Loviisa ja Kotka: 5 kiinnostavaa käyntikohdetta
Loviisa ja Kotka ovat kivoja lomakohteita, joihin ehtii tutustua vaikka yhden päivän aikana, jos et halua yöpyä seudulla. Tässä 5 mielenkiintoista kohdetta, jotka ovat hyvä syy suunnata Loviisan ja Kotkaan.
Mainos / pr-matka / Visit Kotka-Hamina
Kreivin vieraana Malmgårdissa
Loviisa ja Kotka -matka on hyvä startata Loviisan Pernajan helmestä eli Malmgårdista.
Malmgård on todella mielenkiintoinen kohde, jossa ehdottomasti kannattaa käydä. Matka on hyvä suunnitella niin, että pääset myös linnakierrokselle, joita järjestetään toukokuusta syyskuuhun. Sinne on syytä varata paikat ennakkoon, koska ne ovat todella suosittuja. Linnakierros maksaa 17 e / hlö ja varaukset netin kautta.
Kierroksen aikana kreivi Henrik Creutz kertoo Malmgårdin ja sukunsa historiasta.
Kreivi Henrik Creutz on Malmgårdin nykyinen omistaja.
Nykyinen Malmgårdin linna on valmistunut vuonna 1885. Kun Malmgårdin linnaa ja tilan muita tiilirakennuksia, yhteensä 8 rakennusta, rakennettiin, alueelle perustettiin tätä varten tiilitehdas. Kun rakennukset valmistuivat, tiilitehdas lopetti toimintansa. Jo vuonna 1886 linna sähköistettiin, mikä oli hyvin harvinaista tuohon aikaan.Linnan rakennustyyli on hollantilaisuusrenesanssi. Rakennuttajana toimi nykyisen kreivi Henrik Creutzin esi-isä Carl-Magnus Creutz, joka oli pitkään toiminut maaherrana Turussa.
Päärakennuksessa on noin 50 huonetta,365 ikkunaa (kuka ne pesee?) ja pinta-ala on noin 3000 m2. Malmgårdin linna on Suomen suurin yksityinen rakennus.
Malmgårdin linnan yläaulan patsaita ei ole kiinnitetty alustaansa.
Kreivi Creutz kertoi, että tänä vuonna tavoitteena on saada uusittua linnan lämmitysjärjestelmä maakaasulle. Nyt linna lämpiää öljyllä, jonka kulutusmäärä on ”liikesalaisuus”. Edellisen kerran lämmitys uusittiin 1950–1960 -lukujen vaihteessa puusta öljyyn. Kun lämmitysjärjestelmä on uusittu, se mahdollistaa, että linnan kaikkia huoneita voidaan käyttää ympäri vuoden. Sitä ei ole tapahtunut koskaan ennen tätä.
Malmgårdin linnan juhlasalin kattokruunut ovat Muranon lasista. Ei ole tietoa, miten ne tuotiin Venetsiasta Pernajaan.
Malmgårdin puodissa myydään tilan luomujauhoja, -kaurahiutaleita, olutta jne. Suosituin tuote on kaurahiutaleet, enkä ihmettele, sillä ne ovat todella hyviä. Olen parinkymmen vuoden ajan käynyt puodissa ostoksilla. Niin kiire ei pidä olla, ettei siellä ehdi piipahtaa ostoksilla.
Kiehtova Strömforsin ruukki
Loviisassa oleva Strömforsin ruukki on yksi parhaiten säilyneistä rautaruukeista. Sen historia alkaa vuodesta 1695, kun vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan. Vuonna 1744 ruukin omistajiksi tulivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell. Omistajien nimistä saatiin ruukille uusi nimi Strömfors. Yrityksen toiminta laajeni ja uusia aluevaltauksia olivat manufaktuuripaja, saha ja mylly.
Strömforsin kankivasarapaja.
Vuonna 1781 ruukin omistajaksi tuli Henrik Johan af Forselles. Hänen kuoltua hänen leskensä Virginia af Forsselles alkoi johtaa ruukkia. Virginian noin 60 vuotta kestänyttä aikaa kutsuttiin ”Hänen arvonsa ajaksi”. Hän rakennutti ruukin tunnetuimman rakennuksen Armonlinnan, 3-kerroksisen, punaisen puutalon.
Kauppaneuvos Antti Ahlström osti ruukin vuonna 1886. Hän kehitti sahatoimintaa.
Strömforsin ruukin kuuluisin näkymä.
Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa vuonna 1950 ja saha vuonna 1953. A. Ahlström avasi muovi- ja sähkötarviketehtaan vuonna 1947.
Nyt Strömforsin ruukki on elävä kulttuuriperintökylä. Vakituisesti siellä asuu noin 200 henkilöä. Kesällä kylän raittia kävellessä luulisi kylällä asuvan enemmänkin väkeä, koska turisteja on aika paljon raitteja kulkemassa.
Kylällä on pajamuseo, käsityöläisten työpajoja, kahviloita, ravintoloita, Ruotsinpyhtään kirkko, jossa on Helene Schjerfbeckin alttarimaalaus.
Ruukin entisessä pääkonttorissa toimii ravintola-majoituspaikka Strömfors Bed & Bistro, jossa nautimme erittäin maukkaan lounaan. Lounaan kala oli paikalliselta kalastajalta.
Strömforsin ruukin entisessä konttorissa toimii ravintola ja hotelli.
Bongan linna täynnä väriä
Yksi Loviisan keskustan helmistä on Bongan linna, joka on taitelija, professori Riitta Nelimarkan ateljee ja galleria.
Loviisa ja Kotka -matkalla kannattaa piipahtaa Bongan linnassa, jonka galleriassa on Riitta Nelimarkan värikkäitä villareliefejä.
Rakennus itsessään on näkemisenarvoinen, venäläiskauden patriisilinna. Galleriassa on nähtävillä isoja villareliefejä, videoita, lasitöitä, maalauksia yms. ja shoppi. Käynti siellä on todellista väriterapiaa. Hyvällä onnella linnassa voi nähdä myös Eero Nelimarkan maalauksen onhan Riitta Nelimarkka Eero Nelimarkan Antti-pojan tytär.
Taitelija, professori Riitta Nelimarkka.
Bongan linna on auki yleisölle lauantaisin 27.6.–22.8.2026 klo 12–16. Liput 10 e / hlö.
Koko perheen Merikeskus Vellamo
Kotkan Kantasatamassa oleva Vellamo on todellinen monitoimikeskus. Siellä on Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo, museolaivat ja monitoimitila Ruuma. Ravintola Laakonkissa voi nauttia ruokaa tai kahvitella.
Merikeskus Vellamossa on Tove Janssonin vene, johon on laitettu Muumi-hahmoja.
Vellamossa on katsottavaa ja koettavaa eri-ikäisille. Lapsia varmaan kiinnostaa Muumit. Maailman suurin vessanpönttö havainnollistaa, miten vessanpöntöt toimivat, mutta se toimii myös liukumäkenä. Vellamossa voi leikkiä, koskea, osallistua ja aktivoitua. Sellainen kiinnostaa kaikenikäisiä.
Merikeskus Vellamossa on nähtävänä maailman suurin vessanpönttö.
Vellamon näyttelytiloissa on vaihtuvia taidenäyttelyitä.
Aukioloajat: ti, to–su klo 10–17, ke klo 10–20, ma suljettu; kesäkaudella 1.6.–16.8.2026 ma–ti, to–su klo 10–18, ke klo 10–20. Liput: aikuiset 15 e / hlö, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat 10 e / hlö , alle 18 v veloituksetta.
Sunila täynnä Alvar Aaltoa
Jos olet kiinnostunut arkkitehtuurista, käy kävelemässä Kotkan Sunilassa.
Ahlström, Enso-Gutzeit, Kymi Oy, Tampella ja Yhtyneet Paperitehtaat päättivät vuonna 1936 rakentaa Sunilaan sulfaattiselluloosatehtaan. Tehtaan suunnittelu ja rakennusvaihe vei kaksi vuotta. Suunnittelijaksi palkattiin Alvar Aalto.
Kotkan Sunilassa on Alvan Aallon suunnittelemia kerros-, ketju- ja rivitaloja.
Sunilan asuntoalueella Aalto sai vapaasti toteuttaa suomalaista tulkintaa kansainvälisestä modernismista. Näin syntyi ensimmäinen ”metsäkaupunki”.
Sunila oli vuodesta 1938 1960-luvulle saakka patruunavetoinen ruukkiyhdyskunta, mutta myös nykyaikainen hyvinvointiyhteisö. Yhtiö huolehti hyvin väestään: oli sairaskassa, lasten päivähoitoa, urheiluharrastuksia, joulu- ja äitienpäiväjuhlia jne.
Sunilan entisessä tehtaanjohtajan asunnossa on Alvar Aallon suunnittelemat huonekalut.
Sunilan asuintalot muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Entinen tehtaanjohtajan talo on omakotitalo, jossa nykyisin toimii Kotkan edustus-, koulutus- ja majoitustilana. Rivi-, ketju- ja kerrostaloissa asui ennen toimiston väkeä ja tehtaan työntekijöitä. Rantala-rivitalossa asuivat ennen tehtaan insinöörit. Viisi isoa asuntoa avautuvat viuhkamaisesti kohti merta. Mäkelä-rivitalon 85-neliöisissä asuinnoissa asuivat työnjohtajat. Mäntylä- ja Honkala-ketjutaloissa asuivat työväestö. Asuntojen koko oli (ja on) 30 m2 ja 45 m2.
Sunilan alueen talot näyttävät yllättävän nykyaikaisilta, kun ajattelee niiden valmistuneen 1938.
Sunila pyrkii Unescon maailmanperintölistaa. Toivottavasti hanke onnistuu, sillä Sunila on kiinnostava kokonaisuus.
Sunilan asuntoihin pääsee tutustumaan Aalto-kodit -tapahtumassa 29.–30.8.2026.Sunilan nettisivuilta löytyy tietoa mm. alueen majoitusvaihtoehdoista
Kaisa
Lue myös Kymijoen koskenlaskuseikkailusta