Kun ei löydy sanoja

Koitin kirjoittaa jotain näiden muutama päivä sitten napsittujen asukuvien sekaan. Ei oikein löydy sanoja. Kaikki höpinä asusta tai muusta hömpästä tuntuu nyt niin turhalle. Lähipiirissäni tapahtui eilen suuri menetys joka koskettaa itseäni myös hyvin paljon, sydän itkee ja on surullinen. Elämällä on oudot tarkoituksensa, välillä niitä on vaikea ymmärtää saatika hyväksyä.