Suuntana Viro: Viljandi ja Murimäe
Mietitkö, minne lähteä kesälomalla? Entäpä, jos nyt olisikin suuntana Viro, mutta ei pelkkä Tallinna?
Olen käynyt lukuisia kertoja Tallinnassa, mutta muu osa Virosta on minulle aika tuntematonta. Sen vuoksi ilahduin suuresti, kun sain kolmen laivayhtiön ja Visit Estonian mediamatkakutsun lähteä Tartoon. Matkan aikana pysähdyimme Viljandissa, Otepäässä ja Murimäessä. Mitäs niissä olisi nähtävää tai koettavaa?
Folkmusiikin keskus Viljandi
Viljandi on Keski-Virossa oleva paikkakunta. Asukkaita tässä pikkukaupungissa on noin 17000. Sinne ajelee Tallinnasta omalla autolla alle kahdessa tunnissa ja junalla matka kestää vähän yli kaksi tuntia.
Viljandi sai kaupunkioikeudet 1200-luvulla. Keskiajalla Viljandi oli osa Hansaliittoa. Nykyäänkin Viljandissa järjestetään jokakesäiset Hansapäivä-markkinat.
Viljandi on Keski-Virossa oleva pieni paikkakunta. Asukkaita tässä pikkukaupungissa on noin 18000.
Viljandista on kotoisin laulujuhlien Koit-ajavainslaulu. Laulu on vuodelta 1904 ja sen tekijöiksi on ilmoitettu Mihkel Lüdig ja Fredrich Kuhlbars. Tallinnan laulujuhlilla tuota laulua esitettiin vuonna 1923.
Viljandin laulukenttä on tärkeä Viron uudelleen itsenäistyessä.
Viljandia pidetään virolaisen folkin pääkaupunkina. Siellä pidetään Viljandi Folk -festarit. Perinnemusiikin festivaali houkuttelee kävijöitä ja esiintyjiä ympäri maailmaa. Tänä vuonna festivaali on 25.-28.7.2024.
Viljandissa kannattaa kuljeksella vanhojen puutalokortteleiden kapeilla kaduilla, käydä katsomassa linnan raunioita ja ihailla maisemia.
Eri puolilla kaupunkia on isoja mansikkapatsaita. Mistäs tämä johtuu, mikä tarina niihin liittyy. Ryhmäämme opasti suomalainen Elina Aro, joka on pitkään asunut Viljandissa, kertoi, että mansikat ovat peräisin Paul Kondasin kuuluisammasta Mansikansyöjät-maalauksesta.
Pikk-kadun kulmasta on kaunis näkymä järvelle. Rinteessä olevaan isoon tammeen on laitettu kahdenistuttava riippukeinu. Siinä on kiva keinutella ja katsella järveä.
Virolaista viiniä
Enpä ole koskaan ajatellut, että Virossa tehdään viiniä. Murimäen tilalla tehdään käsityöviinejä. Tilan viinisalaisuus on paikalliset raaka-aineet, valitut viinirypälelajit, Otepään aurinkoiset rinteet ja pohjoismainen ilmasto.
Murimäen tilalla tehdään viinejä pääasiallisesti marjoista ja hedelmistä (kuusamanmarjoista, puolukoista, aroniasta, mustaherukasta ja omenoista), mutta noin 10 % viineistä tehdään itsekasvatetuista mm. Zilga-rypäleistä.
Viinitilan tuotanto on pientä, noin 9000 pulloa vuodessa.
Murimäe Veinikeldris on viehättävä paikka. Siellä voi nauttia erinomaista ruokaa ja talon omia viinejä, ostaa viinejä mukaan, rapsutella viinitilan koiria ja nauttia luonnosta.
Viinitilan ravintola on auki kesäviikonloppuisin.
Jos et halua kiirehtiä Otepäästä, Murimäen Viinikellarin vierashuoneistossa mahtuu perhe tai viiden henkilön ryhmä majoittumaan ja on alueella myös clamping-mahdollisuuksia (=luksusretkeily).
Ehdottomasti kannattaa tutustua.
Kaisa
Viljandi ja Murimäen tila ovat Tallinnan ja Tarton välillä. Lue myös Viehättävä Tartto,