimi hyvin ja antoi mielikuvan elämän karusellista.

Vajaan kolmen tunnin esityksen aikana katsoja saa nauttia 18 Piafin laulusta.
Olin ihan fiiliksissä Piafista.
Rottien pyhimys
Hämeenlinnan teatterin 120-vuotisjuhlasyksy käynnistyi Rottien pyhimys -näytelmällä, joka pohjautuu Anneli Kannon samannimiseen kirjaan.
Näytelmä kertoo Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalausten tekemisestä. Kirkko on ollut jo pitkään paikallaan, mutta seinillä ei ole kuvia. Kirkkomaalareiksi pestataan Andreas Pictor ja mestari Martinus, apupojaksi pääsee Vilppu.
Maalareiden tulo vaikuttaa kyläläisten elämään monella tavalla. Pahaksi onneksi Vilppu teloo kätensä, joten työhön palkataan orpotyttö Pelliina. On ennenkuulumatonta, että nainen maalaisi kirkkoa. Aluksi Pelliina saa vain pieniä osia maalattavakseen, mutta taitojen myötä hänen vastuunsa lisääntyy.

Hämeenlinnan Rottien pyhimys noudattelee kiitettävästi kirjan tekstiä, joka on verevää, vivahteikasta ja osittain ronskiakin – mutta siinä ei ole menty missään tapauksessa liiallisuuksiin. Ohjauksesta on vastannut Milko Lehto.
Pelliinana nähdään Sonja Silvander-Valo, jonka eläytyminen on mestaritasoa. Kirkkomaalareina taitavat Antti Virmavirta ja Mikko Nousiainen.
Juha Mäkipään lavastus tuntuu kuin olisi aidosti Hattulan kirkossa.

Hämmästelen usein, miten tasokasta teatteria Hämeenlinnassa tehdään. Tämäkin Rottien pyhimys on hyvä esimerkki taidosta.
Kaisa
Tampereen Teatterin Piafin esityskalenteri
Lue myös Hattulan kirkon vaiheilla
Rottien pyhimyksen esityskalenteri
Teatteritärppi Helsinkiin Pieni merenneito -musikaali on elämys