Mannerheim-museo on monelle tuntematon
Onko Mannerheim-museo tuttu? Se on Helsingin Kaivopuistossa. Museo ei ole ns. suuren yleisön museo, koska se on auki rajallisesti ja kerralla museoon otetaan vain 12 henkilöä.
Mannerheim-museo on auki pe-su klo 11–17, lisäksi kesällä myös to klo 11_17. Liput on hyvä varata ennakkoon.
Ensimmäisen kerran kävin Mannerheim-museossa joskus 12-vuotiaana Helsingin-matkan aikana. Mieleeni oli jäänyt talon ulkonäkö, lukuisat eläinten pääkallot ja tiikerintalja.
Viime vuosina oli usein ajatellut, että pitäisi mennä käymään uudestaan Mannerheim-museossa, mutta aina se oli jäänyt. Sitten museo meni peruskorjaukseen. Peruskorjaus valmistui viime vuoden lopulla.
Marsalkka Mannerheimin kuva ottaa vastaan museon vieraat.
Tämän kevään aikana museo järjesti muutamia kierroksia, joiden aikana tutustuttiin museoon, mutta myös kuultiin, millaisia korjauksia talossa oli tehty. Sain paikan yhdelle näistä mielenkiintoisista kierroksista.
Mannerheim-museo oli aikaisemmin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin koti vuodesta 1924 vuoteen 1951 eli kuolemaansa saakka. Mannerheim vuokrasi talon Karl Fazerilta. Talo on valmistunut 1874. Aikoinaan taloa kutsuttiin Bomanin huvilaksi.
Museo avattiin muutama kuukausi Mannerheimin kuoleman jälkeen vuonna 1951.
Mannerheim-museo on täynnä mielenkiintoisia tavaroita. Tämä suurikokoinen kaappi on toisessa kerroksessa. Herää kysymys, miten kaappi on aikoinaan saatu kannettua toiseen kerrokseen.
Mannerheim-museon sisustus on säilytetty lähes samanlaisena kuin se oli Mannerheimin eläessä ja asuessa talossa. Tämän ansiosta talo ei tunnu perinteiseltä museolta, vaan enemmänkin kodilta. Talossa tuntuu kuin talon asukas olisi vain piipahtamassa jossakin, jos ei ajattele nauhoja, joilla estetään vieraita koskemasta esineisiin tai istumasta väärille tuoleille.
Mannerheim-museo oli Mannerheimin koti. Tavarat ovat niillä paikoilla kuin Mannerheimin aikaan.
Tarinoita ja tavaroita
Museokierroksen aikana osallistujat pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita Mannerheimistä ja tavaroista.
Tiikerintalja on museon tunnetuimpia ja varmaankin kuvatuimpia esineitä. Mannerheim toi sen Aasiaan suuntautuvalta tutkimus- ja tiedustelumatkaltaan (1906–1908). Kiinaan suuntautuvan matkan hän teki ratsain.
Museon ehkä kuuluisin tavara on Mannerheimin ampuman tiikerin talja. On hyvä muistaa, että noin 100 vuotta sitten eläinten taljoihin ja pääkalloihin suhtauduttiin eri tavalla kuin nykyisin.
Mannerheimin museon kirjasto tekee vaikutuksen vierailijaan. Kirjastossa on yli 5000 kirjaa 14 eri kielellä. Kirjojen aiheina ovat mm. sotahistoria, kulttuuri, maantiede, taide, hevosurheilu ja lääketiede. Tästä voimme päätellä, että Mannerheim oli kiinnostunut laaja-alaisesti eri aiheista. Kirjojen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Mannerheim luki ja tutki paljon keittokirjoja, oli kiinnostunut resepteistä ja siten oli vaikuttamassa myös talossa tarjottaviin ruokiin. Hänen mielestään ranskalainen keittiö oli sivistyneen talouden perusta.
Mannerheimilla oli iso työhuone. Tämä kirjoituspöytä on työhuoneessa,
Työhuoneessa on myös isot kirjakaapit.
Mannerheim ei nukkunut ylellisessä vuoteessa, kuten olisi voinut kuvitella. Hänen sänkynään toimi vaatimaton kenttävuode. Se on mielenkiintoinen ristiriita tasokkaassa ja jopa ylellisessä kodissa. Kenttävuoteessa nukkuminen oli peruja hänen sotilasurastaan ja jatkui läpi hänen elämänsä. ja palveli aikoinaan keisarillisessa ratsuväessä.
Mannerheim nukkui vaalimattomassa kenttävuoteessa.
Museossa on paljon hevosaiheisia esineitä. Tämä johtuu siitä, että Mannerheim oli taitava ratsastaja.
Museossa on paljon hevosaiheisia tauluja ja patsaita.
Museon kunniamerkkihuoneessa voi tutustua Mannerheimille myönnettyihin kunniamerkkeihin.
Mannerheimin museossa pääsee kivalla tavalla kurkistamaan marsalkan elämään. Museossa esineet ovat niillä paikoilla, joilla ne ovat olleet Mannerheimin asuessa siellä. Museo on täynnä mielenkiintoisia yk
sityiskohtia ja esineitä. Mannerheimin koti ei ollut pelkistetty, vaan se on kuin runsaudensarvi. Silti kokonaisuus on harkitun harmoninen.
Toisen kerroksen takalla on puukuori.
Oletko sinä käynyt Mannerheimin museossa? Mitä sinulle jäi mieleen?
Kaisa
Mannerheim on käynyt myös Pernajassa sijaisevassa Malmgårdin linnassa. Lue lisää Malmgårdista.