Liikaa analyyseja?
Onko moni muu pistänyt merkille, kuinka tällä hetkellä tuntuu olevan muotia erilaiset persoonallisuuteen liittyvät analyysit? Pohditaan kauheasti millaisia olemme ja luodaan niiden pohjalta analyyseja itsestämme. Toinen on melankolinen, toinen ylivilkas, toinen yltiöpositiivinen maailmanparantaja ja toinen erityisherkkä. Mielestäni on hienoa, että ihmiset viettävät aikaa itsensä kanssa, sekä oppivat tuntemaan minuutta, kyllä. Toisaalta välillä tuntuu, että jokainen koittaa hakea itselleen jonkunlaista ”leimaa”, koska on trendikästä olla outo. Mitä erikoisempi olet, sitä coolimpi.
Itse harrastan itsetutkiskelua ja koitan aina löytää syitä omalle käytökselleni. Minulla on paljon asioita, joiden tiedostan juontavan juurensa esimerkiksi lapsuudestani ja jotka vielä tänä päivänäkin mallintuvat arkielämässä, tai monissa ihmissuhdetilanteissa. Tämä on ihan normaalia. Jokaisella on myös ne omat traumansa, joiden työstäminen arjessa voi välillä olla hankalaakin. Ja tottakai asioita pitää käsitellä mutta miksi ihmeessä niin paljon analysoida? Esimerkiksi nyt vaikka tämä erityisherkkyys, mielestäni ehkä maailman turhin ”analyysi”. Kautta aikojen meitä on ollut herkkiä, todella herkkiä ja vähemmän herkkiä. Itse olen todella herkkä ja koen tunteet vahvasti mutta silti en tarvitse siihen mitään muuta analyysia kuin, että olen herkkä ihminen. Tarviiko jengi analyysin voidakseen paremmin hyväksyä itsensä? Onko se vaan jollain tapaa hienompaa sanoa olevansa erityisherkkä?
Nykypäivänä tuntuu olevan epätrendikästä olla ns. normaali ihminen. Mikä se edes on? Henkilö, joka pystyy käymään työssä ja olemaan esillä ilman, että tuntee tarvetta piiloutua tai stressaantuu. Henkilö joka pystyy ottamaan vastuuta, pyörittämään arkea ja vaikka perhettäkin. Trendikäs ihminen on jollain tapaa outo. Ehkä juuri erityisherkkä, melankolinen tai yltiöboheemi taiteilijasielu. Sinällään minusta on hienoa, että meitä on erilaisia, sehän on rikkaus. En vaan silti ihan ymmärrä miksi kaikelle pitää luoda analyysinsa?
En tiedä vaahtoanko täällä nyt ihan turhasta? Tavallaan kai joo mutta haluaisin kuulla teidän mielipiteenne asiaan. Itse olen törmännyt näihin ilmiöihin nyt vähän sieltä sun täältä, joten teki mieli ottaa kantaa aiheeseen. Mitä mieltä te olette asiasta? Keskitytäänkö nykyään liikaa oman persoonan analysointiin?