Mikä minua motivoi terveelliseen elämään?
Kohtaan usein arjessani kysymyksiä liittyen ruokavaliooni ja siihen, miten jaksan noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Monille etenkin terveellisen ruokavalion noudattaminen tuntuu nimittäin olevan aikamoinen tabu ja haaste. Arjen valintojen tekeminen korvapuustin ja omenan välillä ei olekaan mikään helppo case. Itse olen aina ihmetellyt tätä, sillä olen itse kasvanut monipuolisen ruokalautasen äärellä. Lapsena lautaseltani löytyi aina salaattia kotiruoan lisäksi ja jälkiruoaksi syötiin marjakiisseliä. Hedelmiä oli aina tarjolla ja niitä kehoitettiinkin nauttimaan välipalaksi. Kaikki on siis ehkä itselläni lapsuudessa opittua ja sieltä elämääni mallinnettua. Myös urheilu on ollut osa elämääni, pienestä pitäen.
Mutta mitä tosiaan jos näin ei olisi ollut? Olisiko minusta tullut roskaruokaa puputtava ylipainoinen? Tietenkään vanhempia ei voi laittaa syypääksi ihan kaikkeen mutta olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että lapsuudessa opitaan moniakin tapoja. Jos äiti ja isä inhoavat salaattia ruokalautasella, tuskin sitä sinne kotiin kovin paljon kiikutetaan ja täten lapsikaan ei sitä opi syömään. Herkuista sitten puhumattakaan… Syödäänkö päivittäin suklaata vai onko lapsilla selkeät karkkipäivät? Olen kuitenkin sitä mieltä, että koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa elämänsä suuntaa. Vaikka olisit tosiaan sieltä ”roskaruoka-perheestä” voit sinä olla perheessäsi ensimmäinen, joka ottaa askeleen parempaan elämään. Opettaa vaikka sitten omille vanhemmille terveellisemmän tavan syödä.
Minulta tosiaan kysellään aika säännöllisesti miten ”jaksan” syödä terveellisesti ja liikkua. Ihmettelen tätä kysymystä aina, sillä minulle terveellisten elämäntapojen noudattaminen sinällään on ihan itsestään selvää. Haluan voida hyvin ja jaksaa arjessa, pysyä terveenä. Tahdon omata hyvän kunnon ja pitää peilikuvastani. Kun nämä kohdat ovat balanssissa olen myös motivoituneempi ja kaikin tavoin parempi ihminen. Tottakai herkutella pitää aina välillä, ehdottomasti mutta ns. jatkuva sokerilla mässäily on mielestäni niin turhaa hallan tekemistä itselleen. Jos mietitään jo sitä oloa mikä kehossa on, kun syö parikin päivää roskaisesti, yäk. Väsyttää, laiskottaa, kiukuttaa ja mielialat heittelevät alituiseen. Saati jos sitten miettii, että tuo olisi päivittäistä elämää… Valkoinen sokeri on kyllä yksi paholainen.
No jos mietitään sitten seikkoja, jotka motivoivat terveellisen elämään. Itselleni ne eivät ole sinällään fyysisiä, eli en enää tavoittele tietynlaista vartaloa. Tottakai tahdon, että vaatteet eivät kinnaa, eikä olo ole kuin plussapallolla mutta ns. ulkoisia tavoitteita treenien suhteen en enää nykyään omaa. Treenaan voidakseni hyvin, henkisesti ja fyysisesti. Enkä oikeastaan koekaan, että vartaloni olisi ihan kamalasti muuttunut tässä muutaman vuoden sisällä. Välillä varmasti paino heittelee muutamilla kiloilla sen mukaan treenaanko mitä ja kuinka paljon, mutta sillä ei sinällään itselleni ole merkitystä. Pääasia, että voin hyvin ja voin hymyillä peiliin katsoessani. Se suurin motivaattori on ehdottomasti se oma hyvinvointi. Välillä treenittömät viikotkin tekevät toki kutaa mutta yleisesti ottaen se, että hikoilee ja laittaa kroppaa töihin toimii ainakin itselleni yksi keino jaksaa arjessa ja olla kaikin tavoin tehokkaampi.
Itse olen saanut ihan uudenlaista puhtia ja intoa myös ruokavaliomuutoksista. Maidoton, välkoisen sokerin ja gluteenin, sekä lihan syönnin välttely toimii omalle keholleni paremmin kuin hyvin. Ruokavaliolla on niin suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta! Moni ihmettelee myös sitä miten jaksan kokeilla erilaisia reseptejä, käyttää aikaa ja energiaa moiseen ja vielä tuhlata rahoja siihen luomuunkin. Ihan yksinkertaisesti vaan itseni vuoksi. Välitän itsestäni sen verran, että tahdon keholleni parasta ja onhan se mielenkiintoistakin! Uudet reseptit motivoivat ja opettavat uusiin makuihin. Tottakai elämässä pitää kuitenkin muistaa se rentous mikä tarkoittaa sitä, etteikö välillä voisi vähän lipsuakin… Kunhan palaa sitten aina taas takaisin siihen omalle keholle parhaimpaan balanssiin. :)
Mielestäni terveellinen elämä maistuu niin paljon paremmalle. Olen elänyt myös epäterveellisesti, joten vertauspohjaakin löytyy. Parempi elämä ylipäänsä lähtee pienistä valinnoista! Ja tällä hetkellä aijon ehdottomasti käyttää energiaa itsestäni huolehtimiseen ja kaikin tavoin hyvinvointini maximoimiseen. Toivottavasti myös sinäkin?
Mikä teitä motivoi terveelliseen elämään? Miten saatte pidettyä ruokavalionne laadukkaana ja liikunnan balanssissa? Onko terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen ylipäänsä monelle haastavaa?