Lounaskävely yllätti – kaamosoireilu alkaa höllentää otettaan

Pitkin syksyä alkoi ahdistaa tämä pimeys. Aloitan työpäivän pimeällä ja kun lopetan, on pimeää. Toki ikkunasta vilkaisten tajuan millainen sää on, mutta pääosin istun sisällä naputtelemassa tekstiä. Samaan tahtiin pimeyden kanssa alkoi kaamosväsymys hiipiä ylleni. Energiatasoni lopahti jo aamupäivällä. Tuijotin ruutua saamattaa oikein mitään aikaan. Päätin ryhdistäytyä ulkoilun suhteen tajuttuani, että saattoi mennä päiviä, etten nenääni ulos tuupannut.

Eikö olekin rauhoittava näkymä? Tätä katsellessa ajatus kirkastuu ja energia palaa.

 

Koska halusin valoa ja raikasta ilmaa, lähdin kävelylle keskellä päivää. Juuri silloin, kun aurinko edes hieman kurkisti pilvien takaa. Lenkin jälkeen olo oli energinen koko päivän. Toistin muutamana päivänä kävelyn ja nyt se on osa päiväohjelmaani. Olen virkeämpi ja iloisempi. Myös keskittymiskykyä on hieman enemmän. Koska ulkoilu hoituu päivällä, teen töitä hieman pidempään. Illalla nautin hyvällä mielellä hämärän hyssystä. Ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Rukkasin päiväohjelmaani muutenkin. Nämä ovat toimineet hyvin:

1 Nautiskelukävely keskellä päivää. Lenkin suunta siten, että kasvot ovat mahdollisimman paljon valoa päin. En stressaa, jos kävely jää väliin, sillä murehtiminenkin harmittaa ja vie puhtia.

Pehmeä hiekkatie jalkojen alla, raikas metsän tuoksu ja pilkahdus sinistä taivasta vievät ajatukset pois työasioista hetkessä.

 

2 Valot päälle, sytyttelen valoja joka paikkaan jo heti aamusta. Yllätyin itsekin, etten ole kaivanut vielä kirkasvaloa esiin. Ilmeisesti en ole kuitenkaan yhtä nuupahtanut kuin viime vuonna samaan aikaan.

 

3 Kunnioitan unirytmiäni, enkä räplää kännykkää tai nuoku ruudun äärellä kymmenen jälkeen illalla. Jos näin teen, nukahdan seuraavan kerran vasta puolen yön jälkeen. Maltan myös herätä aamulla, kun selkeästi uneni kevenee. Minulla on paha tapa torkutella herätyksen kanssa. Se sotkee sisäisen kellon ja aamu alkaa tokkuraisella kiireellä.

Nautin hetkestä. Kuinka kauniita ovatkaan pienet vesipisarat hetkeä ennen jäätymistä.

 

4 Olen tietoisesti keventänyt ruokailuani. Enemmän väriä lautaselle, hedelmiä ja marjoja. Leikkeleet olen jättänyt minimiin, samoin punaisen lihan. Olen edelleen fleksaaja eli syön sitä mitä mieleni tekee. Ja totta, painoa pitäisi pudottaa, mutta en stressaa siitäkää tähän vuodenaikaan. Onneksi en ole kovin makean perään. En ahmi karkkeja tai muuta höttöä.

5 Liikun enemmän, vaikkakaan en tarpeeksi. Kuntosalitreeni tekee selkeästi hyvää. Maltan myös venytellä edes jonkin verran, vaikkapa telkkaria katsellessa tai työpöydän äärellä asioita miettiessä.  Ai että se tekee hyvää!

Pyrin olemaan läsnä kussakin hetkessä. Luonnosta tarttuu mukaan ihana tasapainoisuus. Mitäpä sitä hötkyilemään valmiissa maailmassa.

 

Oletko sinä löytänyt omat tapasi torjua kaamosta? Vai kaipaatko edes kaamoksen nujertamista?

Sini

Hyvinvointi

Kalastajatorpan joululounas tarjoaa herkkuja myös vegaaneille

Savustettua munakoisoa, paahdettuja juureksia, savupaprikaa ja paahdettua punajuurta. Näitä ja paljon muuta tarjoaa Hilton Kalastajatorpan pyöreän salin joulupöytä vegaaneille. Viime vuoteen verrattuna vegetarjonta on laajentunut ja monipuolistunut.

Kalastajatorpan Pyöreän salin joulupöytä on legendaarinen: perinteiset laatikot, sillit, mädit, pateet, kinkku yms. ovat vuosien saatossa saaneet rinnalleen ns. vegepöydän. Viime vuonna sen tarjonta oli jo hyvällä tasolla. Tänä vuonna näitä lihattomia, kasvisruokapainotteisia ruokia on lisätty entisestään. Ja entäpä se jälkiruokatarjonta? Sehän on meidän herkkusuiden unelma: kakkuja, torttuja, hedelmäsalaattia, juustoja jne.

Pääsin maistelemaan tämän Kalastajatorpan joulu-uutuuksia jo lokakuussa. Vaikka olen sekasyöjä, keskityin ennen kaikkea vegeruokiin – ja olin ihan hurmaantunut. Voi, miten herkullisia kaikki maistamani olivatkaan. Suosikiksi nousi savustettu munakoiso, joka suorastaan yllätti. Miten maukkaaksi munakoiso olikaan saatu kevyesti savustamalla! Vaikka pidänkin jälkiruuisti, en ole viehtynyt ns. äkkimakeisiin eli ylettömään makeuteen. Sen vuoksi nämä Kalastajatorpan jälkiruuat olivat ihania: raikkaita ja jopa yllättävän keveitä. Nam!

Näitä herkkuja pääsin maistelemaan. Nämä ovat tarjolla Kalastajatorpan joululounaalla.

 

Jos punainen liha ei kuulu ruokavalioosi, Kalastajatorpan joulupöydässä on sinulle paljon vaihtoehtoja.

 

Grillatussa tofussa oli makua.

 

Pääruokana paaduttua myskikurpitsaa. Tämäkin oli hyvää.

 

Kuva ei tee oikeutta ihanille, paahdetuille punajuurille.

 

Savustettu munakoiso yllätti positiivisesti. Todella herkullista.

 

Jälkiruoka kruunaa aterian.

 

Suklaa-vadelmakakku oli ihanaa.

 

Kalastajatorpan Pyöreän salin joululounasta pääsee syömään arkisin 10.-14.12. klo 11-30-15.00 ja 17.-21.12. klo 11.30-17.00. Lisäksi joulupöytä on katettuna lauantaina 15.12. klo 11.30-17.00. Silloinhan esimerkiksi perheiden on kiva tulla nauttimaan joulun herkkuja. Joululounaan hinta on arkisin 68 e / henkilö ja lauantaina 58 e / henkilö, 4-12 -vuotiaat 29 e / henkilö ja alle 4-vuotiaat maksutta.

Kannattaa muuten varata pöytä ajoissa, koska tuo Pyöreän salin joululounas on todella suosittu.

Lisätietoja Kalastajatorpan sivuilta. 

Jos tai kun menet nauttimaan tästä joululounaasta, muista maistaa myös niitä vegeruokia – ennen kaikkea savustettua munakoisoa. Maistakaa myös kuopiolaisen Lingell & Piispasen Scandic Hotelsille tekemään Gosa-glögiä, joka on saanut makunsa kotimaisista puolukoista ja jouluisista mausteista: inkivääristä, neilikasta ja kanelista.  Se oli hyvää!

Gosa-glögi ei ole liian makea.

 

Kaisa

Hyvinvointi