Miksi suunnaksi Virolahti? Virolahti oli minulle uusi tuttavuus, kun sain kutsun Visit Kotka-Haminan järjestämälle lehdistömatkalle.

En ole koskaan käynyt niin lähellä Venäjän rajaa kuin Vironlahden-matkalla pysyen kuitenkin Suomessa: raja oli 10 kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Päivän aikana ehdimme kokea ja nähdä yllättävän paljon. Tässä muutama syy, miksi sinunkin kannattaa ottaa suunnaksi Virolahti.

Harjun Hovi

Harjun hovin tarina alkaa 1700-luvulla, kun Johan Henric Elfving sai asukasoikeuden Harjun tilaan. Vuonna 1812 Johanin poika Anton Elfving nimitettiin Kymin kihlakunnan kruununvoudiksi. Hän rakennutti tilalle päärakennuksen ja muita talousrakennuksia. Suurtilaksi Harju kasvoi Baeckmannien aikana vuosina 1833-1870, jolloin isä Fredrik Wilhelm Baeckman sekä poikansa Woldemar rakensivat Harjusta aikansa mallitilaa. Harjuun tuotiin mm. Suomen ensimmäisiä ayshire-nautoja Skotlannista.

Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu aloitti vuonna 1857 Harjuun kuuluvalla Haililan talon saunalla. Seuraavana vuonna perustettiin koulu myös tytöille. Nämä kaikki uudistukset tulivat niin kalliiksi, että Woldemar Baeckman ajautui konkurssiin, ja Harju joutui vasaran alle.

Adam von Knorring vaimoineen osti tilan 1873. von Knorring kuoli jo 35-vuotiaana, jolloin leski myi tilan valtiolle.

Vuonna 1889 Harjuun perustettiin maatalousoppilaitos. Valtio luovutti oppilaitoksen ylläpidon 1996 Harjun Oppimiskeskukselle.

Nykyisin Harju on yksityinen luonnonvaraan erikoistunut oppilaitos, josta valmistuu hevos-, puutarha-, metsä- ja maatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia.

Oppilaitoksen keskus on vuonna 1816 valmistunut hovi eli päärakennus.

Tällä hetkellä Harjussa  on erilaisia aktiviteetteja golfista vaellukseen. Siellä on myös lounasravintola ja majoitustoimintaa.

Osoite Viipurintie 50

Hevosajoneuvomuseo

Harjun Hovin alueella toimii myös hevosajoneuvomuseo Kiessi. Sinne on kerätty noin 100 erilaista hevosten vetämää ajoneuvoa kyntöauroista ajelurilloihin.

Museon tarkoitus on säilyttää vanhoja hevosajoneuvoja ja välittää tietoa vanhasta ajasta, jolloin arkiset työt tehtiin hevosvoimalla.

Sisäänpääsymaksu on 2 e ja museo on auki kesäisin.

Bunkkerimuseo

Virolahden Bunkkerimuseo on vuonna 1980 perustettu sotahistoriallinen museo. Bunkkerimuseo kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka.

Bunkkerimuseossa nykyihminen mykistyy, kun ajattelee valtavien kivenlohkareiden siirtelyä ja bunkkereiden rakentamista sodan aikana ja sen aikaisilla välineillä. Silloin on käytetty raakaa miesvoimaa enemmän kuin voimme kuvitellakaan. Kyllä veti hiljaiseksi, kun kävimme bunkkerissa, johon sotilaat sulloutuivat vihollisten hyökätessä.

Bunkkerimuseon alueella on pallokorsu, jota voi vuokrata yöpymistä varten. Jos tällainen kerran-elämässä -kokemus kiinnostaa, ota mukaan oma makuupussi ja retkipatja. Pallokorsussa on puulaveri, johon mahtuu 3-4 yöpyjää. Korsussa ei ole lämmitystä eikä sinne tule sähköä. Valonlähteenä toimivat kaksi led-myrskylyhtyä. Bunkkerimuseon sosiaalitilat (suihku, wc, jääkaappi, vesipiste, sähköhella) ovat yöpyjien käytössä.  Yöpyminen maksaa 25 e/korsu.

Bunkkerimuseossa on erilaista ohjelmaa, joihin voi tutustua museon nettisivuilla.

Bunkkerimuseon sisäänpääsymaksu: aikuisilta 7 e, 7-16 v lapset, opiskelijat, varusmiehet, työttömät, eläkeläiset 4 e. Museokortilla ilmainen sisäänpääsy.

Bunkkerimuseo on auki touko- ja syyskuussa pe klo 10-18, la klo 10-16 ja kesä-elokuussa päivittäin klo 10-18.

Osoite Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja

Navetta ja Takatalo & Tompuri

Navetta on pieni, 25-paikkainen ravintola, jonka yhteydessä on Takatalo & Tompurin Painomopuoti – vai pitäisikö sanoa toisinpäin. Navetassa pääsee syömään lähituottajien raaka-aineista tehtyä ruokaa ja maistelemaan Kaski-oluita ja muita pientuottajien lonkeroita ja siidereitä.

Takatalo & Tompuri Brewery on maatilapanimo, joka käyttää raaka-aineena omilta pelloilta saatavaa mallasohraa ja kauraa. Vesi tulee omasta kaivosta. Savuoluiden maltaat savustetaan itse. Viime vuonna Kaski Savubock -olut valittiin Suomen parhaaksi olueksi.

Avoinna yleensä perjantaisin ja lauantaisin. Ajat on hyvä tsekata yrityksen Facebook– ja Instagram-sivuilta.

Osoite Uskintie 23 C, Ravijoki

Vinkki ensi heinäkuuksi

Kaakon Kamarimusiikkipäivät pidetään aina heinäkuun alkupuolella. Festivaalin soittajat ovat valioluokkaa Suomesta ja ulkomailta. Soittajat tulevat Virolahdelle mielellään, koska siellä on hyvä fiilis. Tuon fiiliksen tunsi myös yleisön ensikertalainen

Konsertissa kuulimme neljä teosta. Suurimman vaikutuksen minuun tekivät Gioachino Rossinin Sonaatti nro 6 jousille, D-duuri ja Pablo Srasaten Navarra, Op 33, viuluduolle ja pianolle. Hienoa taituruutta, soittamiseniloa ja intohimoa. Navarrassa oli ilo seurata, kun kaksi viuluvirtuoosia Petteri Iivonen ja Jukka Merjanen ”taistelivat” viuluineen ja haastoivat toisiaan kuin parhaatkin ”kukkopojat”. Ihan huikeaa. Kyllähän siinä kylmät väreet kulkivat pitkin kroppaa, ja sielu lepäsi.

Ensi vuonna Kamariamusiikkipäivät ovat 3.-6.7.2024. Suosittelen lämpimästi.

Kaakonkulmalla

Virolahti on niin lähellä Venäjän rajaa, että sinne jaksaisi kävellä. Kävimme noin 10 kilometrin päässä rajasta. Ajoaika Helsingistä on parisen tuntia.

Ota siis sinäkin suunnaksi Virolahti! Olin yllättynyt paikkakunnan vireydestä.

 Kaisa

Malmgård, Itä-Uudenmaan helmi

Malmgård on yksi Uudenmaan kartanoista. Se ei ole museo, vaan Creutz-aatelissuvun koti.

Malmgårdin juuret ulottuvat vuoteen 1606 saakka. Se on ollut saman suvun hallussa yli 400 vuotta. Wikipedian mukaan Creutzin suku on Suomen Ritarihuoneen kreivillinen suku numero 1.

Nykyisin kartanoa johtavat veljekset Henrik ja Fredrik Creutz.

Aikoinaan suvun kartano oli 2-kerroksinen puurakennus, joka sijaitsi nykyisen kartanon vastapäätä. 1880-luvulla Turun kuvernöörinä toiminut kreivi Carl Magnus Creutz päätti rakennuttaa nykyisen kartanorakennuksen, joka valmistui vuonna 1885. Rakennus on hollantilaista uusrenesanssityyliä.

Olen käynyt lukuisia kertoja kartanon puodissa ostoksilla. Vaikka mökkimme on pienen matkan päässä Malmgårdista, on tunnustettava, etten ollut koskaan käynyt kartanossa sisällä. Olin jo etukäteen päättänyt, että lomalla korjaan tämän asian.

Kreivin ”vieraana”

Kauniina heinäkuun päivänä suuntasin Malmgårdiin tutustumiskierrokselle. Kreivi Henrik Creutz kierrätti ryhmää pitkin kartanoa. Emme sentään kiertäneet kaikissa noin 50 huoneessa, mutta sain kuitenkin hyvän kuvan kartanon sisustuksesta ja pääsin aistimaan aitoa kartanoelämää.

– Malmgård ei ole museo, vaan koti. Jokainen sukupolvi on jättänyt siihen omat jälkensä mm. sisustukseen, korosti Henrik Creutz.

Kreivi kertoi, että 70 miestä rakensi kartanoa neljän vuoden ajan. Kartano tuli silloin maksamaan 100.000 markkaa. Tuon jälkeen Suomeen ei ole rakennettu noin suurta kartanoa. Malmgårdia kutsutaankin linnaksi – ihan aiheellisesti.

Aikoinaan kartanon sisustus ja seinät ovat olleet tummat. Vuosikymmenten saatossa monissa huoneissa seinät ovat saaneet vaaleamman sävyn.

Sähköt kartanossa on ollut rakennuksen valmistumisesta saakka – olihan kartanolla oma sähkölaitos vesivoimaloineen.

Toisen kerroksen portaikkojen pylväiden päällä olevat valkoiset patsaat tuotiin kartanon valmistuessa. Ne esittävät neljää vuodenaikaa. Ihme kyllä niitä ei ole kiinnitetty mitenkään pylväisiin. Silti ne ovat aivan virheettömät.

Toisen kerroksen suuressa, upeassa salissa on Murano-lasista tehdyt kruunut. Henrik Creutz kertoi, että joskus 1980-luvulla hänellä ja serkuilla oli tapana pelata salissa tennistä. Se loppui siihen, kun yhdestä Murano-kruunusta meni osia rikki. Onni onnettomuudessa oli, että aikoinaan, kun italialaiset olivat kokoamassa kruunuja Malmgårdissa, heillä oli mukana myös varaosia. 1980-luvulla niille sitten tuli käyttöä.

– Kartanossa on aina jotain kohennettavaa. Tulevista projekteista lämmityksen uusiminen on tärkeää. Arvaatte varmaan, että viime talven sähkön hinnoilla kartanossa oli aika viileää, totesi Henrik Creutz.

50 minuutin kerros hurahti nopeasti. Kreivin tarinointia suvun eri vaiheista oli todella mielenkiintoista kuulla. Kartanon historia heräsi ihan toisella tavalla eloon, kun suvun 13. sukupolven edustaja itse oli kertomassa suvun ja kartanon vaiheista.

Maanviljelyä, olutta, jauhoja

Malmgårdin puisto on viisi hehtaaria. Jos käyt kartanokierroksella, käy kävelemässä myös puistossa.

Kartanon vieressä on tiilinen rakennus, jonka Henrik Creutz sanoo olleen viljavarasto. Se rakennettiin aina kartanorakennusten läheisyyteen, koska ”se oli kartanon pankki”.

Aikoinaan Malmgård oli maitotila, mutta karjasta luovuttiin, koska se vaati enemmän työvoimaa kuin viljely. Viljelyssä Malmgård siirtyi luomuun 30 vuotta sitten.

Vanhassa navetassa toimii nykyisin kartanon puoti. Myymälässä on myynnissä tilan omia tuotteita. Suosituin tuote on kaurahiutaleet. Niitä minäkin olen käynyt ostamassa vuosien ajan. Muistan vanhan kreivin, Henrikin isän Johan Creutzin, joka usein kesäisin hääri puodissa. Tänä kesänäkin hän vetää kartanokierroksen 25.7.2023.

Tila on erikoistunut muinaisiin viljalajikkeisiin: yksijyvä-, emmer- ja spelttimuinaisvehniin. Kartanossa viljellään myös kauraa, ohraa, vehnää ja ruista.

Monet tuntevat Malmgårdin oluet, joita myydään myös suurissa marketeissa, Alkossa ja ravintoloissa. Oluet tehdään omasta viljasta ja käyttäen omaa lähdevettä.

Kartanon puoti on auki ma-to klo 10-16, pe klo 10-18, la klo 10-16 ja su klo 11-16. Kartanon puoti on auki ympäri vuoden. Kartano järjestää myös suositut joulumarkkinat.

Kartanon puodin yhteydessä on kahvila ja pubi. Kahvilassa voi nauttia kahvin lisäksi leivonnaisia. Tiistaista perjantaihin klo 12-15 siellä on tarjolla myös keittolounas, johon kuuluu keitto, leipä, kahvi/tee ja kakkupala hintaan 20 e.

Kartanon pubissa on kesälauantaisin olutmaistajaiset. Maistajaisten aikana maistellaan kolmea olutta yhteensä 50 cl. Maistajaisten kesto on noin 30 min ja maksaa 16 e/hlö (K18). Syksyn maistiaisajankohdat julkaistaan lähiviikkoina.

Tutustumiskäynnit

Yksittäiset vierailijat voivat osallistua kartanon keräilyryhmäkierroksille. Kierrosajat löytyvät Malmgårdin sivuilta. Vierailu on syytä varata ennakkoon sähköpostilla ma******@******rd.fi tai puhelimitse 040 168 5270. Kartanokierros kestää noin 50 minuuttia ja maksaa aikuisilta 15 e, 7-13 v 7,50 e ja alle 6 v 0 e.

Malmgård on noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja ehdottomasti tutustumisenarvoinen paikka. Kartanoon nivoutuu myös paljon Suomen historiaa. Menkää Pernajaan ja Malmgårdiin.

Kaisa

Porvoon museon Iris-näyttely

Sipoo-kierros