Nettiostaminen ja ekologisuus?

Tilastojen mukaan muoti on verkkokaupan suurin tuoteryhmä ja sen ennustetaan vielä kasvavan todella voimakkaasti. Viime vuonna muotia ostettiin verkon kautta 350 miljardilla eurolla ja vuonna 2022 sen ennustetaan olevan 600 miljardia euroa. Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista 46,6 prosenttia oli ostanut muotia verkkokaupasta, ja yllättävän moni on myös palauttanut ostoksensa.

”Päätös tilata tuote on eri asia kuin päätös pitää tuote. Sovituskoppi on siirtynyt kotiin. Kuluttajien palautuskäyttäytyminen on muotiverkkokaupan keskeinen ominaispiirre”, totesi professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta Kaupan liiton Muotikaupan monet kasvot -seminaarissa.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että kolmasosa nettikaupasta ostaneista palautti muotiosoksiaan enemmän kuin 40 % ja puolet vastaajista sanoi palauttaneensa enintään 20 prosenttia ostoksistaan.  Naiset palauttavat tuotteita enemmän kuin miehet, ja alle 40-vuotiaat ovat herkempiä palauttelemaan ostoksensa kuin yli 40-vuotiaat.

Minusta nuo luvut ovat todella isoja.

Netti on oivallinen apu, kun etsii jotain tuotetta. Muotituotteet ovat nettikauppojen suosikkeja. En ainakaan tähän mennessä ole tilannut yhtäkään vaatetta tai kenkiä netistä. Toistaiseksi olen saanut kaikki perinteisistä kaupoista.

 

Olen useammin kuin kerran kuunnellut, kun tuttavat ovat kertoneet perjantai-iltana selanneensa nettikauppojen sivuja nautittuaan lasillisen viiniä ja klikkailleensa siinä sivussa ”yhtä sun toista” ostoskoriin. Kun sitten tuotteet ovat tulleet, moni on hämmästellyt, mitä on tullut tilattua tai millaista ”kuraa” vaatteiden laatu on. Sitten vain paketti takaisin tai sitten ne jäävät tilaajalle täyttämään vaatekaappia tai tilaaja on yrittänyt päästä niistä muuten eroon. Facebookin kierrätyssivuilla näkee usein myynnissä vaatteita, jotka todennäköisesti ovat ns. virheostoksia – tai ainakin moni on kirjoittanut niin myynti-ilmoitukseen.

Piipahdin viime viikolla pienessä ruokakaupassa, jossa on postipakettien noutopiste. Sinne oli juuri tuotu postin lähetys. Rullakko oli aivan täynnä yhden nettikaupan laatikoita. Ja tämä siis Helsingissä, jossa kuitenkin tarjontaa on selvästi enemmän kuin haja-asutusalueella.

Kun sitten ajatellaan niitä palautuslukuja ja ekologisuutta, tulee oikein paha olo. Kun vielä muistetaan, että joissakin maissa kaikki palautetut tuotteet viedään suoraan polttolaitoksiin, paha olo vain äityy. Entä kun mietitään tavaroiden kuljettamista maasta toiseen pikana (= lentona), ehkä vain kuljetusyritykset ovat tyytyväisiä. Missä on ekologisuus, hiilijalanjälki ja ympäristövastuu, joista monet muissa kyselyissä niin paljon peräänkuuluttavat?

Tiedän, että olen dinosaurus, kun en ole tilannut nettikaupasta yhtäkään vaatetta. Siihen on tietysti syynä, että olen niin tarkkana vaateostoksissani (käännän vaatteen nurin ennen sovitus, jotta näen ompelutyön jäljen). Lisäksi haluan tuntea kankaan tai neuloksen tunnun, tuntuuko se miellyttävältä. Sitä vastoin netistä ostan lentoliput, hotelliyöpymiset ja muita palveluita. Ja vierastan ajatusta, että ostaisin kenkiä netistä. Eihän niitä voi kokeilla ennen ostopäätöstä!

Joo, tiedän, että kaikki nuo voisi palauttaa, mutta se vaiva pakata epämieluisat tavarat ja rahdata taas postiin jne. No, toisaiseksi olen löytänyt kaikki tarvitsemani vaatteet ja kengät kaupasta.

Miten sinä käyttäydyt? Oletko ostanut muotia netistä? Entä palautteletko ostoksiasi?

Kaisa

 

 

Puheenaiheet

Unohda ryppytaistelu – nyt ikäännytään lempeästi

Tuntuu, että viime vuosina kaikki muoti-ja kauneudenhoitomarkkinointi on kohdistunut milleniaaleille, nuorille alle kolmekymppisille. Nyt kauneusalan edelläkävijät ovat hiljalleen kääntämässä katseensa yli 60-vuotiaisiin. Pääosin siksi, että vihdoinkin on tajuttu, että tällä kohderyhmällä on ostovoimaa, aikaa ja halua satsata omaan hyvinvointiinsa, palveluihin ja tuotteisiin.

Kohderyhmän kiinnostavuutta lisää oivallus, että heille voidaan myös luoda kokonaan uusi markkina. Mielikuva lempeästä ikääntymisestä. Ryppyjä vastaan taistelu on jo niin vanhanaikaista. Ja ainakin minulle tämä ajattelutapa sopii täydellisesti.

Katukuvaa katsellessa ei voi välttyä huomiolta, että aikuisia alkaa olla entistä enemmän.

 

Kansainvälinen kosmetiikka-alan julkaisu Premium Beauty News julisti jo aiemmin keväällä, että ikävallankumous on saapunut. Aikuisille suunnatuissa kampanjoissa julistetaankin ”Let me be me!” Aikuisia ei tarvitse voimaannuttaa, kuten nuorempaa sukupolvea. Me tiedämme jo keitä olemme ja mitä haluamme.

Kosmetiikan markkinoinnissa ei enää korosteta anti-age -termiä. Moni kosmetiikkayritys on jo siirtynyt tai siirtymässä käyttämään sanoja well-ageing, pro-ageing, slow-ageing tai ageing gracefully. Minua nämä termit miellyttävät. Kiinnostavaa, kuinka ne tullaan kääntämään suomeksi.

Uusien sanontojen ideana on, että ihonhoitotuotteet tukevat lempeästi ikääntymistä, eivät enää taistele epätoivoisesti sitä vastaan. Enää ei myöskään haluta höpö-höpö-lupauksia tuotteiden kaikkivoipaisuudesta. Aikuista kohderyhmää kiinnostaa rypynpoistoa enemmän fiksut, iholla hyvältä tuntuvat ja helppokäyttöiset tuotteet.

Ehkä tämän hetken näkyvin suunnannäyttäjä on Lancôme, joka palkkasi näyttelijä Isabella Rossellinin uuden 60+ -ikäisille kohdistetun kasvovoiteensa malliksi. Nostaisin sankariksi kuitenkin ennen kaikkea Isabellan, joka suostui tähdittämään voidetta. Hänelle annetaan myös mainonnassa tilaa puhua ikääntymisestä ja siitä miltä tuntui, kun sama merkki hylkäsi hänet liian vanhana parikymmentä vuotta sitten. Siis nelikymppisenä.

Lumene on juuri viestitellyt, että heidän aikuisille kohdistuvat ihonhoitouutuudet tulevat syksyllä myyntiin. Toiveemme on kuultu siis kotimaassakin! Pääsimme Kaisan kanssa myös fiilistelemään tulevia uutuuksia, joita parhaillaan testailemme. Vaikuttavat oikein lupaavilta.

Aikuinen ikäryhmä on haasteellinen markkinointikohde. Kun markkinointi-, mainonta- ja viestintäyritykset ovat tulvillaan vain nuoria tai nuorehkoja henkilöitä, jo pelkkä kohderyhmän livekohtaaminen on hankalaa, saati että osattaisiin nostaa markkinoinnista esiin ne täkyt, joilla saadaan kiinnostus heräämään ja kauppaa aikaan.

Hyvänä esimerkkinä olkoon muutaman viikon takainen kokemuksemme. Juoksimme Kaisan kanssa mediapäivillä tutkailemassa ensi syksyn vaate- ja kauneusalan tarjontaa toimistoissa, joiden bisnes on edistää asiakkaidensa tuotteiden näkyvyyttä mediassa. Monessa paikassa meitä ei edes tervehditty. Olimme kuin näkymättömiä pölypalleroita.

Kelpaammeko vain patsaina katseltaviksi, sitä jäin miettimään taannoisella Italian matkalla, kun katselin turistitulvaa historiallisissa kohteissa.

 

Sen sijaan nuoret ja kauniit somevaikuttajat keräsivät kaikkien huomion ja saivat myös tuote-esittelyt.  Harmitti vietävästi lukijoidemme puolesta. Emmehän me siellä itsemme vuoksi olleet, vaan etsimässä ideoita ja tuotteita juttuihin, joita kirjoitamme kumpikin tahoillamme useaan johtavaan naistenlehteen. Ja tietenkin tänne blogiin.

Loppuviikosta olimme hämmennyksen vallassa, mutta emme yksin. Saman ilmiön oli kohdannut myös moni muu ikäluokkaamme kuuluva kollega.

Paljon on asenteissa vielä tekemistä meillä kaikilla, mutta onneksi maailmalla suunta on jo ilahduttavasti muuttumassa.

Mitä mieltä olet, osuuko ja uppoaako mainonta sinuun? Löydätkö tuotteita, joita toivoisit? Vaatteita, kosmetiikkaa, palveluita?

Sini

 

 

 

Kulttuuri