Loviisa yllätti
Periaatteessa Loviisa on minulle tuttu. Kun sain kutsun tulla tutustumaan Loviisaan, huomasin, että Loviisa-tietoni ja -tuntemukseni ovat hyvin rajalliset. Kävimme myös Pyhtään puolella – ja se olikin minulle täysin tuntematon alue.
Mainos / pr-matka / Visit Kotka-Hamina
Malmgård
Malmgårdin isäntä kreivi Henrik Creutz oottaa vastaan vieraat.
Olen vuosikausia käynyt Malmgårdin kartanon puodissa ostamassa mm. kaurahiutaleita, jauhoja jne. Pari vuotta sitten kävin myös kartanokierroksella. Tietystä tuttuudesta huolimatta odotin innolla kartanokierrosta.
Malmgårdin kartano on Loviisassa, entisen Pernajan alueella. Kartano on perustettu 1600-luvun alkupuolella, kun Ernst Creutzille lahjoitetut maat yhdistettiin. Ensin kartano oli nykyistä vaatimattomampi, puinen, uusklassinen rakennus.
Nykyisen, linnaa muistuttavan kartanon suunnitteli arkkitehti Frans Sjöström, ja kartanoa rakennettiin vuosina 1882–1885. Rakennuttajana toimi kreivi Carl Magnus Creutz. Kartano edustaa hollantilaista uusrenesanssityyliä. Vielä 1900-luvun alussa kartanon maat olivat valtavat, jopa 3200 hehtaaria. Kartanolla oli oma vesivoimala.
Kartano on ollut Creutzin aatelissuvun omistuksessa yli 400 vuotta. Nykyinen isäntä kreivi Henrik Creutz on suvun 13. sukupolvea. Creutzit ovat Suomen aatelislistan nro 1
Kreivi Henrik Creutz esitteli portaikon neljä vuodenaikaa -patsaat, jotka muuten eivät ole kiinnitetty.
Malmgård on ptkään keskittynyt luonnonmukaiseen viljelyyn, luomutuotteiden jalostukseen ja panimotoimintaan. Tilan uutuus on helmeilevä omenaviini, jota pääsimme maistamaan käyntimme aikana. Se oli kelpo juotavaa.
Malmgårdin juhlasalissa on Murano-kruunut.
Kreivi Henrik Creutz vetää Malmgårdin tutustumiskierroksia. Hänen juttujaan oli miellyttävä kuunnella, koska hän tietysti tuntee kartanon historia, tietää esineiden tarinoita. Kartano on koti eikä museo. Eli siellä asutaan ja eletään normaalia arkea. Jokainen sukupolvi on tuonut kartanoon jotain omaa, mutta silti talo on täynnä upeita antiikkiesineitä.
Malmgårdin kartano ja sen puoti ovat ehdottomasti sellaiset, että niissä kannattaa käydä. 50 minuutin kierros maksaa 16 euroa, ja on sen arvoinen. Katso Malmgårdin sivuilta kierrosaikoja – kierros on hyvä varata etukäteen, jotta varmasti pääset haluamaasi aikaan.
Malmgårdin puistosta näkee kartanon linnamaisuuden.
Bongan linna
Taiteilija Riitta Nelimarkka
Taitelija, professori Riitta Nelimarkan töihin voi tutustua Loviisan keskustassa, aivan kirkon vieressä olevassa Bongan linnassa. Bonga on Nelimarkan ateljee ateljee-, työtilat ja galleria.
Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan käynyt – tai edes tiedostanut – että Loviisan keskustassa on tällainen kulttuurikohde, vaikka olen käynyt Loviisassa monta kertaa. Onneksi tällä matkalla tämä aukko sivistyksessäni tuli täytettyä.
Riitta Nelimarkan töissä on väri-ilottelua, muotojen ja pintojen vaihteluja.
Bongan linnan huoneissa huokuu historia. Yhdestä huoneesta löytyy myös Riitta Nelimarkan isoisän Eero Nelimarkan kuva.
Rakennus itsessään on myös näkemisenarvoinen, venäläiskauden patriisilinna.
Galleriassa on nähtävillä isoja villareliefejä, videoita, lasitöitä, maalauksia yms. ja shoppi. Käynti siellä on todellista väriterapiaa.
Bongan linnan eri huoneissa on oma tunnelmansa.
Riitta Nelimarkka totesi minulle, että päälläni on samoja värejä kuin hänen töissään Hän halusi ottaa minusta kuvan työnsä ääressä.
Galleria avoinna yleisölle heinä-, elokuussa, la ja su klo 12 – 16 ja Loviisan Wanhojen talojen -päivien ajan 30.-31.8. klo 12 – 17.
Loviisan Wanhat Talot
Monet tuntevat Loviisan LWT-tapahtuman ansiosta. Tänä vuonna suosittu Loviisan Wanhat Talot pidetään 30.–31.8.2025 klo 10–17 välisenä aikana. LWT-tapahtuman aikana pääsee tutustumaan 42 viehättävään kohteeseen, loviisalaisten koteihin. Liput maksavat 21 euroa.
Lisätietoja Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta.
Stockfors
Stockfors on entinen ruukkikylä, jonka täyttävät kulttuuri ja hyvinvointi. Vuonna 1901 Stockforssiin perustettiin puuhiomo. Muutama vuosi myöhemmin sinne tuli saha, joka toimi vuoteen 1966 saakka. Stockforsin tehdas oli aikoinaan Pyhtään suurimpia työllistäjä. Työntekijöitä oli lähes 1000.
Stockforsin perustaminen muutti Pyhtään elämää ja sen sosiaalista rakennetta. Tehtaan aikana suurimmaksi osaksi ruotsinkielisen maatalousväestön joukkoon muutti noin 100 työntekijää. Maalaiskylän elämä ja sen asukasmäärä muuttui nopeasti ihmisten muuttaessa sinne töiden perässä ja pois niiden loputtua.
Vanhoista tehdasrakennuksista huokuu menneiden sukupolvien elämä. Sieltä löytyy mm. kahvila ja sympaattinen pakkausmuseo, jossa pääsee sukeltamaan menneiden sukupolvien pakkauksiin ja tuotteisiin. Niitä katsellessa tuli mieleen monta lapsuusmuistoa.
Stockforsin rouheista rakennuksista löytyy myös kahvila.
Kuka muistaa Retu-kengät?
Miltähän vuosikymmeneltä nämä kahvipakkakset ovat?
Pakkausmuseosta löytyy myös menneiden vuosikymmenten alusasulaatikoita.
Näyttääkö tutulta?
Pakkausmuseon puuteripakkauksia. Viehättävää.
Enpä ole tiennyt, että markkinoilla on ollut myös Kaisa-kahvia.
Pieni pysähdys Stockforsissa kannattaa.
Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko
Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko
Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka sijaitsee Kymijoen Pyhtäänhaaran ja Suuren rantatien risteyksessä. Se on peräisin 1460-luvulta. Se on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Keskiaikaiseen tyyliin kirkon länsipääty on koristeellisempi kuin itäpääty.
Pyhtään kirkossa on samaa tyyliä olevia seinämaalauksia kuin esimerkiksi Hattulan kirkossa.
Kellotapuli on rakennettu 1820-luvulla. Vuonna 1998 kirkko sai uudet urut.
Kirkon seinillä on nähtävissä samantyylisiä maalauksia kuin Hattulan ja Lohjan harmaakivikirkoissa.
Kirkon saarnastuoli.
Ota lomalla suunnaksi Itä-Uusimaa, Loviisa ja Pyhtää.
Kaisa