Kansallisteatterin Kurjet-näytelmä täynnä tulisieluisuutta
Kansallisteatterin Kurjet-näytelmä on odotettu kulttuuriteko tuottelijaista Krohnin kirjailijasisaruksista.
Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan käsikirjoittama Kurjet-näytelmän teksti pohjautuu tutkimusaineistoihin. Se sijoittuu vuoteen 1934, kun runoilija, kansanrunouden tutkija Julius Krohnin poika, kansanrunouden tutkija Kaarle Krohnin (1863-1933) (Nicke Lignell) sisaret Helmi Krohn (Kristiina Halttu), Aino Kallas (Katariina Kaitue), Aune Krohn (Pirjo Määttä) ja veli Ilmari Krohn (Harri Nousiainen) ja Ilmarin puoliso Hilja Haahti (Paula Siimes) kokoontuvat nimipäiville ja muistelemaan kuollutta veljeään ja Kiiskilän kartanon aikaa.

Kristiina Haltun Helmi on tarmokas ja käytännönläheinen. Katariina Kaitueen Aino tuo mielipiteensä vahvasti esille eikä suostu asettumaan naisille asetettuihin raameihin ja siihen, mistä nainen saa kirjoittaa ja mistä nauttia. Pirjo Määtän Auneen on vaikuttanut se, että hän on joutunut sisarusten päätöksellä raskasmielisen äitinsä hoitajaksi pariksikymmeneksi vuodeksi. Aunessa on alistumista, mutta myös katkeruutta, koska hän ei voinut toteuttaa ammatillista intohimoaan samalla tavalla kuin siskot.
Siskot ovat täynnä tulta ja valmiit puolustamaan naisten asemaa kirjailijoina. Näyttelijät piirtävät hienolla tavalla siskosten luonteet.
Paula Siimes näyttelee Ilmari Krohnin kirjailijapuolisoa Hilja Haahtia (1874–1966) ja Julius Krohnin puolisoa, toimittaja, kirjailija Minna Krohnia (1841–1917.) Hilja Haahtina Paula Siimeksen ääni on kuin valuvaa hunajaa ja Minna Krohnina aivan muuta. Herkän makeasta äänestään huolimatta Hilja Haahti saa tuotua tahtonsa esiin.
Näytelmä valottaa hyvin siskosten kirjailijauria, millaisia 90 vuotta sitten oli olla kirjailija, miten naiskirjailijoihin suhtauduttiin, jopa oman suvun miesten puolelta. Samalla katsoja voi hieman perehtyä Krohnin kulttuurisukuun ja sen merkitykseen taide-elämässä.
Kiiskilän aika eli toinen näytös on tyyliltään kuin eri näytelmästä muistuttaen lähinnä karnevaalia – ollen hengästyttävä, kun muuten näytelmän tahti ja vire on selvästi rauhallisempi.
Näytelmän on ohjannut Tiina Puumalainen.
Näytelmän lavastuksesta vastaa Teppo Järvinen. Lavastuksen tyhjät kirjahyllyt muuttuvat naisen roolin ahtautta kuvaaviksi kopeiksi ja pyöräytettynä toisin synkiksi huoneiksi. Kiiskilän kartanon kohtaukseen kartano on saatu mukaan pleksinä. Nerokasta.

Koko Krohnin suku on vahvasti fennomaaneja. Julius Krohn ja hänen lapsensa rakastivat kieltä ja olivat taitavia kirjoittajia. Helmi Krohn (1871–1967) oli suomentaja ja kirjailija. Aino Kallas os. Krohn (1878–1956) oli kirjailija. Aune Krohn (1881–1967) kirjailija ja uskonnollisen kirjallisuuden suomentaja. Ilmari Krohn (1867–1960) oli säveltäjä, Suomen ensimmäinen musiikkitieteilijä.
Kansallisteatterin Kurjet-näytelmä oli yksi odotetuimmista ensi-illoista. Ja täytyy sanoa, etten pettynyt, vaan suuret odotukseni täyttyivät.
Kaisa
Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa farssia ja trilleriä