Krapi, monipuolista aktiivisuutta

Krapi on kiva kohde viettää kesäistä päivää haluatpa nauttia maukasta ruokaa, katsoa kesäteatteria, pyöräilä, golfata tms.

Mainos / palvelu saatu / Krapi, Krapin kesäteatteri

Vietin kummityttöni kanssa iltapäivän ja illan Tuusulanjärven rannalla Krapissa. Nautimme ravintola Mankelissa kesämenun, johon kuului Toast Skagen muikunmätiä, nieriää, varhaisperunoita, kesän kasviksia ja rakuunavoikastiketta ja Mankelin suklaakakkua ja vaniljajäätelöä. Menu oli herkullinen, ja annokset reilunkokoiset – niistä varmaan miehetkin täyttyvät. Mielestäni menun hinta-laatusuhde oli hyvä (kalamenun hinta 58,50 e). Lihavaihtoehdon hinta oli 63,50 e. Kesäteatterivieraille hinnat kala/lihakesämenu 53 e ja kasvis 48 e. Voit tutustua kesäravintola Mankelin muihin ruokavaihtoehtoihin ravintolan nettisivulta.

Krapi skagen

Kesäravintola Mankelin kesämenu oli oikein hyvä.

Suurenmoista

Kesäteatteri kuuluu minun kesäperinteisiini. Olen kerran aikaisemmin käynyt katsomassa Krapin kesäteatterin esitystä.

Tänä vuonna Krapin kesäteatterin näytelmänä on Suurenmoista, joka kertoo maailman huonoimmasta laulajasta Florence Foster Jenkinsistä (Anna-Leena Sipilä). Florence Foster Jenkins oli todellinen henkilö (1868 – 1944). Wikipedian mukaan hän opiskeli lapsena musiikkia ja olisi halunnut jatkaa opiskelua ulkomailla, mutta hänen isänsä ei antanut siihen lupaa. Florence karkasi lääkärin kanssa ja meni myöhemmin hänen kanssa naimisiin. Elantonsa hän sai opettamalla ja pianistina. Kun isä kuoli, Florence peri ison omaisuuden. Sen turvin hän aloitti laulu-uran. Florencen levytyksistä voitiin kuulla, että hänellä oli vain vähän sävelkorvaa ja rytmitajua. Ystävillä ei ollut sydäntä sanoa totuutta, ja yleisön mielestä Florence hauskutti. Florence totesi aina:  ”Ihmiset voivat sanoa, että en osaa laulaa, mutta kukaan ei voi väittää, etten olisi laulanut.”

Anna-Leena Sipilä Florencena ja Tuomas Korkia-Aho pianistina.

Krapin näytelmässä Anna-Leena Sipilän laulu oli just oikealla tavalla epävireistä, jossa vain ehkä yksi nuotti osui kohdalleen, kuten rooliin kuuluikin. On siinä ollut harjoittelemista, että laulu ei todellakaan suju oikein, vaan menee aivan pieleen. Florencen miesystävää näytteli Seppo Halttunen. Reeta Vestmalilla oli hoidettavanaan suomalaista palvelijan ja kriitikon roolit. Ystävää näytteli Sanna Stellan aitoon komediennehenkeen. Tuomas Korkia-Aho urakoi pianistina ja kertojana.

Reeta Vestman (edessä) näyttelee mm. suomalaista palvelijaa. Kuva Krapin kesäteatteri.

Näytelmän käsikirjoitus oli Peter Quilterin kynästä. Ohjauksesta ja sovituksesta vastasi Lija Fischer. Fischerin ohjauksessa Tuomas Korkia-Ahon rooli oli yllättävän fyysinen täynnä loikkia, hyppyjä yms. Vähintään siinä vaiheessa yleisö repesi, kun Reeta Vestman kesken näytelmän alkoi laulaa Ievan polkkaa.

Suurenmoista oli kepeää kesäteatteria, hauskaa hupailua, kuten kesäteatterit usein ovat.

Jos et ole ennen käynyt Krapin kesäteatterissa, tiedoksesi, että katsomo on katettu, joten ei tarvitse pelätä mahdollista sadetta. Lisäksi siellä on jaossa pehmusteet tuoleille ja fleecepeitteitä, joten viileällä säällä pärjää ilman toppatakkia.

Lippujen hinnat: aikuiset 42 e ja ovelta 45 e, eläkeläiset ja työttömät 38 e ja ovelta 40 e, opiskelijat 28 e ja ovelta 29 e. Esitykset jatkuvat 30.8. saakka. Lisätietoja Krapin kesäteatterin nettisivulta.

Oletko muuten nähnyt Florence Foster Jenkinsin elämästä kertovan hyvän elokuvan, jossa Meryl Streep näyttelee pääosaa? Jos et ole, suosittelen etsimään sen jostakin suoratoistopalvelusta. Leffa on vuodelta 2016 ja nimeltään Florence Foster Jenkins.

Mitä muuta Krapi tarjoaa?

Krapi on muutakin kuin kesäteatteria ja ruokaa. Krapin alueella voi golfata, lainata polkupyörät vaikka pariksi tunniksi, jonka aikana ehtisi vaikkapa Tuusulanjärven taiteilijakoteihin tai vain kuljeskella Krapin puutarhassa ja välillä voi vaikka nauttia puistossa olevan jäätelökioskin antimia eli Vanhan Porvoon jäätelötehtaan todella hyviä jäätelöitä.

Krapin pajalla pidetään erilaisia puistokonsertteja. Tänä kesänä siellä esiintyvät mm. 10.7. Olavi Uusivirta, 11.7. Samuli Edelman, 17.7. Arppa ja 25.7. Erja Lyytinen. Katso koko kesän ohjelmatarjonta. Minua ainakin kutkuttaisi mennä kuuntelemaan jotain esiintyjää tuonne puistoon.

Jos haluat itse laulaa, 15.7.klo 19 on Krapissa Kaikki laulaa -ilta, jossa näyttelijä Sanna Saarijärvi laulattaa yleisöä. Liput 25 e.

Kaisa

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Matkat Teatteri

Loviisa yllätti

Periaatteessa Loviisa on minulle tuttu. Kun sain kutsun tulla tutustumaan Loviisaan, huomasin, että Loviisa-tietoni ja -tuntemukseni ovat hyvin rajalliset. Kävimme myös Pyhtään puolella – ja se olikin minulle täysin tuntematon alue.

Mainos / pr-matka / Visit Kotka-Hamina

Malmgård

Malmgårdin isäntä kreivi Henrik Creutz oottaa vastaan vieraat.

Olen vuosikausia käynyt Malmgårdin kartanon puodissa ostamassa mm. kaurahiutaleita, jauhoja jne. Pari vuotta sitten kävin myös kartanokierroksella. Tietystä tuttuudesta huolimatta odotin innolla kartanokierrosta.

Malmgårdin kartano on Loviisassa, entisen Pernajan alueella. Kartano on perustettu 1600-luvun alkupuolella, kun Ernst Creutzille lahjoitetut maat yhdistettiin. Ensin kartano oli nykyistä vaatimattomampi, puinen, uusklassinen rakennus.

Nykyisen, linnaa muistuttavan kartanon suunnitteli arkkitehti Frans Sjöström, ja kartanoa rakennettiin vuosina 1882–1885. Rakennuttajana toimi kreivi Carl Magnus Creutz. Kartano edustaa hollantilaista uusrenesanssityyliä. Vielä 1900-luvun alussa kartanon maat olivat valtavat, jopa 3200 hehtaaria. Kartanolla oli oma vesivoimala.

Kartano on ollut Creutzin aatelissuvun omistuksessa yli 400 vuotta. Nykyinen isäntä kreivi Henrik Creutz on suvun 13. sukupolvea. Creutzit ovat Suomen aatelislistan nro 1

Kreivi Henrik Creutz esitteli portaikon neljä vuodenaikaa -patsaat, jotka muuten eivät ole kiinnitetty.

Malmgård on ptkään keskittynyt luonnonmukaiseen viljelyyn, luomutuotteiden jalostukseen ja panimotoimintaan. Tilan uutuus on helmeilevä omenaviini, jota pääsimme maistamaan käyntimme aikana. Se oli kelpo juotavaa.

Malmgårdin juhlasalissa on Murano-kruunut.

Kreivi Henrik Creutz vetää Malmgårdin tutustumiskierroksia. Hänen juttujaan oli miellyttävä kuunnella, koska hän tietysti tuntee kartanon historia, tietää esineiden tarinoita. Kartano on koti eikä museo. Eli siellä asutaan ja eletään normaalia arkea. Jokainen sukupolvi on tuonut kartanoon jotain omaa, mutta silti talo on täynnä upeita antiikkiesineitä.

Malmgårdin kartano ja sen puoti ovat ehdottomasti sellaiset, että niissä kannattaa käydä. 50 minuutin kierros maksaa 16 euroa, ja on sen arvoinen. Katso Malmgårdin sivuilta kierrosaikoja – kierros on hyvä varata etukäteen, jotta varmasti pääset haluamaasi aikaan.

Malmgårdin puistosta näkee kartanon linnamaisuuden.

Bongan linna

Taiteilija Riitta Nelimarkka

Taitelija, professori Riitta Nelimarkan töihin voi tutustua Loviisan keskustassa, aivan kirkon vieressä olevassa Bongan linnassa. Bonga on Nelimarkan ateljee ateljee-, työtilat ja galleria.

Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan käynyt – tai edes tiedostanut – että Loviisan keskustassa on tällainen kulttuurikohde, vaikka olen käynyt Loviisassa monta kertaa. Onneksi tällä matkalla tämä aukko sivistyksessäni tuli täytettyä.

Riitta Nelimarkan töissä on väri-ilottelua, muotojen ja pintojen vaihteluja.

Bongan linnan huoneissa huokuu historia. Yhdestä huoneesta löytyy myös Riitta Nelimarkan isoisän Eero Nelimarkan kuva.

Rakennus itsessään on myös näkemisenarvoinen, venäläiskauden patriisilinna.

Galleriassa on nähtävillä isoja villareliefejä, videoita, lasitöitä, maalauksia yms. ja shoppi. Käynti siellä on todellista väriterapiaa.

Bongan linnan eri huoneissa on oma tunnelmansa.

Riitta Nelimarkka totesi minulle, että päälläni on samoja värejä kuin hänen töissään Hän halusi ottaa minusta kuvan työnsä ääressä.

Galleria avoinna yleisölle heinä-, elokuussa, la ja su klo 12 – 16 ja Loviisan Wanhojen talojen -päivien ajan 30.-31.8. klo 12 – 17.

Loviisan Wanhat Talot

Monet tuntevat Loviisan LWT-tapahtuman ansiosta. Tänä vuonna suosittu Loviisan Wanhat Talot pidetään 30.–31.8.2025 klo 10–17 välisenä aikana. LWT-tapahtuman aikana pääsee tutustumaan 42 viehättävään kohteeseen, loviisalaisten koteihin. Liput maksavat 21 euroa.

Lisätietoja Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta.

Stockfors

Stockfors on entinen ruukkikylä, jonka täyttävät kulttuuri ja hyvinvointi. Vuonna 1901 Stockforssiin perustettiin puuhiomo. Muutama vuosi myöhemmin sinne tuli saha, joka toimi vuoteen 1966 saakka. Stockforsin tehdas oli aikoinaan Pyhtään suurimpia työllistäjä. Työntekijöitä oli lähes 1000.

Stockforsin perustaminen muutti Pyhtään elämää ja sen sosiaalista rakennetta. Tehtaan aikana suurimmaksi osaksi ruotsinkielisen maatalousväestön joukkoon muutti noin 100 työntekijää. Maalaiskylän elämä ja sen asukasmäärä muuttui nopeasti ihmisten muuttaessa sinne töiden perässä ja pois niiden loputtua.

Vanhoista tehdasrakennuksista huokuu menneiden sukupolvien elämä. Sieltä löytyy mm. kahvila ja sympaattinen pakkausmuseo, jossa pääsee sukeltamaan menneiden sukupolvien pakkauksiin ja tuotteisiin. Niitä katsellessa tuli mieleen monta lapsuusmuistoa.

Stockforsin rouheista rakennuksista löytyy myös kahvila.

Kuka muistaa Retu-kengät?

Miltähän vuosikymmeneltä nämä kahvipakkakset ovat?

Pakkausmuseosta löytyy myös menneiden vuosikymmenten alusasulaatikoita.

Näyttääkö tutulta?

Pakkausmuseon puuteripakkauksia. Viehättävää.

Enpä ole tiennyt, että markkinoilla on ollut myös Kaisa-kahvia.

Pieni pysähdys Stockforsissa kannattaa.

Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko

Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko

Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka sijaitsee Kymijoen Pyhtäänhaaran ja Suuren rantatien risteyksessä. Se on peräisin 1460-luvulta. Se on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Keskiaikaiseen tyyliin kirkon länsipääty on koristeellisempi kuin itäpääty.

Pyhtään kirkossa on samaa tyyliä olevia seinämaalauksia kuin esimerkiksi Hattulan kirkossa.

Kellotapuli on rakennettu 1820-luvulla. Vuonna 1998 kirkko sai uudet urut.

Kirkon seinillä on nähtävissä samantyylisiä maalauksia kuin Hattulan ja Lohjan harmaakivikirkoissa.

Kirkon saarnastuoli.

Ota lomalla suunnaksi Itä-Uusimaa, Loviisa ja Pyhtää.

Kaisa

Hyvinvointi Matkat