Robert James Wallerinin Hiljaiset sillat -kirjaan pohjautuva samanniminen näytelmä hurmaa yleisöä Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Näytelmän ovat dramatisoineet Ari-Pekka Lahti ja Liisa Mustonen, joka on myös ohjannut esityksen.
Merja Larivaara Francescana ja Kari Heiskanen Robertina. Kuva Sami Mannerheimo
Vaikka monelle teistä Hiljaiset sillat -kirjan tai -elokuvan juoni on tuttu, pikakertaus on ehkä paikallaan. Eletään vuotta 1965 Iowan syrjäseuduilla, jonne valokuvaaja Robert Kincaid (Kari Heiskanen) on tullut kuvaamaan Rosemanin katettua siltaa. Robert ei löydä etsimäänsä, vaan kysyy tietä maatilan emännältä, italialaissyntyiseltä Francesca Johnssonilta (Merja Larivaara). Francescan perhe on lähtenyt maatalousnäyttelyyn, joten tällä on aikaa lähteä viemään Robert sillalle. Tästä alkaa neljän päivän romanssi, jossa kaksi erilaista ihmistä kohtaa, rakastuu ja päättää tulevaisuutensa suunnan. Robert on luonnoltaan kulkija, juureton. Sitä vastoin Francesca on sitoutunut perheeseensä, rakastaa lapsiaan ja pelkää ottaa isoa askelta, vaikka ihan selvästi onkin tylsistynyt maaseudun hiljaisuudessa ja kaipaa läheisyyttä.
Perheen lapsina nähdään Elina Hietala (Caro) ja Mikko Virtanen (Miki). Lasten elämä saa uuden käänteen, kun he löytävät kuolleen äitinsä jäämistöistä kirjeen ja päiväkirjan, jossa hän kertoo Robertista.
Hiljaiset sillat on rakkauskertomus, jolla ei ole perinteistä onnellista loppua.
Pienin elein
Merja Larivaara on loistava Francesca. Hänen intohimonsa ja loppupuolen epävarmuutensa voi aistia katsomossa saakka. Hänen pienet eleet, loppupuolen mekon helman näprääminen ja äänenpainot korostavat tekstiä, mutta äärimmäisen hienovaraisesti, tyylillä. Francescan rooliin tarvittiin nainen, jolla on elämänkokemusta, jonka ansiosta rooli saa uskottavuutta. Lyhyesti sanottuna: Hiljaiset sillat on Merja Larivaaran juhlaa.
Kari Heiskanen, vaikka taitava näyttelijä onkin, jää nyt Larivaaran varjoon. Hänen intohimonsa ei saavuta katsomoa samalla tavalla kuin Larivaaran tunteet.
Perheen lapsia näyttelevät Elina Hietala ja Mikko Virtanen. Kuva Sami Mannerheimo
Joka tapauksessa hieno esitys, jota voi suositella.
Nurmes, tuo Pohjois-Karjalan pikkukaupunki, teki minuun suuren vaikutuksen, kun viime viikolla piipahdin siellä Visit Karelian ja Break Sokoshotel Bomban järjestämällä lehdistömatkalla. Olin käynyt Nurmeksessa yhden kerran aikaisemmin vuonna 1981 ja silloinkin vain Bomban talolla.
Helsingistä katsottuna Nurmes on aikamoisen matkan päässä, matkaa kertyy yli 500 kilometriä, ja pikkubussilla matka kesti pysähdyksineen kokonaisen työpäivän verran eli noin 8 tuntia.
Monipuolinen spa
Pitkän matkan vuoksi oli todella miellyttävää, että saimme heti ensimmäisenä iltana viettää aikaa Bomba-hotellin spa-osastolla. Vaikka en olekaan ns. kylpyläfani, tämä spa-osasto teki positiivisen vaikutuksen ja viihdyin siellä erinomaisesti. Uima-altaan vesi oli miellyttävän lämmintä. Eikä siellä tarvitse tyytyä vain uimiseen. Tarjolla on vesisuihkuja, poreita, lämmin- ja kylmävesialtaat, ulkoaltaat jne.
Spa-osasto iltavalaistuksessa.
Saunoja on kolme: suomalainen Sampo- ja karjalainen Kyly-sauna sekä Taivaankansi-höyrysauna. Normaalista saunomisesta poiketen niissä käytetään uimapukua, sillä saunat ovat molemmille sukupuolille.
Saunojen, uimisen ja allaskylpyjen jälkeen kannattaa ehdottomasti mennä elämyssuihkuun, jossa voi valita, mistä suuttimista vesi tulee, värivalot vaihtuvat ja musiikki soi.
Kylpyosaston seinässä oli Lumenen ohjeet kasvojen ja jalkojen hellimiseen. Tottahan toki me naiset teimme Lumenen ohjeiden mukaan: jalkojen suolakylpy, kasvojen kuorinta, naamio ja voide. Lumene-hemmottelutuotteet voi ostaa S-etukortilla 12 eurolla, ilman korttia 15 euroa.
Ulkoaltaissa voi katsella Pieliselle.
Kylpylähotellissa majoittuville kylpylän kertaliput / vuorokausiliput maksavat: aikuiset 15 e / 25 e, 4-14 v 9 e / 15 e, perhe (2+2) 42 e / 69 e.
Tämän kaiken jälkeen uni tuli helposti.
Lämpimät divaanit houkkuttelevat rentoutumaan.
Puu-Nurmes
Vanhan kauppalan puolella, Nurmeksen keskustassa on säilynyt kiitettävä määrä vanhoja puutaloja, jotka ovat tällä hetkellä hyvin haluttuja. Tämä ei ole ihme, sillä alue on idyllinen lukuisine koivuineen, pittoreskeine palokujineen ja siisteine taloineen. Alue on suojeltu. Suurin osa rakennuksista on rakennettu vuosien 1880-1930 välillä. Korkealta mäeltä on upeat näkymät Pieliselle ja Nurmesjärvelle.
Valamo-viinipruuvi ja -menu
Lauantai-iltana pääsimme nauttimaan Valamo-viinipruuvin Valamon karismaattisen isä Andreaksen johdolla. Maistelimme luostarin marjaviinejä pienten suupalojen kanssa.
Tarjolla oli: Valamon Sininen & aurajuustoa piparkakulla sekä paholaisen päärynähilloa, Valamon Ruusu & karhunlihapyörykkä, puolukkamajoneesia ja friteerattua jäkälää ja Valamon Magei & tummasta suklaasta valmistettua talon suklaakakkua.
Viinipruuvin hinta 34 e/hlö ja se on tarjolla lomasesonkeina.
Valamon luostarin isä Andreas kertoi maisteltavista viineistä.
Illallisena nautimme Valamo-viinien ympärille suunniteltu menu – siis ensin oli viinit, joihin keittiömestari oli suunnitellut ruuat. Menu oli erinomaisen maukas. Menun hinta viineinen maksaa 78 e / hlö ja saatavana ryhmille.
Valamo-menun herkulliset ruuat: maa-artisokkaa & rapuja, sokerisuolattua kuhaa – Valamon Black Tea -ginillä marinoitua fenkolia & wasabimajoneesia, sitruunajuustokakkua ja Bomban tournedos – naudan sisäfileetä & ilmakuivattua kinkkua, paahdettua porkkanaa, perunagratiinia ja tummaa aurakastiketta. Lopuksi vielä juustoja.
Piirakkapaja
Ennen kuin lähdimme takaisin Helsinkiin osallistuimme Bomban talolla karjalanpiirakkapajaan, joka toteutetaan yhteistyössä Rautavaaran leipomon kanssa – eli leipomo oli tehnyt taikinan valmiiksi.
Pienen kävelymatkan päässä hotellista on Bomban talo.
Piirakkamestari näytti ensin, miten piirakkapulikalla käsitellään taikinaa, miten ohueksi piirakkapohja pitää saada (pohjasta valo kuultaa läpi), miten paljon riisipuuroa laitetaan pohjalle ja miten rypytyksen saa kauniiksi ja sellaiseksi, ettei rypytyksen huiput pala kuumassa uunissa.
Karjalanpiirakkapajassa leivoimme piirakat kotiin vietäväksi.
Piirakkapajassa oli tekemisen meininki. Oli kivaa kokea onnistumiseniloa, kun piirakkamestari kehuskeli kauniita piirakoitamme.
Piirakkapajan hinta on 34 e / hlö ja siihen sisältyy 8 itse leivottua piirakkaa, jotka voi viedä kotiin. Piirakkapajaan voi osallistua lomasesonkeina.
Muita aktiviteettejä
Hotellista voi ostaa eväsretkipaketit omatoimiseen retkeilyyn: täytetty ruisleipä, hedelmä, välipalakeksi, tuoremehu 11,50 e. Reippaasti retkelle: makkarat neljälle, kuuma juoma neljälle, retkeilytarvikkeet neljälle 22 e. Nuotiohetki: makkarat (4 kpl) ja nuotiopuut, 8 e (hotellin pihapiirissäkin tulipaikka).
