Lukuvinkkejä kesäksi: 10 kirjaa
Lomalla on aikaa lukea. Mutta mitä lukisi? Tässä lukuvinkkejä kesäksi, 10 kirjaa, jokaiselle jotakin -ajatuksella.
Sinisilmäinen optimisti
Liisa Talvitien kirjoittamassa Hilkka Ahde sinisilmäinen optimisti -elämänkerrassa (Docendo) käydään läpi Hilkka Ahteen elämää lapsuudesta nykypäivään. Hilkka Ahde ei ole vain Matti Ahteen leski, vaan hän teki oman uransa mm. lastentarhanopettajana ja tapahtumatuottajana (mm. Ladyt lavalla).
Kirjassa Hilkka Ahde tilittää tuntojaan miehensä potkuista Veikkauksen toimitusjohtajan pallilta, äitinsä muistisauraudesta ja miehensä omaishoitajuudesta ja kuolemasta. Kirjassa käsitellään myös, miten hänen unelmatyönsä AKT-lehden päätoimittajana ja viestintäpäällikkönä muuttui painajaiseksi, kun hänen esimiehensä Timo Räty otti Hilkan silmätikuksi ja aloitti työpaikkakiusaamisen. Asia eteni oikeuteen, jossa tuomarit totesivat Rädyn syylliseksi.
Kirjaa lukiessa oikein hengästyi, koska Hilkka Ahteelle on tapahtunut niin paljon, paljon enemmän kuin muutamalle muulle yhteensä.
Vaikka Hilkka Ahteesta on kirjoitettu useita lehtijuttuja, on kirja mielenkiintoinen ja kyllä siinä tuli – ainakin minulle – uusia asioita.
Sinivalkoinen ääni
Katri Helena on sinivalkoinen ääni, josta on kirjoitettu ”kaikki” tuhansissa lehtijutuissa. Olen lukenut hänestä valtavan määrän haastatteluja. Epäilin, ettei Elina Hirvosen Katri Helena laulaja -kirja (Johnny Kniga) toisi mitään uutta tietoa. Olin väärässä. Monta seikkaa hänen uransa varhaisista vaiheista, avioliitosta Panu Rajalan kanssa ja tutustumisesta ”kalakaverin” Tommi Liimataiseen olivat jääneet minulta tiedostamatta tai unohtuneet.
Kirja tuntui rehelliseltä ilman turhaa silottelua ja kaunistelua. Onhan Katri Helenan mittava ura ollut mielenkiintoinen. Kyllä se ainakin yhden kirjan ansaitsee.
Kuuntelin tämän äänikirjana, jonka Katri Helena itse luki. Se jotenkin vielä korosti kirjan aitoutta.
Näyttelijä isolla N:llä
Mielestäni Eila Roine on näyttelijä isolla N:llä, monipuolinen, taitava ja itseään korostamaton. Antti Heikkinenon koonnut Eila Roine -kirjaan (Otava) näyttelijän uran ja yksityiselämän.
Monille Eila Roine on Heikin ja Kaijan Kaija tai Pikku Kakkosen mummo, mutta tamperelaiset ja me muuallakin asuvat teatterinystävät tiedämme hänen tehneet pitkä uransa (1951-1994) Tampereen Työväen Teatterissa, jossa hän sai tehdä monipuolisesti rooleja Pygmalionin Elizasta Eila, Rampe ja Likka -näytelmän Eilaan.
Kirjassa on runsaasti mielenkiintoisia anekdootteja, juttuja Eila Roineen näyttelijäystävistä. Ei kirja kuitenkaan ole mikään sensaatiohakuinen, vaan lämminhenkinen ja avoin.
Kuuntelin tämän äänikirjana. Lukijana oli Satu Silvo, joka oli vallan mainio lukija. Ihailin, miten Satu Silvo sai Eilan suorat lainaukset kuulostamaan aidolta tamperelaismurteelta.
Presidentin puoliso
Jos odotat, että Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä -kirjassa (WSOY) olisi jotain paljastuksia yksityiselämästä, joudut pettymään. Kirja on samassa linjassa kuin Jenni Haukion muukin esiintyminen: hillittyä tyyliä, hän ei tuo itseään tarpeettomasti esille. Kirjassa kerrotaan lähinnä presidentin puolison julkisesta ”työstä”, puolison rinnalla olemisesta ja tukemisesta. Tottahan toki hänellä on myös omia projekteja ja hankkeita, joita hän on edistämässä.
Tämän(kin) kuuntelin äänikirjana, jonka lukijana on Jenni Haukio. Lukijana hän on kuin muutenkin julkisuudessa: etäinen, mutta tässä se toimi jollain tavalla.
Kylän oma kirjasto
Unohdettujen unelmien kirjasto (Tammi) on Liina Putkosen hyvänmielen romaani. Helsinkiläinen psykologi Aina Varjoranta ottaa kesätyön pienen Kielokosken kirjaston kirjastonhoitajana. Ainan mieli on maassa, koska hänen äitinsä on kuollut vuotta aikaisemmin. Mielialaa ei paranna, että kirjaston kirjat ovat saaneet antaa tilaa paikkakunnan jumppaajille. Uusien ystävien avulla hän alkaa taistella ja muuttaa tilan takaisin kirjastoksi. Kepeän kesäisessä romaanissa on myös romantiikkaa. Mutta miten käy Ainan, kun hän ihastuu naimisissa olevaan mieheen?
Tämä kirja on just sellainen, jolla on kiva aloittaa kesäloma ja tyhjentää pää työasioista. Odotan jatkoa Kielokoski-kirjalle.
Menneen vuosikymmenen Hanko
Karin Collinsin Säilyt sydämessäin (S&S) alkaa vuodesta 1939. Tapahtumat keskittyvät Hankoon. Disa on Bellevue-pensionaatin napakka johtaja. Aino on lukiolainen, joka haluaa pois köyhyydestä. Koulun ohella hän on töissä Lindroosin kaupassa. Hjalmar on pienen Nisse-pojan isoisä ja Berndtin isä. Berndtin vaimo Sara on kuollut, eikä Berndt surultaan oikein osaa olla Nisse-poikansa kanssa. Hän vain kävelee katuja edestakaisin. Sitten Aino ja Berndt kohtaavat, Aino alkaa kiinnostua miehestä – ja lopulta rakastuu tähän. Onko se muiden mielestä soveliasta, että leskimies ja koululainen viihtyvät yhdessä.
Sitten tilanne muuttuu, kun sota syttyy, vaikka harva hankolainen luotti, ettei sota koske heitä. Hankolaiset joutuvat lähtemään kodeistaan, kun rauha tulee.
Kirja piirtää mielenkiintoisella tavalla menneen Hangon elämää, pienten ihmisten kautta. Tähänkin odotan jatkoa.
Koti kulttuurien välissä
Lotta-Sofia Saahko tuli koronan aikaan tunnetuksi, kun hän Facebookin Lotan ja papan koronalaulut -sivulla lauloi isoisänsä kanssa vanhoja lauluja. Lotta-Sofia on myös kirjailija, jonka Koti kulttuurien välissä (Tammi) kertoo, miltä lapsesta tuntuu, kun perhe muuttaa ulkomaille, vaihtaa useamman kerran maata ja kulttuuria. Lotta oli 2-vuotias, kun perhe muutti Saksaan, josta matka on jatkunut Kiinaan, Puolaan ja Suomeen.
Lotta-Sofia kertoo kulttuurien välisistä eroista, millaisia tuntoja muutot aiheuttivat pienelle lapselle ja aikuistuvalle nuorelle. Kokeeko hän olevansa suomalainen?
Lotta-Sofia Saahko lukee itse äänikirjan. Äänessä on jotain lapsenomaista innostusta, joka sopii kirjan henkeen.
Unelmaero
Stand up -koomikko Ismo Leikola ja hänen entinen vaimonsa Angela Leikola kirjoittivat yhdessä Unelmaero-kirjan (Siltala), jossa he vuorotellen kertovat, miksi erosivat ja kertovat tunnelmistaan, uusista elämänvaiheistaan.
Äänikirjassa kumpikin Leikola lukee omat osuutensa, mikä sopii erinomaisesti kirjan henkeen.
Kirjaa kuunnellessa tulee pohtineeksi, miksi kaikki eivät voisi erota yhtä aikuismaisesti. Mielenkiintoinen kirja, vaikka parisuhde ei olisikaan kriisissä.
Murha Kulosaaressa
Laura Anderssonin Kuolema Kulosaaressa -kirjassa (Otava) eletään sodanjälkeistä elämää. Lili Loimola palaa Yhdysvalloista, jossa on ollut sotien ajan kotiapulaisena. Lili menee naimisiin, mutta avioliitto on lähinnä kulissi. Helsinkiin palattuaan Lili vaihtaa ala ja ryhtyy yksityisetsiväksi. Ensimmäinen tehtävä on selvittää Kulosaaressa tapahtunut murha.
Kirjan parasta antia on vanhan ajan kuvaaminen.
Äänikirjan lukevat Elena Leeve ja Mikko Kauppila.
Pullopostia Seilin saarelta
Susan Heikkinen on perehtynyt potilas 43:n eli Saiman tapaukseen, josta syntyi Pullopostia Seilin saarelta -kirja. Kirja ei ole romaani, vaan enemmänkin tietokirja, joka on kirjoitettu mielenkiintoisella tavalla. Mitä Saiman elämässä on tapahtunut, miten kotiapulaisen mieli on niin paljon järkkynyt, että hän yrittää tappaa työkaverinsa. Hän joutuu Seilin saarelle.
Susan Heikkinen on tutkinut Saiman kohtaloa. Jälkipolvet eivät saa tietää kaikkea, osa on faktaa, osa valistunutta arvailua.
Seiliin siirretty nainen kirjoitti lappusia ja pani ne pulloon ajatuksena lähettää pullopostia. Osa pulloista on säilynyt Seilin metsissä. Pulloissa olleissa paperilappusissa nainen kertoi lääkkeistään, sähköiskuista ja elämästään. Vuosikymmeniä myöhemmin paljastui, että lappuset olivat Saima Rahkosen, potilas 43:n kirjoittamia.
Olen kerran käynyt Seilin saarella. Tämän kirjan myötä haluaisin käydä siellä uudestaan, vaikka saarella on karmea menneisyys.
Kaipaatko lisää lukuvinkkejä kesäksi?
Kaisa