Vaikka olenkin kyllästynyt kaikenlaisiin asioita kieltäviin -ton-juttuihin, niin Tuoksuton viikko -kampanjan puolesta liputan. Kampanjalla halutaan kiinnittää huomiota tuoksuihin ja niiden käyttöön. Syytä onkin, minäkin osoittauduin varsinaiseksi tuoksupommiksi kivassa testissä, johon löydät linkin postauksen lopusta.

– Tuoksuttoman viikon tavoitteena ei ole tehdä maailmaa tuoksuttomaksi. Sen sijaan haluamme haastaa niin yksityisiä ihmisiä kuin julkisia tiloja ja yrityksiä ottamaan valinnoissaan huomioon tuoksuherkkien suuren joukon, viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

Kyse ei ole mistään pienestä asiasta.

 10-40 prosenttia eli lähes kaksi miljoonaa, ilmoittaa oirehtivansa tuoksuista. Vahvasti tuoksuherkkiä on puoli miljoonaa.

Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky, silmäoireet, yskä, hengenahdistus, iho-oireet, huimaus ja pahoinvointi. Myös niveloireita ja jopa rytmihäiriöitä voi esiintyä. On hyvä muistaa, ettei tuoksuherkkyys  ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla.

Tuoksuherkkyyden aiheuttajaa ei vielä tiedetä. Taustalla on arveltu olevan elinympäristön kemiallistumista ja stressitekijöitä. Joissakin tapauksissa tuoksuherkkyys on yhdistetty voimakkaaseen altistumiseen kemikaaleille, kuten liuottimille tai hyönteismyrkyille. Taipumus herkkyyteen on sukuominaisuus.

Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimuksen mukaan julkinen liikenne, ravintolat ja baarit sekä teatterit ovat paikkoja, joissa tuoksuherkät saavat useimmiten oireita. Vahvasti tuoksuherkät joutuvat välttelemään kauppoja ja jopa kauppakeskuksia, sillä monet tuotteet tuoksuvat voimakkaasti.

Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Ei ole väliä sillä on tuoksu luonnollinen vai keinotekoisesti valmistettu.

– Pienillä teoilla jokainen meistä voi helpottaa tuoksuherkän elämää. Lempihajuvettä voi käyttää maltillisesti, tuoteasettelussa yritykset voivat huomioida myös tuoksuttoman reitin, ja tilatuoksut ovat täysin tarpeeton lisä, Niki Alanko painottaa.

Kotona tuoksumäärää voi vähentää käyttämällä hajusteettomia tuotteita olipa kyseessä henkilökohtainen hygienia, pyykinpesu tai kodinhoito.

Tuoksut heikentävät tuoksuherkkien elämänlaatua ja aiheuttavat taloudellisia kustannuksia. Jos kaikki tuoksumme vähemmän, voimme hyvän olon lisäksi säästää porukalla silkkaa rahaa. Tuoksuherkkyydestä aiheutuvien kustannuksien arvellaan nimittäin kohoavan Suomessa jopa 150 miljoonaan euroon.

Minä olen kävelevä tuoksupommi, sellaisen vastauksen sain Tuoksuton viikko -kampanjasivun Testaa tuoksujalanjälkesi -testissä, jonka löydät TÄÄLTÄ

Me olemme Kaisan kanssa mukana kampanjassa lotraamalla vähemmän tuoksujen kanssa. Tulethan sinäkin mukaan?

Sini