Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa farssia ja trilleriä
Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa katsojalle farssia ja trilleriä. Teatterin ohjelmistosta löytyy tiivistunnelmainen 2:22 A Ghost Story -trilleri ja nauruhermoja kutitteleva Ilmasta rahaa -farssi.
2:22 A Ghost Story
Nuoripari Jenny (Pia Andersson) ja Sam (Lauri Tilkanen) ovat saaneet lapsen ja ostaneet vanhan rivitaloasunnon, jonka he ovat rempanneet mieleisekseen. Näytelmä alkaa siitä, kun Sam on työmatkalla ja Jenny kuulee vauvan itkuhälyttimen kautta outoja ääniä yöllä klo 2:22. Onko kyse kummituksesta, ovatko henget suuttuneet, kun asunnossa on tehty liian isoja muutoksia? Järkimiehenä Sam torjuu ajatuksen.
Jenny ja Sam kutsuvat Sanin opiskelukaverin Laurenin (Sanna-June Hyde) vierailulle. Tämä ottaa mukaansa uuden miesystävänsä Benin (Sauli Suonpää). Nelikko päättää valvoa tuohon mystiseen klo 2:22 saakka, jotta he näkevät, kuuluuko silloinkin itkuhälyttimestä outoja ääniä.
Danny Robinsin käsikirjoitus pitää otteessaan, luo tiiviin tunnelman.
Pia Andersson eläytyi hyvin vauva-ajan väsyttäneen vaimon rooliin. Lauri Tilkasen Sam välittyi itsevarmana ja tiedemiesmäisenä, kuten rooliin sopii. Sauli Suonpään Benistä huokui oikealla tavalla työväenluokkaisuus ja Sanna-June Hyde sai loistaa Laurenin roolissa. Hyviä roolisuorituksia kaikki.
Koska kyse on jännittävästä trilleristä, en tietenkään paljasta tämän enempää juonta.
Paavo Westerbergin ohjaama näytelmä piti katsojan otteessaan. Katsomossa tunsi, miten tunnelma tiivistyi.
Ääni- ja valoefektit olivat pysäyttäviä, ensimmäisellä kerralla jopa säikäyttäviä.
2:22 A Ghost Storyn ensiesitys oli Lontoossa 2021, ja Suomen kansaesitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa 8.2.2024.
Ilmasta rahaa
Jos haluat nauraa, mene katsomaan Helsingin Kaupunginteatterin Ilmasta rahaa -farssia.
Näytelmässä Mikko Laine (Pekka Strang) on saanut pari vuotta aikaisemmin potkut sähköyhtiöstä. Hän ei ole kertonut asiaa vaimolleen (Raili Raitala), vaan on alkanut keplotella Kelan tukien kanssa ja saanut jos jonkinlaista avustusta ja tukea.
Ongelma syntyy, kun Kelan tarkastaja Jantunen (Emilia Sinisalo) tulee yllätystarkastukselle. Sortuuko Mikon tukien korttitalo? Miten hän selviää tilanteesta? Jotta kaikki ei romahda, Mikko pakottaa vuokralaisensa Otto Pellin (Janne Kataja) juoneensa.
Kuten kunnon farssissa tässäkin juonenkäänteet ovat aivan uskomattomat. Tottahan toki tässäkin juostaan ovista farssimaiseen tapaan.
Michael Cooneyn kirjoittama teksti toimii. Loistavasta suomennoksesta vastaa Reita Lounatvuori. Minua ilahdutti, että teksti ei ollut täynnä ala-arvoista kaksimielisyyttä.
Sari Siikanderin ohjauksessa kaikki pelitti, kuten farssissa pitääkin, sekunnin tarkkuudella, jotta rytmi pysyy napakkana.
Pekka Strang on tottunut näyttelemään myös farsseissa eikä hän pettänyt nytkään. Iloinen yllätys oli Janne Kataja, jota en ole ennen nähnyt näyttämöllä. Emilia Sinisalo oli aivan herkullinen tiukkana tarkastajana Jantusena. Farssien konkari Heidi Herala oli oikealla tavalla empaattinen ja puuhakas surutukihenkilö.
Mielestäni kaikki näyttelijät soljahtivat hienosti rooleihinsa.
Farssi on vaikea laji. Sen tehtävä on saada katsojat nauramaan. Ainakin toisessa illassa katsojat viihtyivät ja nauroivat. Tässä ajassa, jolloin kaikki uutiset ovat vain huonoja, tarvitsemme naurua – ja sen Ilmasta rahaa tekee: saa meidät nauramaan. Minäkin jouduin pyyhkimään silmiäni vähän väliä.
Kaisa
Saako olla farssia ja trilleriä? Helsingin Kaupunginteatterin sivustolta näet esitysajat