Varpaankynnet katseenkestäviksi kynsihoitolassa

Kuulun heikkokyntisten klaaniin. Kun lisäksi varpaani ovat alkaneet kääntyillä vinksin vonksin ja joudun panostamaan varpaiden kynsien ulkonäköön. Onneksi on olemassa kynsisalongit taitavine tekijöineen.

Kynteni ovat siis ohuet ja huonokasvuiset. Ei auta sisäisesti nautittavat lisäravinteet eikä ulkoisetkaan erikoishoidot. Vika on kuulema perimässä ja iässä. Joillakin kynnet vahvistuvat ikääntyessä. Minulla menee päinvastoin. Sormien kynsistä selviän itse lakkauksen avulla, mutta varpaankynnet ovat ainainen murheenkryyni.

Värivaihtoehtoja on kymmeniä.

Niinpä käynkin sandaalikauden alussa aina samassa paikassa jalkahoidossa ja samalla kynsiin laitetaan geelilakkaus. Sillä saadaan tasoitettua kynsimuhkurat sileiksi. Geelilakkaus antaa kynsille hieman vahvuutta, joten yleensä selviän tällä kunnostuksella.

Kynsigeelaus toimii hyvin myös sormien kynsissä.

Kynsihuoltoni alkoi jalkakylvyllä. Toukokuun lopulla tehty geelilakkaus oli kasvanut ulos jo kynsien puoliväliin saakka. Kasvuraja on häivytetty tavallisella lakalla.

Tänä kesänä tilanne oli toinen. Vasemman ukkovarpaan kynsi päätti haljeta kärjestä tyveen jo keväällä. Geelauksella se kuitenkin pysyi kasassa elokuun alkupuolelle. Oikean jalan varpaat kolautin kauppa-autossa tiskin kulmaan ja palahan siitä lohkesi. Yritin hämätä koloa kynsilakalla, mutta lopputulos lähinnä keräsi katseita.

Niinpä marssinkin taas kynsihoitolaan. Olin aika toivoton, mutta jälleen kerran luottohoitajani Marja Leinonen Nail Care Lis -kynsisalongista pelasti tilanteen.

Vanha lakkaus hiottiin kevyesti pois. Lohkeama näkyy ukkovarpaassa.

Hän taikoi akryylin ja geelilakkauksen avulla molemmat vaurioituneet kynnet taas ehjiksi ja katseenkestäviksi. Muihin kynsiin uusittiin geelilakkaus. Se oli jo poissa esimerkiksi pikkuvarpaan ja nimettömän kynsistä.

Akryylimassa levitetään siveltimellä ohuelti ongelmakohtaan.
Jokainen geelilakkakerros kovetetaan UV-valolla, siksi lakka kestää kauniina pitkään.

Nyt kynnet eivät tartu lakanaan tai sukkiin. Ja kauniiltakin ne näyttävät. Kuljen sandaaleissa niin pitkälle kuin syksyn sää sallii. Ja nythän sääennuste näyttää todella hyvältä.

Lakkaus valmiina, halkeamasta ja lohkeamasta ei näy jälkeäkään. Värin nimi on Rouge Noir eli punainen musta. Lopuksi Marja levitti jalkavoiteen ja hieroi jalat pumpulinkeveiksi.

Lyhennän kynnet erikoisviilalla ja levitän kasvurajaan samanväristä tavallista kynsilakkaa. Sen saa pois asetonittomalla lakanpoistoaineella. Akryyli ja geelaus kasvavat pois kynnen mukana.

Aivan halpaa lystiä homma ei ole. Jalkahoito ja kynsien kunnostus maksoi hieman yli sata euroa, sillä aikaa meni normigeelilakkausta kauemmin ja myös erikoisaineita tarvittiin.

Sini

Hoito maksettu itse.

Hyvinvointi

Fotografiska, Tallinnan uusi vetonaula

Jos olet käynyt Tukholman Fotografiska-valokuvamuseossa, pidät varmaan myös pari kuukautta sitten Tallinnaan avatusta Fotografiskasta.

Kun sain Tallinkin mediamatkakutsun Tallinnan Fotografiskaan, en miettinyt hetkeäkään, vaan ilmoittauduin heti. Onneksi päivä oli sellainen, ettei siihen ollut sovittu koulutusta tai kuvausta.

Odotin paljon tästä valokuvamuseosta ja sen avajaisnäyttelyistä. Ja voin todeta, että minun ei tarvinnut katua.

Museo on muodikkaalla Telliskiven aluella, joka on rouhea, jopa rosoinen alue, jossa on paljon taiteeseen ja designiin keskittyvää toimintaa. Valokuvamuseo sopii sinne täydellisesti.

Museon avajaisnäyttelyitä on neljä, joista kolmeen perehdyin tämän matkan aikana.

Alkuasukkaita Jimmy Nelsonin tapaan

Jimmy Nelson on kuvannut alkuasukkaita eri puolilla maailmaa.

Valokuvaaja Jimmy Nelson on reissannut ympäri maailmaa kuvaamassa alkuperäiskansoja, heidän katseitaan, asujaan, sotaisia tai vähemmän sotaisia kasvomaalauksiaan. Pysäyttäviä ja vaikuttavia katseita, asujen mielenkiintoisia yksityiskohtia ja värityksiä. Monien kuvien katseet suorastaan tunkeutuivat sieluun saakka.

Tämä Jimmy Nelsonin kuva lapsesta ja hänen käsittämättömästä pääkoristeestaan syöpyi verkkokalvolleni. Tätä kuvaa en hevin unohda. Kuvan lapsi on kuvattu Kiinassa.
Ihania vaatevärejä Perussa kuvatuilla naisilla ja lapsilla.
Katsokaapa, millaisia koruja.
Länsimaisten naisten meikkityyli kalpenee tälle.

Luontoa meiltä ja muualta

Suomalainen Pentti Sammallahti luontokuvineen oli saanut kunnian olla yksi avajaisnäyttelyistä. Pienet, musta-valkoiset kuvat tuntuivat rauhoittavilta värikkäiden ja aika suurten alkueperäiskansakuvien jälkeen. Osa kuvista oli kuvattu Suomessa ja osa maailmalla. Pienissä kuvissa oli paljon pieniä yksityiskohtia, joiden tarkkaan tutkimiseen ei valitettavasti aika riittänyt.

Jos me täällä Helsingissä tuskaillaan hanhien määrää, se ei kuitenkaan tunnu miltään, kun katsoo tätä Sammallahden Iso-Britanniassa ottamaa kuvaa.

Naisellista

Anja Niemen valokuvissa nainen on pääroolissa.

Anja Niemen teatraalisista naiskuvista välittyy menneen maailman henki ja tyyli. Nainen niin cowboyna tai klassisena blondina.

Väsähtänyt blondi
Blondien lisäksi katse kiinnittyy miljööseen.
Vangittu vapaa lintunen?

Talo täynnä yksityiskohtia

Fotografiskan tulo Tallinnaan pysyi vuosikausia salassa. Se on tällaisena online-aikana ihme, kun tuntuu, että kaikki asiat kerrotaan heti.

Talo on mielenkiintoinen, sopivasti rosoinen, taloon on jätetty epätasaisia betonipintoja tuomaan vastakohtaisuutta.

Fotografiskan portaikko.

Valokuvanäyttelyiden lisäksi kannattaa käydä 6. kerroksen ravintolassa, ja jos sää sallii, piipahda myös ravintolan terassilla. Tosin ravintolan suurista ikkunoista voit tutkailla Tallinnaa lintuperspektiivistä.

Ravintolalla on iso terassi.
Talon 6. kerroksessa on ravintola, jossa voi nauttia ruuasta ja juomasta.

Talon alakerrassa on pieni museokauppa, josta voi ostaa matkamuistoksi taidekirjan, lapselle pelin, kortteja jne.

Vaikka olisit vain päiväristeilyllä, ota aikaa ja piipahda Fotografiskassa, osoite Telliskivi 60a-80, liput 10-14 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Museo on auki joka päivä klo 9:stä yli puolenyön, kannattaa kuitenkin aina tarkistaa vielä museon sivustolta aukioloajat ja näyttelyt.

Kaisa

Kulttuuri