Kesä ja dekkarit kuuluvat yhteen

Monelle meistä dekkarit kuuluvat kesälukemistoon. Niin minullakin, kun haluan tyhjätä pään työhön liittyvistä asioista ja suunnata ajatukset muualle. Dekkareita lukiessa / kuunnellessa yritän ratkoa, kuka on murhaaja. Tässä joitakin lukuehdotuksia.

Vintagea ja veritekoja

dekkarit hanni maula

Toimittaja Hanni Maulan ensimmäisen dekkarin, Vintagea ja veritekoja (Karisto), päähenkilö on temperamenttinen eläkeläinen Helvi Helve. Tapahtumat sijoittuvat Hämeeseen. Poliisi pitää antiikinharrastajan kuolemaa luonnollisena. Helvi on asiasta toista mieltä. Helvi alkaa ratkoa mystistä kuolemaa yhdessä ystäviensä Riitan ja Hannun kanssa.

Pidin Helvi Halveen persoonasta, jossa on särmää ja luonnetta. Hanni Maula kirjoittaa kivalla tavalla, eikä kirjassa mässäillä verellä ja raakuuksilla, vaikka se käsitteleekin murhaa. Kivan lisän tuo antiikin ja designin kietominen juoneen. Tämä on hyvän mielen dekkari.

Tuuliajolla

dekkarit pauliina susi

Pauliina Susi on kirjoittanut neljännen osan Tuulia Raja -sarjaansa. Tuuliajolla-kirjassa (Tammi) yksityisetsivä Tuulia on saanut tehtäväkseen huolehtia Hyvän asumisen ja elämisen -messujen järjestyksestä. Keikka tuntuu helpolta, kunnes messutalon poreammeesta löytyy miehen ruumis. Järjestyksenpito vaihtuu murhatutkimukseksi.

Pauliina Susi on luonut Tuulia Rajasta henkilön, jolla ei aina mene hyvin. Lentoemännän työt loppuivat ja hän ajautui yksityisetsiväksi. Tuulia kuitenkin selviää monista hankalista tilanteista ja vähitellen on saanut elämäänsä johonkin järjestykseen, ehkä.

Tuuliajolla-kirja on dekkari, jossa ei tarvitse jännittää, mitä kauheuksia tulee seuraavalla sivulla vastaan.

Vaikenemisen laki

dekkarit vaikenemisen laki

Rikosylikonstaapeli Niko Rantsin Lainvartijat-sarjan 4. osa, Vaikenemisen laki (Tammi) alkaa, kun Italiassa oleskeleva Petri Tuhkanen löytää kumppaninsa Ritan kuolleena. Ritan isä on mafiapomo. Tuhkanen epäilee, että Ritan isä uskoo hänen tappaneen Ritan. Siitä alkaa kujanjuoksu, joka vie Tuhkasen Suomeen. Suomeen tullessaan hän hakeutuu keskusrikospoliisin tutkija Rautasen puheille. Rikosvyyhti on täynnä mielenkiintoisia käänteitä.

Niko Rantsin dekkarit ovat minulle uusi tuttavuus. Tämän jälkeen tartun Rantsin aikaisempiin teoksiin. Koska kirjan kirjoittaja on ammatiltaan rikosylikonstaapeli, ovat juoni ja rikoksen tutkinta aidon tuntuista. Monipolveileva juoni pitää otteessaan.

Henna Björk Hydra

Dekkarit björk

Christian Rönnbackan Henna Björk Hydra (Bazar) on Björk-sarjan neljäs dekkari.

Henna Björkin loma keskeytyy, kun Supon Rautiainen soittaa. Henna joutuu hommiin selvittämään kinkkistä tilannetta Ruotsissa: drooni on lennätetty ydinvoimalaan, ja puolet Tukholmasta on pimeänä. Sähkökatkon aikana Ruotsin turvallisuuspoliisi kadotti miehen, jonka tiedettiin myyneen tietoja venäläisille. Nyt tuo mies on ollut yhteydessä Suomen suurlähetystöön tarjoten kauppaa.

Supon agentti Henna Björk on reipasotteinen nainen, joka ei kaihda vaaroja.

Kirjan juoni on omalla tavallaan ajankohtainen, uskottava ja koukuttava. Teksti toimi jopa niin hyvin, että kuuntelin myös aikaisemmat Henna Björk -sarjan kirjat.

Viimeinen vääntö

Seppo jokisen kirja

Seppo Jokisen Koskinen-sarjan 30. osa on nimeltään Viimeinen vääntö (Story Side). Kirjassa Koskinen on jäämässä eläkkeelle ja ennen tätä hän suuntaa Australiaan mennäkseen naimisiin entisen vaimonsa kanssa. Palattuaan töihin hän joutuu ratkomaan Tampereella tuntemattomien naisten kimppuun käyvän miehen tapauksia. Lisäksi tunnettu terapeutti-käsikirjoittaja näyttää kadonneen. Liittyvätkö tapaukset toisiinsa vai mistä on kyse?

Rikosten lisäksi kirjassa on ihmissuhdekuvioita.

Viimeisen väännön myötä saamme jättää hyvästit Koskiselle. Ihme kyllä, en ollut ennen lukenut Jokisen Koskinen-sarjan kirjoja. Voi olla, että jossain vaiheessa palaan sarjan aikaisempiin teoksiin.

Teksti soljuu jouhevasti, eikä tässäkään kirjassa tarpeettomasti mässäillä väkivallalla.

Viimeinen näytös

Matti Remes viimeinen näytös

Matti Remeksen Ruben Vaara -sarjan 13. osa Viimeinen näytös -kirjassa (Tammi) Ruben sekaantuu taas hankolaiseen rikosvyyhtiin, jossa on kadonnut vanhempi, varakas nainen ja Hangon Varisniemeä tavoittelevia gryndereitä. Liittyvätkö nämä tapaukset toisiinsa? Vaara ratkoo tapauksia omintakeiseen tyyliinsä.

Kirja jatkaa Remeksen aikaisempaa tyyliään, jossa Hanko tulee tutuksi, vaikka siellä ei olisi käynytkään.

Jäin pohtimaan, jatkuuko Ruben Vaaran tarina vai aloittaako Matti Remes toisen sarjan.

*****

Aikaisemmin kerroin Marja Aarnipuron Murha toimituksessa -dekkarista.

Ovatko dekkarit sinun kesälukemistoasi? Oletko lukenut jonkin tässä postauksessa olleesta?

Kaisa

PS. Oletko huomannut, että Storytelilla on -50 %:n alennus 22.6.2025 saakka. Kannattaa hyödyntää.

Kulttuuri Kirjat

5 syytä ottaa suunnaksi Itä-Viro

Kaupallinen yhteistyö: Pr-matka Eckerö Line, Tallink Silja Suomi, Viking Line Suomi, VIsit Estonia

Itä-Viro on monelle tuntematon. Sen matkailupalvelut kehittyvät kovaa vauhtia, ja siellä on monta mielenkiintoista kohdetta.

Narva

Narva on Narva-joen varrella, aivan Venäjän rajalla. Se on Viron itäisin kaupunki. Matka Tallinnasta Narvaan taittuu 2,5 tunnissa. Jos käytössä ei ole omaa autoa, sinne pääsee myös bussilla tai junalla.

Itä-Viro Narva
Narva-joki on Viron ja Venäjän rajana. Vasemmalla oleva linna on Narvassa ja oikealla on Venäjän puolella.

Narvassa on asukkaita reilu 50000. Kaupunki on tunnettu voimakkaasta venäläisestä vaikutuksestaan. Noin 90 % narvalaisista puhuu venäjää ensimmäisenä kielenään, vaikka viron kieli onkin virallinen kieli.

Narvan linna eli Hermannin linna on Narva-joen varrella ja vastapäätä on Venäjän Ivangorodin linna. Välissä on vain Narva-joki ja sen ylittävä silta. Venäjän läheisyys tuntui jotenkin hämmentävältä, vaikka olin kerran aikaisemmin käynyt Narvassa.

Suosittelen vuokraamaan polkupyörän (yksi vuokrauspiste on Narva-joen varrella, lähellä Narvan linnaa). Jokivartta ajellessa tie on tasaista, sitten voi kurvata kaupungintalolle, jonne myös yleisö pääsee. Siellä on mm. matkailuneuvontapiste. Opastettu kierros VR-lasit päässä antaa mielenkiintoisen näkökulman menneeseen aikaan.

Itä-Viro Narva ja pyörä
Pyöräily Narva-joen rantaa on kivaa, koska tie on tasainen.
Itä-Viro Narvan kaupungintalo
Narvan kaupungintalossa pääsevät vierailijat käymään.

Keskustan tuntumassa on Kreenholmin tekstiilitehtaan hylätyt, englantilaistyyliset rakennukset. Kun tulimme tehdasalueelle, hämmästelin sen laajuutta. Alue on ollut kuin kaupunki kaupungissa, koska siellä oli tehdasrakennusten lisäksi mm. sairaala, työntekijöiden ja johtajien asuintaloja. Parhaimmillaan tehdas työllisti 10000 henkilöä.

Itä-Viro tekstiilitehdas
Kreenholmin tekstiilitehtaan alue on iso.

Tekstiilitehdas perustettiin vuonna 1857 ja se jatkoi toimintaansa vuoteen 2010 saakka, jolloin se ajautui konkurssiin. Aikoinaan se oli Venäjän keisarikunnan suurin tehdas. Tehdas valmisti puuvillalankaa ja painokankaita.

Kreenholmin kehräämösali
Kreenholmin kehräämösali on ollut valtava.

Kreenholmin tehdasalueeseen voi tutustua sunnuntaisilla opastetulla kierroksella. Tehdasalueella järjestetään myös erilaisia kulttuuritapahtumia. Täällä on kuvattu myös mm. suomalaista Myyrä-ohjelmaa.

Narva-Jõesuu

15 kilometriä Narvasta, Suomenlahden rannalla on pieni Narva-Jõesuu on kaupunki, jossa on noin 3000 asukasta. Kaupungissa on vahva kylpyläperinne ja nykyisin siellä on ainakin kaksi spa-hotellia. Kaupunki on tunnettu myös noin 9 kilometriä pitkästä hiekkarannastaan – ja se hiekka on yhtä hienoa kuin etelän kohteissa. Kaupunki sopii hyvin rentoutumiseen ja nautiskeluun.

Meresuu spa
Meresuun kylpylässä voi nauttia altaista ja erilaisista saunoista.

Narva-Jõesuun Meresuu Spa -hotellin kylpyläosastolla voi lillua poreissa tai kokeilla erilaisia saunoja. Ja jos oikein innostut, mene kokeilemaan saunarituaalia, jossa saunamestari löyhyttelee jättiviuhkaa, heittää vettä kiukaalle, käyttää tammivastoja jne. Se on kokemus, joka jää mieleen. Meresuu Spassa on myös kauneushoitola.

saunarituaali
Meresuun saunarituaali jää mieleen.

Toinen Narva-Jõesuussa oleva spa-hotelli on Medical Spa. Siellä voi viettää terveyslomaa nauttien mm. valo-, ääni- ja suolaterapiassa, otsoniterapiaa kuivassa kylvyssä tai vaikka cryo-kylmähoidoista. Hotellissa on myös antistressikeskus, jossa voi helpottaa stressiään ja detox-osastolla voi keskittyä keventämään oloaan.

Itä-Viro Narva-Joesuun ranta
Narva-Jõesuun hiekkaranta auringonlaskun aikaan.

Kaivoshistoriaa ja louhossafari

Tallinnan ja Narvan väliin jää Kohtla-Nōmmella, jossa on Viron kaivosmuseo. Kaivos avattiin vuonna 1937 ja se suljettiin vuonna 2001. Kaivoksesta kaivettiin palavaa kiveä (liuskeöljy). Kohtlan kaivos oli yksi merkittävimmistä kaivoksista Virossa. Palavaa kiveä käytettiin energianlähteenä ja öljynjalostuksessa noin 100 vuotta. Vuonna 1976 kaivoksesta louhittiin 1,5 miljoonaa tonnia öljyliusketta.

Viron kaivosmuseo
Viron kaivosmuseossa mennään syvyyksiin, kun ensin on puettu toppatakki ja kypärä.

Kaivosmuseossa vierailija näkee, millaisissa oloissa työläiset tekivät työtään. Naiset tekivät työtä räjähdystyöntekijöinä – ehkäpä heillä oli vakaammat kädet kuin miehillä – ja maan päällä lajittelussa. Naiset lajittelivat palavan kiven murikoita käsin. Eikä se ollut mitään kevyttä hommaa, koska kivet saattoivat painaa jopa 20 kiloa. Kaivostyöntekijöiden palkat olivat paremmat kuin maan päällä olevilla työntekijöillä.

Kaivosmuseon juna
Kaivosmuseossa pääsee ajamaan aidolla kaivosjunalla.

Kaivoskierros kannattaa varata etukäteen. Kierroksen aikana pääsee ajelemaan kaivosjunalla ja näkee 5–6 laitteen toimintaa. Varoitus: ainakin kivien kuljetusvaunujen tyhjennyksestä tulee kova ääni. Audioselostus on saatavana myös suomeksi. Tosin meille sattui hyvä tuuri, kun aito kaivosmies puhui suomea. Kaivoskierroksen hinta on 23 e.

Kun olet kiertänyt kaivosmuseon, suosittelen osallistumaan louhossafariin, jossa kierretään maanpäällisiä alueita istuen muskelimaisen kuorma-auton lavalla. Turvavyöt pitävät istujat paikallaan. Ajo on välillä aikamoista menoa rotkon reunalla, mutta silti koin sen olevan turvallista. Noin 1,5 tuntia kestävä kierros maksaa 25 euroa. Louhossafarin järjestää  Adrenaator ja se lähtee kaivosmuseon vierestä.

Louhossafari auto
Louhossafari tehdään istuen kuorma-auton lavalla. Onneksi käytössä on turvavyöt.

Louhossafarivideo

Sillamäe

Itä-Viro tunnetaan myös entisestä salaisesta kaupungista. Neuvostoliiton aikaan Sillamäe oli suljettu kaupunki vuodesta 1947–1991. Sitä ei löytynyt edes kartalta. Tämä johtui siitä, että siellä oli uraanin jalostustehdas. Kaupungista tuli merkittävä kemianteollisuuden keskus, jossa jalostettiin myös öljyliusketta. Tuohon aikaan Sillamäessä oli korkeampi elintaso kuin muualla. Kaupasta sai eksoottisia hedelmiä.

Kun uraanin jalostus loppui, siitä jäänyt ongelmajäte on tallennettu jäteturvaan kaupungissa olevan vihermäen alle.

Itä-Viro Sillamäe
Näkymä Sillamäen portailta on vaikuttava, jotenkin elokuvamainen.

2. maailman sodan aikaan kaupunkia pommitettiin, jolloin rakennuksia tuhoutui. 1940-50 -luvuilla Stalin rakennutti Sillamäen promenadin. Näin suurta Stalinin ajan arkkitehtuuria ei ole muualla Virossa kuin Sillamäessä. Sillamäen portailta katsottuna näkymä tuntuu jotenkin epätodelliselta ja ehkä jopa elokuvamaiselta.

Sillamäen mielenkiintoiseen historiaan voi tutustua kaupungin museossa Salaperäinen Sillamäe -näyttelyssä. Näkemiin Neuvostoliitto -elokuva kertoo myös Sillamäen historiasta.

Kartanot

Itä-Virossa on lukuisia kartanoita, joista osa on majoituskäytössä ja osa museoina. Pari vuotta sitten tein Ita-Viron kartanokierroksen. Tuosta postauksesta voit tutustua muutamiin kartanoihin.

Itä-Viro Saka-kartano
Jos kartanot kiinnostavat, Itä-Viro on oikea suunta.  Saka-kartano on yksi Itä-Viron kuuluisista kartanoista.
Saka-kartano
Itä-Viro on tunnettu kartanoistaan. Saka-kartano on kunnostettu huolella.

Kaisa

Hyvinvointi Matkat