Laske stressipisteet
Stressipisteet voivat kertoa henkilön mahdollisen sairastumisriskin. Tunnetko Holmesin ja Rahen stressiasteikon, jonka mukaan voidaan laskea henkilön stressipisteet?
Kuulin stressipisteistä ensimmäisen kerran 1990-luvulla osallistuessani stressitohtori Pertti Pakarisen luennolle.
Psykologit Thomas Holmes ja Richard Rahe laativat vuonna 1967 stressiasteikon 5000 potilaan kliinisistä tiedoista. Holmes ja Rahe pyysivät potilaita listaamaan stressaavia tapahtumia antaen niille pisteitä. Tätä menetelmää käytettiin lukuisia kertoja, ja tulokset olivat lähes samanlaiset. Havaittiin, että sairauksien ja traumaattisten tai stressaavien tapahtumien välillä on korrelaatio. Näin stressiasteikko syntyi.
Näin lasket stressipisteet
Stressipisteet vaihtelevat yhdestä sataan. Mitä suurempi luku, sitä todennäköisemmin tapahtuma vaikuttaa terveyteen. Jos luku on pieni, myös stressin todennäköisyys on pieni. Tulokset saadaan tapahtumien kokonaissummasta.
Tutki alla olevaa listaa ja merkitse viimeisen vuoden aikana olleet tapahtumat. Sen jälkeen laske kaikki saamasi pisteet yhteen. Jos tulos on 150, terveysriskisi on keskitasolla. Jos se on 200 tai enemmän, olet riskitasolla, ja jos se on 300 tai enemmän, riskisi on erittäin vakava.
Puolison kuolema: 100
Avioero: 73
Asumusero: 65
Vankeusaika: 63
Läheisen perheenjäsenen kuolema: 63
Henkilövahinko tai sairaus: 53
Avioliitto: 50
Irtisanominen töistä: 47
Avioliiton sovittelu: 45
Eläkkeelle jääminen: 45
Muutos perheenjäsenen terveydessä: 44
Raskaus: 40>
Ongelmia seksielämässä: 39
Uusi perheenjäsen: 39
Liiketoiminnan uudelleensäätö: 39
Taloudellisen tilanteen muutos: 38
Läheisen ystävän kuolema: 39
Työalan vaihto: 36
Muutos riitojen määrässä puolison kanssa: 35
Suuri asuntolaina tai laina: 31
Muutokset työtehtävissä: 29
Lapsi muuttaa pois kotoa: 29
Puoliso aloittaa tai lopettaa työnteon: 26
Koulun/opintojen aloittaminen tai lopettaminen: 26
Muutos elinolosuhteissa: 25
Muutos henkilökohtaisissa tavoissa: 24
Ongelmat esimiehen kanssa: 23
Muutos työaikoihin tai työehtoihin: 20
Asuinpaikan muutos: 20
Muutos koulussa / opinnoissa: 20
Muutos virkistystoiminnassa: 19
Muutos yhteiskunnallisessa toiminnassa: 18
Kohtuullinen laina tai asuntolaina: 17
Muutos nukkumistottumuksissa: 16
Muutos perhetapaamisten määrässä: 15
Loma 13
Joulu 12
Pienet lakirikkomukset: 11
Tiedän, että jotkut tahot kritisoivat näitä stressipisteitä toteamalla, etteivät ne sovi enää nykyaikaan. Voi olla, mutta toisaalta uskon, että stressillä on yhteys sairastumiseen / terveyteen, ja tietyt tilanteet ja tapahtumat lisäävät jopa pitkäaikaista stressiä.
Oletko huomannut, että usein elämäntilanteen ”haasteet”, stressaavat tilanteet, kasaantuvat?
Uskotko sinä stressipisteisiin?
Kaisa
Liikunta on hyvä tapa purkaa stressiä: Pilates antaa voimaa ja liikkuvuutta keskivartalolle
Tämä oli varsin mielenkiintoinen stressin pisteytyssysteemi, ja ainakin maallikon silmin vähintään oikeansuuntainen.
Joitakin kysymyksiä pisteytys silti herätti. En esim. tiedä, tarkoittaako kohta ”avioliitto” naimisissa oloa vai avioliiton solmimista. Onhan siinä eroaa, tarkoitetaanko, että naimisiinmeno nostaa stressitasoa 50 pistettä, tai tarkoitetaanko, että ylipäätään avioliitossa eläminen tekee niin! Hiukan sama kysymys tulee mieleen kohdasta ”suuri asuntolaina tai laina”. Mahtaneeko tämä tarkoittaa, että suuren lainan ottaminen vai ylipäätään sellaisen olemassaolo?
Kohdat ”loma” ja ”joulu” puolestaan hämmentävät siksi, että pisteet käsketään laskea viimeisen vuoden tapahtumien perusteella. Joulu tiettävästi on aina kerran vuodessa, ja lomakin useimmilla ihmisillä on vähintään vuosittain – eli pitääkö kaikkien aina laskea mukaan stressipisteet joulusta ja lomasta? No, toki jos ihan tarkkoja ollaan, niin eiväthän kaikki vietä joulua lainkaan, eikä vuosittainen loma sekään ole täysin itsestäänselvyys. Yhtä kaikki nämä ovat mielestäni hiukan outoja kohtia.
Kiva pisteytyssysteemi yhtä kaikki, pilkun viilaamisestani huolimatta. 🙂
Hei Rouvar, kiitos kommentistasi.
Uskon, että avioliitto ja avoliitto tarkoittavat samaa. Pisteytyshän on tehty 1960-luvulla, jolloin avoliitto on ollut harvinaista. Asiantuntijoiden mukaan joulu ja loma aiheuttavat pienoista stressiä (kaikki jouluvalmistelut yms.).
Listasin asuntolaina ja laina -kohdat kuten alkuperäisessä asteikossa on. Tulkitsen asian niin, että on olemassa asuntolainoja ja muita lainoja, jotka voivat kohdistua vaikkapa mökkiin tms.
Eihän tätä pidä lukea kuin piru raamattua, mutta tietyllä tavalla kyllä tässä on tietty järki. Ihminen on kokonaisuus, johon lukemattomat asiat vaikuttavat – ja stressi on yksi tärkeä tekijä.
-Kaisa
Pisteytys herätti silti joitakin ongelmia. Antaakseni sinulle esimerkin, en ole varma, tarkoittaako ”avioliitto” naimisissa vai naimisissa olemista. Tarkoittaako se sitä, että naimisissa oleminen yleensä nostaa stressitasosi 50 pistettä, vai sitä, että naimisiinmeno nimenomaan tekee temppu on erilainen. @ Geometry Dash