Lily

Naiselo

Naiselo
naiselo

Mikkelin kivoimmat kahvilat ja ruokapaikat

Olen ollut Mikkelinseudun vapaa-ajanasukas lähes koko ikäni. Silti minun on ollut hieman vaikeaa tähän saakka löytää kivoja ruoka- tai kahvipaikkoja. Uskon, etten ole ainoa. Niinpä listasin ylös tämän kesän suosikkejani tai ystävieni ylistämiä. Toivottavasti listasta on apua sinullekin. Ja jos joku kiva paikka puuttuu, lähetäthän vinkin, niin lisään postaukseen.

Lähiruoka on Mikkelissä nykyisin avainasemassa ja se näkyy myös kahviloiden ja ravintoloiden tarjonnassa.

Asemaravintolla Vaiha (vaiha.fi) sijaitsee Mikkelin rautatieasemalla, Mannerheimintie 1. Ravintola on varsin suosittu etenkin lounasaikaan, lounas on tarjolla arkisin klo 15 saakka. Kokeile myös kehuttua artesaanipitsaa.  Avoinna ma-to 9.30-18, pe 9.30-20, la 10-20 ja su 12-16.

Kun kuljet Vaihan edustalta räsymattoa pitkin ylöspäin, tulet Mikkelin torille. Mattotervehdyksen ideoi Mikke ry ja sen maalasivat paikalliset asukkaat yrittäjien sponsoroimilla maaleilla. Kiva yhteishenkeä nostattava piristys kaupungin ilmeeseen.

Kauppahalli  (kauppakeskusstella.fi), osoite Maaherrankatu 13, on torin laidalla kauppakeskus Stellan sisällä. Aivan hallin perällä on Heinäsen Kalaherkku&Eväsherkku, jossa nautin kesän parhaimmat sapakset eli paikallisia kalaherkkuja eri tavoin valmistettuna. Myynnissä on myös tuoretta kalaa Saimaalta, Puulalta tai Kyyvedeltä.

Lautasella on eritavoin itse maustettua muikkua, siikaa ja kirjolohta. Suosikkejani olivat katajanmarja- ja savustettu muikku. Lautanen kokonaisuudessaan oli kesän positiivinen yllätys, kuten myös lautasen koostajan ja herkkujen valmistajan Okko Haron taustatarinat valmisteista. Jos et ehdi syömään paikanpäällä, osta mukaan kotiin. Ostin myös muikkukukon, joka sekin oli hyvää,

Hallissa voi nauttia myös keittolounaan, eikä hinta 6,90 e huimaa. Nappaa samalla reissulla mukaan myös paikallista leipää tai leivonnaisia Kotileipomo Siiskosesta tai Haapasen Kotileipomosta sekä lihaa, munia tai juustoja Maalaispuodista. Halli on avoinna arkisin klo 7.30-17, lauantaisin 7.30-15.

Ramin Konditoria & Leipomo (raminkonditoria.fi) on levittäytynyt Mikkelissä jo neljään paikkaan. Itse piipahdan useimmiten torilla olevassa kahviteltassa. Kehuja ystäviltä on saanut pieni kahvila Mikonkatu 8:ssa, jossa tarjolla myös salaattibuffat ja päivän keitot. Torikahvila on avoinna ma-pe 7-18, la 8-18 ja su 9-16.

Näistä aina tuoreista herkuista on vaikea valita. Viimeksi söin ylähyllyn vasemmassa reunassa olevan munkkipiiraan mustikoilla. Oli muuten hyvää.

Leipomo-kahvila Marskinlilja (Maaherrankatu 32 L8) niittää kehuja etenkin itseleivotuista kahvipullistaan, piirakoista ja hyvästä palvelusta sekä laulavasta yrittäjästä, joka toimii myös bändin solistina.

Kahvila  Nanda, (Savilahdenkatu 12) on avoinna arkisin 10-16, jolloin itse valmistettujen leipomusten lisäksi tarjoillaan lounasta. Kiva tunnelma ja miljöö vanhassa puutalossa.

Nanda on sisustettu kierrätystavaroilla.

DOM Mikkeli ( Papa’s DOM, Porrassalmenkatu 13) valmistaa parhaat pizzat. Drinkki- ja olutvalikoima on myös hyvä. Shopista ja verkkokaupasta voi ostaa juomia myös mukaan. Lisäkehut hyvästä ja rennosta palvelusta. Avoinna ma-la 11-, su 14-, keittiö avoinna 21 saakka.

DOMin viihtyisä terassi on sisäpihalla. Meno on kuin ulkomailla etenkin silloin kun terassilla raikaa livemusiikki.

Bistro Holvi (bistroholvi.fi), Teatteritalo, Savilahdenkatu 11, sijaitsee Mikkelin teatterin yhteydessä. Lounasta tarjoillaan klo 15 saakka arkisin, muulloin on a la carte -lista. Paikka on rento ja kaunis, keittiömestari Roope Raskin johdolla valmistettu ruoka vie kielen mennessään.

Ravintola Vino (Raatihuoneenkatu 14) on erikoistunut Välimeren ruokaan. Lounas on ma-pe 10.30-14, a la carte ke-pe 16-22, la 14-22, viimeiset tilaukset 21. Kiva juttu on Vinon Deliboxit, joissa Välimerellisiä antipastoja.

Puutarharavintola Greeneri (mikkelipuisto.fi Pursialankatu 5) sijaitsee Mikkelipuistossa parin kilometrin päässä keskustasta. Tunnelmaltaan kivassa ravintolassa on tarjolla lounas ma-la 11-15, ravintola on avoinna päivittäin.

Älä unohda myöskään Kenkäveroa (kenkavero.fi) tai Tertin Kartanoa (tertinkartano.fi) Molempiin voit piipahtaa kahville tai lounaalle, mutta jos mahdollista, kokeile syödä niissä pitkän kaavan mukaan. Elämyksiä, joita ei hevin unohda. Molemmissa on maittavan lähiruuan lisäksi huikean kaunis miljöö ja hyvä palvelu.

Sini

PS Kiitos avusta listan kokoamisessa Mikke ryn Kati Häkkinen

Avainsanat: , , , , , , , , , ,
Kulttuuri
naiselo

Näin tein juurileipää itse

Aika moni teistä kyseli juurileivän ohjetta. Ohjeita on oikeasti niin monta kuin tekijääkin, mutta laitanpa tähän ohjeen, jonka mukaan teimme leipää. 

Haluan painottaa, että olen tehnyt tätä leipää nyt pari kertaa, enkä todellakaan ole juurileivän asiantuntija. Suosittelenkin tutustumaan myös ammattilaisten laatimiin ohjeisiin ja vinkkeihin ja koostamaan niistä itselle sopivin vaihtoehto leipomiseen.

Jokainen juuri myös käyttäytyy eritavoin. Opettele tuntemaan oma juuresi. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Juurileipä valmistuu siis ilman hiivaa, se on rapea ja maukas. Varaa aikaa, tunteja.

Tarvitset ensin hapanjuuren. Helpointa on pyytää valmis juuri joltakin. Jos haluat tehdä juuren itse, löydät ohjeita netistä, hakusana hapanjuuri. Säilytä juurta kylmässä, kun et leivo.

Kun haluat leipoa leipää, ruoki ensin juurta isommassa astiassa suhteessa 1:2:2, esimerkiksi 40 g juurta:80 g vehnäjauhoja:80 g vettä. Juuri on kuin paksua velliä. Käytä koko prosessissa vain lisäaineettomia jauhoja. Voit myös ruokkia leipää välillä ruisjauhoilla, se vahvistaa juurta.

Laita juuri lämpimään paikkaan kohoamaan, peitä astia kelmulla tai kannella. Älä sulje kantta liian tiiviisti kiinni! Lisää astian ulkopuolelle merkki tai vaikka kuminauha juuren korkeuden yläpinnan kohdalle.

Juuri on valmis leivottavaksi,  kun se on kaksinkertaistunut. Tämä kestää noin 4-8 tuntia riippuen ruokkimisen suhteesta, lämpötilasta, juuren iästä ja vahvuudesta. Kaksinkertaistumisen huomaat merkkikuminauhan avulla.

Muista ottaa osa juuresta talteen seuraavaa leipomiskertaa varten.

Perusleipäohje on leipurinprosenteilla:

100 % vehnäjauhoja (ainakin 2/3 puolikarkeita)
67-75 % vettä
20% hapanjuurta
2% suolaa

Tämä vaihe mietitytti, kunnes sain ohjeen laskea ja kirjata paperille kaikki jauhot ja veden grammoina. Aineiden punnitukseen tarvitset tarkan keittiövaa’an.

Vaikka näin: jos juuri painaa 100 g (20 %), kädenlämpöistä vettä tarvitaan  400 g (80 %), jauhoja 500 g (100 %), suolaa 10 g (2 %).

Sekoita jauhot, juuri ja vesi ja anna levätä tunti kostean liinan alla. Tätä vaihetta kutsutaan autolyysiksi.

Tunnin jälkeen alkaa 3-4 h kestävä toinen kohotus. Sen aikana leipää taitellaan 30-40 minuutin välein ainakin kolme kertaa. Ensimmäisen taittelun aikana lisätään suola.

Taittelu sujuu siten, että otat taikinan reunasta kiinni ja venytät taikinan yhtäreunaa ylöspäin ja taitan sen sitten muun taikinan päälle.  Sama toistetaan neljältä sivulta, ikäänkuin tekisit pakettia.

Anna taikinan olla ensin tunti huoneenlämmössä. Muotoile siitä leivintasolla pallo, laita se takaisin kulhoon ja nosta yöksi jääkaappiin.

Paista seuraavana pävänä: ensin kuumassa padassa 250°C 20 min kansi kiinni, sitten 220°C 20 min kansi auki.

Paiston jälkeen nosta leipä pois padasta  ja laita ritilälle jäähtymään vähintään tunniksi ennen kuin leikkaat. Älä peitä liinalla tai laita muoviin, myöskään säilytyksen aikana.

Joissakin ohjeissa neuvotaan paistamaan leipä heti viimeisen nostatuksen jälkeen.

Juurileivän teon oppii vain harjoittelemalla onnistumisen ja epäonnistumisen kautta. Kait juuri siksi se onkin niin kiinnostavaa.

Hyvä leivontoja

Sini

Avainsanat: , , ,
Hyvinvointi