Elämää nelisilmänä
Silmälasit ovat olleet osa minua jo yläkoulusta saakka. Alkuun sain lasit jotta näkisin mitä opettaja taululle kirjoittaa, olikohan miinusta joku tyyliin 0,9, eli hyvin vähän. Pikkuhiljaa näköni alkoi kuitenkin heikkenemään ja nyt ollaan siellä -3.00 -4.00 välimaastossa hajataittojen kera. Eli selventääkseni kaikki on hieman utuista ja kasvoja on vaikea tunnistaa kadulla ilman apusilmiä. Lasit tai piilarit ovatkin osa elämääni lähestulkoon 24/7.
Nuorempana häpesin huononäköisyyttäni, siis oikeasti häpesin. Rillejä en kehdannut käyttää missään (muuta kuin siellä luokkahuoneessa), joten piilareiden saaminen 15-vuotiaana avasi elämäni ikäänkuin aivan uudella tapaa. Minä näin ja vielä selvästi. Siitä sitten lähtikin hurja piilolinssien käyttäminen ja pahimmillaan elämässäni on ollut vaihe etten pitänyt puoleen vuoteen välipäiviä. Miettikää… Ja käytössä eivät olleet yötä-päivää linssit, vaan ihan ”perus” tai värilliset vielä epähengittävämmät sellaiset. Tottakai aina yöksi pois mutta jokainen linssejä käyttävä tietää, että silmät tarvitsevat lepoa. Ihan hullua… Ja tämä vaihe oli reilusti yli parikymppisenä.
Tänä päivänä olen tilanteessa, etten pysty käyttämään piilareita todellakaan edes kuutta päivää viikossa. Sanotaanko, että 3-4 päivää kuulostaa sellaiselta aika perinteiseltä. Jos käytän yhtään enemmän, varsinkin toiseen silmään tulee roskan tunne ja se alkaa hiertämään. Silmät ovat optikon mukaan edelleen aika väsyneet, herkät ja rasittuneet. Siispä tämä ihan vaan vinkkinä, älkää käyttäkö liikaa linssejä, pitäkää välipäiviä ja huolehtikaa etteivät samat linssit ole käytössä määräaikaansa enempää. Muuten se kostautuu myöhemmin, ei ehkä vuodessa tai kahdessa mutta ajan kanssa kyllä.
Nykyään käytän tosiaan aika paljon laseja ja minut voi bongata useampana päivänä viikossa rillirouskuna. Onneksi olen iän myötä oppinut pitämään silmälaseista ja nykyään ne ovat itselleni ikäänkuin yksi asuste. Tykkään ostaa ainakin yhdet lasit vuoteen, vaikka ne aina aika kova rahallinen paukku ovatkin. Rillit ovat kuitenkin niin suuri osa ilmettä, että on kiva omata erilaisia vaihtoehtoja mitä pukea minkäkin asun kanssa. Itse jopa nykyään ihastelen laseja muiden kasvoilla, mielestäni ne ovat parhaimmillaan hyvin tyylikkäitä ja kantajansa piirteitä korostavia!
Omistan muutamatkin rillit, yhdet mustat, toiset tummanruskehtavat ja kolmannet vaaleanpunaiset. Nämä uusimmat Ralph Laurenin yksilöt olivat aika extempore ostos, kun bongasin Instrusta -40 % kehysalet. Halusin jotain vähän erikoisempaa, kooltaan aika suurta mutta väriltään kuitenkin hailakampaa kuin perinteinen kova musta. Nämä lasit olivat yksinkertaisesti omaan silmääni ihan täydelliset ja ne olikin pakko kotiuttaa.
Linsseiksi valitsin vielä päätetyöskentelyä paljon tekevälle hyvin toimivat ns. silmää vähemmän rasittavat linssit. Tuo linssitekniikka on nykyään niin ihmeellistä, mutta näin maallikon ällillä kerrottuna linssit tosiaan heijastavat sinistä sävyä poispäin ja voimakkuudet ovat jollain tapaa kevyemmät lähityöskentelyyn mikä taas rasittaa silmiä vähemmän. Tämä on kuulemma jonkunlainen linssityyppi, jota nykyään tehdään paljon henkilöille, jotka tekevät koneen äärellä duunia. Tietokoneen ja älypuhelimien näyttöhän siis rasittaa silmiämme yllätävänkin paljon!! Ja jos miettii, että näytön äärellä on periaatteessa aamusta iltaan…
Rilleillehän on toki olemassa vaihtoehto, laserleikkaus. Olen kyllä miettinyt kyseistä leikkausta muutaman kerran, mutta siihen meneminenhän edellyttäisi näön tasaantumista (tai se on suositeltavaa). Itselläni muutoksia tapahtuu molempiin suuntiin ja voimakkuudet ovat tosiaan vaihdelleet joka kerta, kun olen vuosittain näöntarkastuksessa käynyt. Ei siis ole mitän järkeä leikata silmiä ja huomata, että näkö on huonontunut vuoden päästä. Siispä sitä tasaantumista odotellessa… Vaikkakin, tähän elämään rillien kanssahan tottuu. Ja niistä tosiaan nykyään jopa pitääkin, ne ovat osa minua.
Miten te muut rillipäät koette huononäköisyytenne? Onko se hankaloittanut elämäänne hurjasti, vai oletteko oppineet nauttimaan laseista? Laserleikkauksestakin olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia?