Lumikuningattaremme lumosi tanskalaiset
Palasin toissayönä Kööpenhaminasta, voipuneena elämyksistä, onnellisena kaikesta näkemästäni, iloisena suomalaisen Lumikuningatar-baletin menestyksestä!
Olin mukana todistamassa, miten Suomen Kansallisbaletin upea Lumikuningatar lumosi viikonlopun aikana 6 000 tanskalaista baletin ystävää neljässä näytöksessä Kööpenhaminan Oopperatalossa.
Kansallisbalettimme vierailu Kööpenhaminassa oli yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden virallisista kansainvälisistä huippuhetkistä ja siksi siihen liittyi tavallista enemmän odotuksia ja se saikin tavallista enemmän paikallista huomiota.
Vuonna 2005 vanhalle satama-alueelle valmistunut, arkkitehti Henning Larsenin suunnittelema Oopperatalo oli minulle jo itsessään nähtävyys.
Juhlavalaistu talo ja Suomen liput nostivat omassa seurueessani ensi-illan sähköistä tunnelmaa. Talo on kyllä sisältä vaikuttava, mutta taidan sittenkin pitää omaa oopperataloamme ja sen lämpiötiloja vieläkin onnistuneempina.
Ensi-illassa näköetäisyydellä paikaltani, ensimmäisen parven kukitetussa aitiossa, istui Tanskan kuningatar Margareeta puolisoineen.
Tanskalaisten toimittajien, valokuvaajien ja televisiokameroiden määrästä päätellen tilaisuudessa oli runsaasti tanskalaisia arvovieraita, ministereitä, diplomaatteja, kulttuurihenkilöitä, Suomen ystäviä. Ja tietenkin paljon innokkaita isoja ja pieniä baletin ystäviä.
Kaikki neljä esitystä olivat loppuunmyytyjä.
Kiehtova satuspektaakkeli oli kerta kaikkiaan täysosuma ja sopi erinomaisesti tanskalaiselle yleisölle.
Tanskalaista olivat satu ja koreografia.
Kansallisbaletin taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven luoman teoksen pohjana on Tanskan satusedän Hans Christian Andersenin samanniminen tarina.
Suomalaista taas olivat maisemat ja paikat. Greve on sijoittanut teoksen sadan vuoden takaiseen Suomeen. Katsojaa viedään esimerkiksi Helsinkiin Kauppatorille, hikiseen saunaan ja lumenvalkeaan Lappiin…
Erityisesti kauppatorikohtaus puhutteli vieressäni istunutta paikallista rouvaa. Hänen ystävättärensä taas ihasteli Lappi-kohtauksia. Ja kun pääsimme katsomaan tanssijoita saunan lauteilla, salista kuultiin varsinkin miesten riemunhuudahduksia ja hurrauksia. Lapsivieraat innostuivat tanssiosuuksista, jotka kertoivat Kertun matkasta maailmalla etsimässä Kaita.
Ihastelimme naisporukassa pukusuunnittelija Eriika Turusen kaunista puvustusta ja mietimme, mitä kaikkea hänen tuleekaan miettiä suunnitellessaan liehuvia helmoja ja unelmankevyitä ballerina-pukuja Lumikuningattaren vaativiin tansseihin. Puhumattakaan miestanssijoiden asuista!
Säveltäjä Tuomas Kantelisella on kokeneena elokuvasäveltäjänä suorastaan maaginen taito saada katsojan mielialat vaihtumaan hetkessä haikeansurullisesta villiniloiseksi. Kauppatorikohtausta katsoin taas kerran musiikin johdattelemana pala kurkussa. Jokin siinä joka kerta vihlaisee niin ihanasti.
Musiikki kuultiin tässäkin esityksessä niin kuin Helsingissä äänitteenä Suomen Kansallisoopperan orkesterin soittamana.
Kööpenhaminan esityksissä vakuuttavana ja levollisena kertojana nähtiin tanskalainen näyttelijä Vibeke Hastrup, joka on 30 vuotta jatkuneen uransa aikana näytellyt elokuvissa ja teatterissa. Viime vuosina Hastrup on vieraillut mm. tv-sarjoissa Vallan linnake ja Petos.
Kertun roolissa tanssivat Salla Eerola ja Tiina Myllymäki sekä Kain roolissa Michal Krčmář ja Sergei Popov. Teoksen nimiroolissa nähtiin Hanako Matsune ja Yimeng Sun. Hengästyttävän taitavia tanssijoita!
Ei siis ihme, että esityksen loputtua yleisö nousi seisaalleen ja osoitti myrskyisästi suosiotaan koko Lumikuningattaren tekijäjoukolle !
Ja koska kuningattaren valtakunnassa oltiin, näimme senkin, miten kaikki tanssijat kumarsivat vuorollaan kunnioittavasti ensin kuningattaren suuntaan ja vasta sitten yleisölle. Uudelleen ja uudelleen.
Sadun Lumikuningattaren taianomainen tunnelma oli villinnyt koko katsomon, ”oikeaa” kuningatarta myöten.
Leena Karo
Toimittaja, työskentelee Harmaa Entertainment pr- ja viestintätoimistossa.
Kuvat Suomen Kansallisbaletti.
