7 X HUONOA TAPAA
Onnistun aina pilaamaan avokadot! Ostan poikkeuksetta sellaisen verkkopussillisen avokadoja, koska ne tulevat loppupeleissä edullisemmaksi – tai no minun tapauksessani ”tulevat ja tulevat”… Tänään nimittäin jouduin taas kerran heittämään noita biojätteeseen kokonaisen pussillisen. En tiedä miksi ihmeessä mutta aina, kun avokadoja ostan seisotan niitä ja odotan, että ne kypsyvät kunnes ne ovat tosiaan kuivuneita ja pilalla. Avaan ne aina joko liian raakoina tai sitten ylikypsinä, hittolainen. Olisiko tähän olemassa joku kaava montako päivää kypsymiseen menee ja ehkä voisin asettaa hälytyksen sille kyseiselle päivälle?
En ikinä varmuuskopioi mitään. Puhelin herjaa varmuuskopiointia ja tietokoneen kuvat eivät ole ulkoisella kovalevyllä. Olen maailman huonoin tuollaisissa teknisissä jutuissa ja luotan sokeasti siihen, ettei koskaan tapahdu mitään pahaa jolloin koko koneeni sisältö katoaisi jonnekin bittiavaruuteen. En edes tiedä onko se mahdollista Applen laitteilla, enkä oikeastaan edes halua tietää. Olen huono ennakoimaan katastrofeja ja ehkä vaan luotan liikaa… Nykypäivän teknologia, eiköhän kaikki tallennu automaattisesti jonnekin?!
En ole kovin hyvä vastailemaan pitkiin viesteihin. Pitkät viestit jotka sisältävät monta kysymystä eivät todellakaan ole juttuni. Olen ylipäänsä huono vastailemaan viesteihin ja tyylini kirjoittaa on aika lailla sellainen, että pari lausetta jonka jälkeen painan jo lähetä- nappia. Rasittavinta on whats upissa kirjoittelu, josta olen tainnut ennenkin mainita. Edelleenkään en ole siis saanut tuota appia koneelle mikä tarkoittaa sitä, että kaikki viestit on kirjoitettava puhelimella. Puhelimella kirjoittaminen on siis vieläkin rasittavampaa kuin koneella viesteihin vastaaminen. En tiedä johtuuko tämä siitä, että kirjoitan päivittäin niin paljon muutenkin vai mistä, mutta en ole ollenkaan viestittelijä ihmisiä.
Olen välillä jopa ärsyttävänkin herkkä. Murehdin asioista jo ennen kuin olisi mitään murehdittavaa ja otan useammat jutut täysin suotta turhan raskaasti. Saatan myös loukkaantua tai ottaa itseeni jos joku vaikka töksäyttää jotain vähän ajattelemattomasti. Harvoin tuota kuitenkaan näytän, mutta muistan aina jos joku on minulle jossain kohtaa vaikka vähän ilkeä, tai esimerkiksi humalassa kommentoi jotain ilkeään sävyyn. En valitettavasti ole ihminen joka vaan antaisi mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Minulla on joissain jutuissa harvinaisen hyvä muisti…
Pesen pyykkiä aina aivan liian myöhään ja taloyhtiön hiljaisuusaikojen ulkopuolella. Täällä kone siis tosiaan linkoaa usein jopa vielä kahdeltatoistakin – anteeksi naapurit! Olen vaan sellainen iltaeläjä, että usein tuo pyykkikone käy vielä yömyöhään. Pesen pyykkiä ylipäänsä lähes päivittäin, sillä inhoan sitä, että pyykkikori on tupaten täynnä tai haisee hikisistä vaatteista. Kun treenaa paljon, tulee likapyykkiä ihan päivittäin ja siksi niitä on kiva jatkuvasti pestä pois. Ei välttämättä ekologisinta mutta näin täällä.
Olen välillä vähän turhankin ehdoton asioiden suhteen. Niin. Välillä toivoisin itseltänikin enemmän ymmärrystä ihmisyyttä kohtaan. Niin usein minussa riitelee kaksi puolta, se Jutta joka on kasvatettu siihen ettei pettäminen tai muu epämoraalisuus ole oikein, mutta sitten taas se toinen puoli minussa ajattelee ihmisistä inhimillisesti ja rakkaudella. Niin usein teot ovat kyllä väärin, mutta niitä tekevä ihminen on vaan ihminen. Jokainen meistä mokailee ja kukaan ei ole täydellinen, minä viimeisenä. Joskus itsekin mietin kuinka tavallaan haluaisin maailmasta hyvän paikan, jossa vallitsisi vain rehellisyys ja oikeudenmukaisuus kunnes tajuan ettei se ole mahdollista. On hyvä, että omaa selkärankaa ja pyrkii elämään arvomaailmansa mukaisesti mutta ihmisten ja ihmisyyden ymmärtäminen, se on kuitenkin mielestäni aivan yhtä tärkeää.
En pysty suunnittelemaan asioita kovin pitkälle. En voisi kuvitellakaan eläväni niin, että kaikki suunnitelmat olisi lukkoon lyöty seuraavien kolmen kuukauden ajalle. Minua ahdistaa jollain tavalla sellainen kovin suunnitelmallinen elämäntyyli ja se, että asioista pitää päättää ajoissa. Mielestäni on ihanaa, että elämässä on mahdollisuuksia spontaaneillekin jutuille, eikä kaikkea tarvitse tietää kuukausi etukäteen. En ylipäänsä ole kovin rationaalinen ihminen, tosin en nyt tiedä onko tämä pelkästään huono juttu? Ehkä suunnitelmallisen ihmisen mielestä joo, mutta saman tyylisen tyypin mielestä taas ei.
Oliko joukossa huonoja tapoja joihin tekin voitte samaistua?