Marskin fondue-padat kokoavat perheen tai ystävät yhteen

Marskin fondue-padat ovat nyt kuumana. Fondue on kivaa syömistä, koska siinä jokainen syöjä saa itse tehdä syömisensä. Helsingin keskustassa oleva hotelli Marski by Scandicin Kuusi palaa -ravintola järjestää kolmatta kertaa fondue-viikot, joissa tarjoillaan kolmea erilaista fondueta.

Mainos / pr-tilaisuus / Marski by Scandic

Taustaa

Fondue on ranskaa ja tarkoittaa fondre, sula, sulanut. Fondue on kotoisin ranskankielisen Sveitsin alueelta. Usein fonduen pääraaka-aine on sulanut, kuuma juusto. Perinteisesti kuumaan juustoon on kastettu leipäpaloja, mutta nykyisin fonduen kanssa tarjoillaan monipuolisesti mm. vihanneksia.

Marskin fondue-padat

Juustofondue tehdään cheddar- ja gruyèrejuustoista. Marskin Kuusi palaa -ravintolassa juustoon kastetaan bratwurstia ja talon omaa corn flakes -friteerattua kanaa, vihreitä oliiveja, varsiparsakaalia, cocktailkurkkuja, kukkakaalia, hillosipuleita, päärynää, maalaisleipää ja ranskalaisia perunoita.

Marskin juustofondue ja sen lisukkeet. Maukasta.

Toisena fonduena on Marskin fermentoitu valkosipuli-lihafondue. Maukkaaseen liemeen kastetaan tai lisukkeena syödään härän brisketiä, paprikaa, hillosipuleita, herkkusieniä, parsakaalia, pikkelöityä sipulia, cocktailkurkkuja ja ranskalaisia perunoita. Kastikkeina Marskin chilikastiketta ja tryffeliaiolia. Molempien fondue-vaihtoehtojen kanssa tulee leipäpaloja ja jälkiruokana on sitruunapannacotta.

Lihafonduen kanssa tarjoillaan myös vihanneksia, mikä keventää kokonaisuutta.

Kolmas Marskin fondue-pata on herkuttelijoiden rakastama suklaafondue, jossa sulaneeseen tummaan ja Fazerina-suklaaseen kastetaan mansikkaa, päärynää, ananasta, viinirypäleitä, vaahtokarkkeja, keksejä, macaronseja ja leipäjuustoa.

Tumman suklaan joukossa on Fazerina-suklaata.

Hinnat

Juusto- tai lihafondue kahdelle maksaa 76 e ja neljälle 148 e, hintoihin sisältyy sitruunapannacotta-jälkkärit. Suklaafonduen hinta kahdelle on 38 e.

Mitä mieltä olin?

Kun sain kutsun tulla maistamaan Marskin fondue-patoja, en miettinyt hetkeäkään. En ollut pitkään aikaan nauttinut fondueta, ja kuitenkin olen fonduen ystävä.

Juustofondue oli todella herkullista. Juusto sopivan maukasta. Pidin ajatuksesta, että suolaisiin fondue-vaihtoehtoihin kastettiin muutakin kuin leipäpaloja. Vihannekset olivat hyvä idea. Ranskalaiset tuntuivat ensin hieman erikoiselta lisukkeelta, mutta nekin toimivat hyvin kastettaessa ennen kaikkea juustoon, ei niinkään lihafonduen liemeen. Sitä vastoin ranskalaiset toimivat hyvin ilman kastamista lisukkeena.

Fondue on kivaa syömistä talvella. Fondue-padan ympärille voi koota perheet tai ystävät.

Suklaafondue oli makea. Mansikka oli suosikkini kastettava, myös päärynä, viinirypäleet ja ananas toimivat hyvin. Vaahtokarkkien ystävät varmasti kastavat niitä mielellään suklaaseen – onhan se klassikko.

Suklaafondue on kiva jälkiruoka, vaikka pääruokana söisi ns. ”tavallisia” ruoka-annoksia.

Marskin fondue-padat ovat kuumina 28.3.2026 saakka.

Kaisa

Oletko muuten käynyt Marskin kanssa samaan hotelliketjuun (Scandic) Grand Central -hotellissa? Se on Helsingin päärautatieaseman yhteydessä.

Hyvinvointi Ruoka ja juoma

Toinen tasavalta täyttä timanttia

Toinen tasavalta -näytelmä sai kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Esa Leskisen kirjoittama näytelmä kertoo Suomen poliittiset tilanteet vuodesta 1944 aina 1980-luvulle.

Lippu saatu markkinointitarkoituksessa / Kansallisteatteri

Toinen tasavalta on dokumenttiteatteria. Esa Leskinen on tehnyt valtavan taustatyön kahlatessaan läpi mm. Eduskunnan ja Urho Kekkosen arkistoja, tutkimuskirjallisuutta, muistelmia, lehtiä jne. kirjoittaessaan näytelmän käsikirjoitusta. Käsiohjelman lopussa oleva esityksen lähdeluettelo on mittava.

Näytelmässä kurkistetaan vallan kabinetteihin, kuullaan kansanedustajien puheita, seurataan Tšekkoslovakian miehittämistä ja miten virallinen Suomi suhtautui asiaan. Tärkeässä roolissa on myös Kekkosen nousu vallan huipulle ja hänen suhteensa neuvostoliittolaisiin johtohenkilöihin. Hyvinvointivaltion perusteita luodaan säätämällä useita lakeja, jotka vieläkin vaikuttavat elämäämme.

Kekkonen (oik., Janne Reinikainen) ja Nikita Hruštšov (vas., Valtteri Simonen) neuvottelevat, tulkkia esittää Katariina Kaitue. Kuva Mitro Härkönen.

Valtaosa näytelmän ajanjaksosta kuvastaa aikaa, jolloin päättäjät olivat miehiä ja suhteet Neuvostoliittoon sisälsivät kosteita tapaamisia. Näytelmässä nähdään myös, miten Neuvostoliitto yritti vetää naruista, kuka pääsee valtaan Suomessa.

Vuosiluvut, tapahtumat ja lakien voimaantulot vyöryvät napakalla tahdilla niin, että katsojan on syytä olla valppaana. Onneksi näyttämön taustalle heijastettiin vuosilukuja, tietoa ja henkilöiden nimiä. Näin katsojat pysyivät hyvin seuraamaan tapahtumia.

Näyttelijät urakoivat useissa rooleissa. Ohjaajana Esa Leskinen on valinnut kuhunkin rooliin hyvät tekijät.  Jukka Puotila näyttelee mm. J. K. Paasikiveä, Mauno Koivistoa ja Jan-Magnus Janssonia. Puotilan imitaattorinkyvyt pääsevät oikeuksiinsa. Loistavana näyttelijänä hän saa kunkin roolihahmon habituksenkin muuttumaan. Vesa Vierikko vanhana Kekkosena onnistuu hyvin. Janne Reinikaisen herättää henkiin nuoren Kekkosen. 

Jukka Puotila pääsee hyödyntämään imitointikykyjään mm. Mauno Koiviston roolissa. Kuva Mitro Härkönen.

Ihailen näyttelijöiden kykyä heittäytyä roolista toiseen muutaman minuutin välein ja toistamaan tekstin niin kuin on käsikirjoituksessa. On harvinaista, että kuiskaajaa tarvitaan kolme kertaa esityksen aikana. Ensi-illassa kävi näin. Koska Toinen tasavalta on dokumenttiteatteria, näyttelijä ei voi ”panna omiaan”, jos hänelle tulee hetkellinen unohdus.

Pukusuunnittelusta vastasi Tarja Simone. Vaatteet kuvastivat onnistuneesti kutakin aikakautta. Esimerkiksi Kekkosen puvut olivat kuin suoraan Kekkosen vaatekaapista. Naamioinnin suunnittelusta vastannut Petra Kuntsi oli hienosti perehtynyt kunkin henkilön kampauksiin. Kati Lukka vastasi onnistuneesta lavastuksesta.

Esityksessä hyödynnetään onnistuneesti videokuvaa. Lavalla näkyy välillä myös kuvaajat. Kuva Mitro Härkönen.

Jussi Tuurnan musiikki siivitti ja lisäsi tunnelmaa näytelmään.

Olen arvostellut usein nykyistä suuntausta käyttää videoklippejä näytelmissä. Tässä näytelmässä se kuitenkin puolsi paikkansa ja jopa selvästi auttoi pysymään kärryillä.

Toinen tasavalta on näytelmä, joka on yleissivistävä, mutta myös viihdyttävä. Erinomainen tapa perehtyä Suomen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen.

Kaisa

Toinen tasavalta -näytelmän esitykset näet ohjelmistokalenterista

Lue, mitä kirjoitin Kansallisteatterin Muistopäivä-näytelmästä

Kulttuuri Teatteri