3 x Juho Rissanen

Juho Rissanen oli Kuopiossa vuonna 1873 syntynyt maalari. Hänen innoittamanaan lähdin Kuopioon katsomaan Kuopion Kaupunginteatterin Maalari-näytelmän. Matkan aikana tutustuin tähän taiteilijaan laajemminkin.

Maalari

Kuopion Kaupunginteatterin Maalari – Juho Rissanen -näytelmän on kirjoittanut Antti Heikkinen ja ohjannut Taava Hakala.

Näytelmässä keskitytään aikaan, jonka Rissanen vietti Nilsiässä maalatessaan Nilsiän kirkon alttaritaulua. Maalarin oli vaikea löytää malleja, koska paikkakuntalaiset olivat ennakkoluuloisia ja epäileviä.

Juho rissanen maalari
Juho Rissanen heilastelee Saimin kanssa. Saimia näyttelee Lotta Vaattovaara. Kuva Kuopion Kaupunginteatteri

Näytelmässä Juho Rissanen (Ilkka Pentti) alkaa heilastella paikallisen Saimin (Lotta Vaattovaara) kanssa. Näytelmän edetessä Juho  olisi ollut valmis naimaan Saimin, mutta tämä ei halunnut kiertolaiselämää viettävän maalarin vaimoksi.

Maalaus on valmistumassa, mutta Rissanen ei ole ihan tyytyväinen tulokseen – siitä puuttuu henki. Huonoksi onneksi palvelija  kaatoi vahingossa taulun, joka vaurioitui. Maalari  joutui maalaamaan Ristintien uudestaan. Kyläläisten alun nihkeys vaihtuu hyväksymiseen, kun Ristintie on valmis.

Maalari Ilkka Pentti
Ilkka Pentti muistuttaa olemukseltaan Juho Rissasta. Kuva Kuopion Kaupunginteatteri.

Näytelmässä lähes kaikki näyttelijät puhuvat savon murretta. Mielestäni se on hyvä, koska tuohon aikaan, 1900-luvun alussa, Nilsiässä kyläläiset ovat puhuneet murretta eikä mitään yleiskieltä.

Maalari-näytelmän tähti on Ilkka Pentti. Hänen ulkoinen olemuksensa, savolaisen puhetyylinsä ja eläytymisensä ansiosta Juho Rissanen herää henkiin.

Näytelmä on kaikin puolin muuten tasokasta, mutta sivuroolissa olevan mieskolmikon näytteleminen tuo mieleen lähinnä sketsihahmot.

Mielenkiintoinen näytelmä, jonka vuoksi kannatti matkustaa Kuopioon.

Juho Rissanen -näyttely

Juho Rissanen lapsuuden muisto luonnos
Äiti ja pikkutyttö

Kuopiossa ollessani huomasin, että Kuopion Taidemuseossa on Juho Rissasen näyttely. Tottahan toki tämä piti nähdä ja siten saada lisänäkemystä taitelijan töihin. Näyttely on kompakti läpileikkaus Rissasen maalauksiin, luonnoksiin, kirjeenvaihtoon jne.

Juho Rissasen isä kuoli Kallaveden jäälle tullessaan ryyppyreissulta. Juho oli silloin 10-vuotias. Maalari on käsitellyt aihetta useammassa maalauksessaan: Isän kuolema, Lapsuuden muisto ja Ruumissaatto.

Taiteilija kuoli Miamissa 1950.

Kuopion Taidemuseo on auki ti-su klo 10-17. Liput 10 e, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet 5 e; Museokortti käy.

rissanen Hauta-Heikin mummo
Juho Rissanen maalasi Hauta-Heikin mummon 1897.

Kirja

Kuopion Taidemuseossa oli myynnissä Tiina Kekäläisen kirjoittama Juho Rissanen, sisulla ja sitkeydellä -kirja. Ostin tuon kirjan, koska halusin vielä lisää tietoa tästä savolaisesta kosmopoliitista.

sisulla ja sitkeydellä - kirja
Juho Rissanen, sisulla ja sitkeydellä -kirjassa kerrotaan Juho Rissasen elämästä syntymästä kuolemaan.

Kirjasta ja taidenäyttelystä kävi ilmi, että  Rissanen oli varsinainen kosmopoliitti, joka matkusteli paljon eri puolilla maailmaa. Hän tuli toimeen monella kielellä, mutta puhui kaikkia kieliä savolaisella aksentilla.

Kaisa

Näyttelyvinkit: Wardi ja Aarikka

Kulttuuri Kirjat Teatteri

Sama mekko ja 6 tyyliä

Kaupallinen yhteistyö: North Outdoor

Miten mekkoon saisi eri ilmettä? Tässä postauksessa esittelen, miten helposti se käy – eli sama mekko ja 6 tyyliä.

Olin etsinyt pitkään laadukasta merinovillamekkoa, jossa ei olisi akryyliä, polyesteriä tai polyamidia. Lopulta löysin kotimaisen North Outdoor -malliston mekon.

Mekkoni on All Day 260 Kei -hupparimekko, jonka hinta on 149,95 e, väreinä mustikka (tosin hankin myös mustan). Kei on ohuehko, rento, mutta siisti neulosmekko. Mekko löytyy myös North Outdoorin vekkokaupasta, jos et voi mennä Helsingin Katariinankatua 4:ssä olevaan myymälään.

Mekon materiaalina on merinovilla, mutta sisäpuoli on bambuviskoosia, jonka ansiosta se ei kutita edes sellaista, joka ei voi pitää edes pitkäkuituista merinovillavaatetta ihoa vasten. Tosin suosittelen kaikille, että kaikkien neuleiden alla olisi hyvä käyttää aluspaitaa. Se pidentää pesuvälejä. Minä käytän mekon alla alusmekkoa, jonka ansiosta sukkahousujen ja alusvaatteiden rajat eivät näy.

Havainnollistan sen kanssa, miten mekon ilme muuttuu eri yhdistelmissä. Eli sama mekko ja 6 tyyliä.

Sama mekko ja 6 tyyliä
Kei-mekko on ohutta merinovillaneulosta. Siinä on ns. kengurutasku ja huppu. Huppu asettuu hyvin aika ylös eikä roiku alhaalla pitkin selkää.
Sama mekko ja 6 tyyliä kuviojakun kanssa
Näyttävä jakku antaa kokonaisuuteen ripauksen juhlavuutta.
Sama mekko ja nahkatakki
Nahkatakki tuo asennetta kokonaisuuteen.
mekko ja bleiseri
Punainen bleiseri piristää. Mekon huppu asettuu hyvin ”kaulusmaisesti”.

Mekossa on huppu, mutta se ei haittaa, vaikka mekon päälle pukisi jakun. Huppu on nimittäin ohut, joten sen voi asetella kauniisti ”kaulukseksi”, jos mekon päälle laittaa bleiserin tai jakun. Sitä vastoin rennon neulepaidan tai -liivin kanssa olen pitänyt huppua neuleen päällä.

sama mekko ja 6 tyyliä rennosti
Vasen yhdistelmä: mekon päällä sininen huovutusta villasta tehty pitkä jakku, mekon huppu jakun päällä. Tällä yhdistelmällä olen ollut infotilaisuudessa ja teatterissa. Oikea yhdistelmä: neuleslipoveri. Myös tässä olen jättänyt hupun slipoverin päälle. Tätä yhdistelmää olen käyttänyt vapaapäivinä.

Kaisa

Lue myös Merinovilla on luottovaatteen materiaali

Muoti Ostokset