Naiselo

29.4.2017 naiselo

Helposti vappu- ja kesäpiknikille

Piknikkausi avataan yleensä vappuna. Saas nähdä, miten tänä vuonna, suosiiko sää. No, jos ei vappuna, tulee niitä hyviä säitä myöhemmin.

Kaverien kanssa piknik hoituu helposti, jos retkieväät saa valmiina. Helsingin Kaivokäytävällä sijaitseva Well-kahvila tuo tälle kesälle kivan uutuuden. ”Ensi-ilta” on vappuna eli silloin tuolta Well-kahvilasta saa ensimmäisen kerran kassillisen piknikeväitä kohtuullisella 29 euron hinnalla.

Kävin koemaistamassa tuon Wellsinki Bag -retkiannossatsin. BBQ Helsinki -bagel oli täytetty nyhtökauralla, joka oli maustettu hyvin. Lopputulos oli mehukas ja maukas. Kassissa oli myös kasvilohkoannos dippeineen, 2 Helsinki muffinssia (herkullisia) ja aivan ihanat linkiväärijuomat. Mukana on myös ruudullinen pöytäliina, jonka päälle syömiset ja juomiset on kiva kattaa. Kaikki siis kahdelle henkilölle hintaan 29 euroa. Helppoa, maukasta ja riittävästi. Tuon lisäksi tarvitaan ehkä vain kahvia tai ehkä samppanjaa.

Kaikki Wellsinki Bag -tuotteet ovat vegaanisia.

Piknikkassillinen tilataan netin kautta www.wellcoffee.fi ja kassi noudetaan Kaivokäytävän Well-kahvilasta.

Kaisa

Avainsanat: Kaisa Virtanen, piknik, retkieväät, Well-kahvila

27.4.2017 naiselo

Vihdoinkin olen liikkeellä – kaikki näyttää kiinnostavammalta

Alkutalvi ja kevät ovat sujuneet enemmän tai vähemmän loukkaantunutta polvea potiessa. Olen liikkunut kotoa minimaalisen vähän. Nyt kun pääsen melko hyvin liikkeelle, en malttaisi pysyä ollenkaan paikoillani. Helsingin keskustakin näyttää jotenkin uudelta.

Vielä liikun päääosin omalla autolla, mutta jätän auton kauemmaksi määränpäätä ja kävelen. Niinpä olinkin kuin Liisa Ihmemaassa eräänä aamuna, kun käväisin kirjanjulkistamistilaisuudessa Helsingin Iso Roballa. Kävelin Punavuoressa, ihastelin näyteikkunoita ja kauniita taloja. Aurinko paistoi ja ilmassa oli kevään tuntua. Vedin syvään happea ja nautin. PU7

Tykkään autoista ja niitä tuleekin katseltua. Oli pakko pysähtyä ihailemaan tätä yksilöä. Uskomattoman hieno, jotenkin niin pollea, silti tyylikäs. Mietin ottaisinko, jos ei tarvitsisi huimia maksaa. Ottaisin!

PU1 Sitten ilahduin tästä ihanasta Puurolan puurokärrystä ja puurontekijästä.

PU2

En valehtele sanoessani, että tämä peganpähkinä-tuorepuuro maistui taivaalliselta! Puurokärry oli tilattu infon vieraille, mutta puuroja myydään kahviloissa ja kärry kiertelee kaupungilla erilaisissa ruokatapahtumissa aika ajoin. Ei tällaista puuroa tule tehdyksi itselle kotona.

Jo ovella haltioiduin Proloque-sisustusmyymälästä, jossa info pidettiin. Putiikki on muutama viikko sitten muuttanut Iso Robertinkadulle. Paljon kauniita esineitä ja ihania, ranskalaisia unisex-tuoksuja. Kannattaa piipahtaa.

Jonna Kivilahden ja Krista Keltasen Happy Homes: Hideaways -sisustuskirjasta, joka tiloissa julkaistiin, kirjoitan kun olen ehtinyt lukea kirjan.

Kävellessäni pois tilaisuudesta hymy huulilla, törmäsin useampaankin tuttuun kadulla. Kepeä olo ja hyvä mieli. Jäin pohtimaan, pitäisikö sittenkin muuttaa omakotilähiöstä takaisin kaupunkiin. Näkisi muutakin kuin asuintaloja ja koiranulkoiluttajia, tapaisi tuttuja ex tempore, voisi piipahdella kaupoissa, kahviloissa jne.

Mutta osaisinko enää asua kerrostalossa parinkymmenen omakotitaloasumisen jälkeen? Malttaisinko luopua pihasta, puutarhasta ja omasta rauhasta. Ehkä en tai jos sittenkin. Siinäpä nyt miettimistä, kun kevät ja pihatyöt antavat odottaa itseään.

Sini