Elokuvan kuvaaminen – Olipa matka!
Elokuvan kuvaaminen on kiehtovaa. Leena Karo pääsi miehensä kanssa muutamaksi päiväksi seuraamaan elokuvan filmauksia Englannin maaseudulle. Päätähtinä oli neljä tunnettua brittinäyttelijää. Kuvaukset olivat historiallisessa linnassa, tunnin ajomatkan päässä Lontoosta.
Tietenkin lähdimme matkaan, kun kerran saimme kutsun tulla katsomaan, millaista on elokuvan kuvaaminen! Tyttäremme toimi elokuvan yhteistuottajana ja hänen ”pomonsa’” (elokuvan englantilaisen päätuottajan) idea oli, että voisimme tulla katsomaan, miten tällaista noin kymmenen miljoonan punnan brittielokuvaa tehdään.

Elokuvan kuvaaminen tapahtui Downton Abbeytä muistuttavassa linnassa.
Elokuvan lopullinen nimi on toistaiseksi auki, mutta se tulee ensi-iltaan vielä tämän vuoden lopulla.
Elokuvan pääosissa ovat Anthony Hopkins ja Helena Bonham Carter (mm. elokuvassa Hotelli Firenzessä) sekä Caitriona Balfe (mm. Outlander-draamasarjassa) ja Emma Laird (mm. elokuvassa the Brutalist ja the Satisfaction, Vivienne Westwoodin luottomalli).
Aikakausi on 30-luku ja tapahtumapaikka Anthony Hopkinsin roolihahmon omistama, Downton Abbeyta muistuttava jättikokoinen Tudor-aikakauden linna. Miehellä on uskollinen taloudenhoitaja (Balfe) ja viekas, perintöä tavoitteleva sukulaistyttö (Bonham Carter). Kuviossa on lisäksi mystinen kirjailija (Laird), joka ilmestyy miehensä kanssa linnan naamiaisiin.

Näyttelijät tauolla.
Tarina perustuu hyvin väljästi Daphne du Maurierin erityisesti englanninkielisen maailman tunteman Rebecca –kirjan syntyyn (ilmestyi vuonna1938).
Kun liityimme joukkoon, elokuvaa oli tehty linnassa jo viikon verran. Piha oli täynnä rekkoja ja linnan sisätiloissa hääräsi noin 120 hengen tuotantotiimi.
Jokaisessa linnan filmauksiin varatussa huoneessa seisoi palkattu vahti, joka valppaana tarkasteli tiimin liikkeitä ja varmisti, että arvokkaisiin esineisiin ei koskettu.

Linnan lattioita oli suojattu matoilla.
Parina päivänä tiloissa liikkui lisäksi kuutisenkymmentä naamiaisasuihin puettua paikallista, jotka osallistuivat Hopkinsin roolihahmon järjestämiin suuriin iltajuhliin.
Olen äskettäin lukenut Anthony Hopkinsin muistelmat (Anthony Hopkins: Hyvin sinä pärjäsit, Tammi, 2025).
Tuntui jotenkin uskomattomalta, että nyt istun Knebworthin linnan historiallisessa kirjastossa ja seuraan moninkertaisen Oscar-voittajan näyttelemistä läheisessä huoneessa! Myöhemmin illalla kohtaan hänet linnan tiloissa.
Olen innokas elokuvissakävijä, mutta en juuri koskaan ajattele, miten elokuvassa nähtävät jaksot on tehty. En myöskään sitä, miten paljon väkeä on paikalla, kameran tähtäimen ulkopuolella, aivan kiinni näyttelijöissä.
Ei näyttelemistä, vaan läsnäoloa
Anthony Hopkins istuu vuoteen laidalla ja on lähdössä alakerrassa alkaneisiin naamiaisiin.
Sama otos uusitaan muutamia kertoja. Hopkins itse ei ole tyytyväinen tai ohjaaja, Richard Eyre, toivoo jotakin lisää.
Sitten tulee täysosuma. Ilmassa on huojennusta, ihasteluja, kehuja.
Kirjassa Hopkins kertoo, miten hän pyrkii siihen, että ei ”näyttele”, vaan on läsnä, sataprosenttisena roolihahmona kameran edessä.

Linnan kirjaston vanhat kirjat.
Aamuisin korona- ja flunssatestit
Meitä seuraajia oli muitakin. Helena Bonham Carterin norjalainen miesystävä sekä tiimiin kuuluva tuottaja, joka kertoo viettäneensä toissakesän eksoottisessa Suomessa, Kotkassa ja Rankissa Tove Janssonin Kesäkirjaa tekemässä.
Oli elokuvan käsikirjoittaja ja myös rahoittajien edustajia. Näin meidän kesken, oli myös vauras britti, joka oli tukenut elokuvaa, ja sai teini-ikäiset tyttärensä naamiaisväen joukkoon.
Ja tietenkin Knebworthin linnan nykyinen omistaja.

Elokuvan naamiaiskohtauksen kattaus.
Kuvausten pausseilla päänäyttelijät kuljeskelivat rooliasuissaan muun porukan joukossa. Tunnelma oli rento ja ystävällinen.
Päivittäin teimme korona- ja flunssatestin kuten myös muut filmauksiin osallistuvat. Ensimmäisen testin jouduimme tekemään heti saavuttuamme majapaikkaan, ennen kuin edes saimme tavata tytärtämme.
Vakuutusyhtiön tiukat säännöt johtuivat muun muassa Hopkinsin korkeasta, miltei 89 vuoden iästä.

Osa tuotantotiimiä linnan portaikossa.
Ylläpito päänvaiva linnan omistajille – elokuvan kuvaaminen tuo tuloja
Asuimme linnan pääpuutarhurin entisessä pienessä talossa noin sadan metrin päässä linnasta.

Leena ja hänen miehensä asuivat tässä puutarhurin talossa.
Muutamana iltana istuimme isommalla porukalla läheisessä pubisssa ja kuuntelimme elokuvan päätuottajan kiinnostavia tarinoita elokuvan taustoista ja näyttelijöistä.
Myös linnan omistajan kertomukset sukunsa vaiheista 1200-luvulta lähtien olivat kiehtovia.
Hänen puheissaan vuosisata on lyhyt aika!

Linnan ylläpitoa rahoitetaan mm. vuokraamalla linnaa ja puistoa erilaisiin tapahtumiin ja tuotantoihin.
Ylläpito on raskasta ja kallista. Heidän onnensa on se, että linna on lähellä Lontoota.
Erityisesti viimeiset 50 vuotta perhe on vuokrannut linnaa, mainoksiin ja elokuvien tuotantoihin, kongresseihin ja muihin isoihin tapahtumiin ja saanut siten rahaa jättiläismäisen rakennuksen ylläpitoon.
Itsekseni mietin sitäkin, miten pidetään koit ja hiiret pois vuosisatoja vanhan jättirakennuksen tekstiileistä ja huonekaluista!
Yksi tulonlähde ovat megakonsertit linnan alueella. Vuosien aikana linnan puistossa ovat esiintyneet mm. Rolling Stones, Pink Floyd, Queen… Suurin yleisötilaisuus oli vuonna 2003 Robbie Williamsin puistokonsertti, jossa kävijöitä oli 375 000.
Leena Karo
Muita Leena Karon Naiselolle kirjoittamia tekstejä:
Personal shopper ratkaisi vaatepulman