Kymmenen vuotta e-pillereitä
E-pillerit ja niiden syöminen on ollut kuuma peruna naisten huulilla niin kauan kuin muistan. Niistä on puhuttu paljon – niin hyvää kuin huonoakin. Useampi bloggaaja on myöskin avannut salaisen arkkunsa ja kertonut kokemuksiaan e-pillereiden käytöstä sekä niiden lopettamisesta. Oikeastaan ehkä se tyypillisin postausaihe blogeissa onkin ollut pillereiden lopettaminen ja se, kuinka tuon päätöksen jälkeen elämä on muuttunut auvoisammaksi. Oma tarinani on kuitenkin ehkä hieman toisenlainen, sillä syön edelleen pillereitä ja tässä postauksessa haluan kertoa miksi.
Olen tosiaan syönyt e-pillereitä 19-vuotiaasta lähtien. Muistan, kun hakiessani ensimmäistä pillerireseptiä olin suorastaan ylpeä, että vihdoin olen nainen ja voin sanoa syöväni pillereitä. Söin niitä säännöllisesti muutaman vuoden ajan – pienet rintani kasvoivat ja vaikka en ollut parisuhteessa, koin pillerit nimenomaan tämänkin asian vuoksi itselleni mieluisiksi. En kärsinyt mistään tyypillisistä sivuvaikutuksista kuten turvotuksesta, ärtyneisyydestä tai itkuherkkyydestä. Tuli kuitenkin ajanjakso, että päädyin pilleritaukoon, sillä reseptin uusiminen jäi enkä saanut lääkäriaikaa ihan lähipäiville. Tissit kutistuivatkin olemattomiksi ja kappas vaan, päädyin tietenkin useamman kerran lakanoiden väliin silloisen tapailu kumppanini kanssa ilman ehkäisyä, jonka jälkeen katumuspillereitä tuli napsittua kolme kuukauden sisään – siis kolme. Voitte vaan kuvitella miten sekaisin kehoni lopulta meni eikä kuukautisia kuulunut puoleen vuoteen, yllättävää sinällään. Lopulta ne sitten käynnistettiin keltarauhashormonikuurilla ja aloitin pillerit gynekologin määräyksestä uudestaan.
Tuon jälkeen söin e-pillereitä uskollisesti monta vuotta kunnes somen voima ja lähipiirin kokemukset alkoivat vaikuttamaan, jonka vuoksi minäkin aloin miettimään pillereiden lopettamista. Oikeastaan painavin syy lopettamiselle oli se, että halusin tietää muuttaisiko se minua. Somessa puhuttiin tuohon aikaan niin paljon siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet olonsa paremmaksi ilman pillereitä tai suorastaan uudestisyntyneet, joten halusinhan minäkin testata. Olin tuolloin parisuhteessa mutta tästä huolimatta päädyin kokeilemaan hormonitonta elämää. Jätinkin e-pillerit ja seurasin puolisen vuotta hyvin tarkkaan kehoani ja sitä, mitä siinä tapahtui.
Monella olisi tähän kohtaan suuria ja mullistavia kertomuksia siitä, kuinka elämä muuttui paremmaksi mutta minun on todettava, että näin ei käynyt minulle. Kuukautiset alkoivat pillereiden lopettamisen jälkeen suhteellisen nopeasti ja ne olivat hyvinkin säännölliset (vaikkakin runsaammat) koko puolivuotisen ajan. Se, mikä kuitenkin muuttui, oli, että tukkani rasvoittui ihan hullun lailla. Se oli oikeasti rasvainen heti sen jälkeen, kun olin pessyt sen. Ei tarvinnut kuin kammata muutaman kerran läpi niin hiukset suorastaan valuivat rasvaa. Ihoni pysyi kyllä hyvässä kunnossa mutta sellainen jatkuva hormoniturvotus ja ”pöhö” vaivasi. Sen lisäksi oli alituinen huoli raskaaksi tulemisen mahdollisuudesta sekä ylipäänsä ehkäisytavasta. Olen nimittäin aina ollut jollain tapaa aborttivastainen, mikä luonnollisestikin on aiheuttanut sen, että etenkin vanhemmiten olen pelännyt todella paljon vahinkoraskautta. En myöskään kokenut henkisesti oloani paremmaksi tai ylipäänsä huomannut mitään ihmeellisiä muutoksia hyvinvoinnissani. Enemmänkin koin, että pillereiden lopettaminen aiheutti minulle turhaa stressiä ja päänvaivaa ehkäisystä, jonka vuoksi päädyinkin lopulta siihen ratkaisuun, että aloitin pillerit uudestaan.
Tuo on siis viimeisin tauko, jonka olen e-pillereistä pitänyt ja siitä on jo kohta kolmisen vuotta. Tiedän, että joitain varmasti ihmetyttää miksi ehdoin tahdoin pumppaan itseeni hormoneja mutta tämä on minun kehoni ja valintani. Koska e-pillerit eivät aiheuta minulle negatiivisia sivuoireita, miksi niistä luopuisin? Tässä kohtaa tietenkin, kun en seurustele voisin olla ilmankin mutta toisaalta – eipä tuplaehkäisystä tarvittaessa haittaakaan ole. Ja tulevaisuudessa pillerit ovat kuitenkin itselleni se mieluisin ehkäisymuoto, joten miksi lopettaisin ja aloittaisin sitten taas uudestaan jossain kohtaa, kun ehkä vielä seurustelen? Suurin veritulppariskikin, kun on ensimmäisen kolmen kuukauden ajan pillereiden aloituksesta.
Omassa elämässäni pillereiden syöminen on tosiaan jo vuosien ajan ollut ihan luonteva juttu ja pyrinkin ajattelemaan niiden syömisen hyötyjä sen sijaan, että pelkäisin jatkuvasti sitä pahinta, eli veritulppaa. En nimittäin kuulu edes tulpan riskiryhmään ja samalla todennäköisyydellä voin jäädä huomenna auton alle – ellen jopa suuremmallakin. Liian usein mielestäni myös unohdetaan se, että e-pillereillä on niitä positiivisiakin vaikutuksia naiskeholle. Näistä esimerkkeinä endometrioosi riskin pieneneminen, suoja munasarjasyöpää vastaan sekä PMS- oireiden lievittyminen. Myös kuukautisten siirtäminen saattaa helpottaa elämää jos haluaa varata lomamatkan ja olla kärsimättä sen aikana kuukautisista. Toki tähän kohtaan haluan sanoa, että pillereitä ei tule missään nimessä syödä jos ne aiheuttavat kehossa negatiivisia sivuvaikutuksia! Itse nimittäin tiedän, millaista on jos pillerit eivät sovi, sillä oma kokemukseni minipillereistä oli hyvinkin negatiivinen. Itse asiassa veikkaan, että tuo mielialojeni vaihtelu, jota niiden kokeilujakson aikana koin oli sellaista, jota moni kokee myös e-pillereiden kanssa ja se ei todellakaan ollut mukavaa.
Tärkeintä ylipäänsä näissä ehkäisyasioissa on se, että jokainen löytäisi itselleen sopivan ehkäisytavan – sellaisen, joka tuntuu helpolta, huolettomalta ja hyvältä. Itse nimittäin koen, että turvattu ehkäisy on nimenomaan avain myös parempaan fiilikseen oman seksuaalisuutensa kanssa. Tärkeintä on vastuullisuus ja se, että huolehtii ehkäisystä tavalla tai toisella ellei lapsi ole toivottu. Ja vaikka ehkäisy onkin kahden ihmisen yhteinen missio, niin ainakin itse koen oloni paremmaksi jos tuo hoituu varmasti minun osaltani ja voin olla turvallisella mielellä asian kanssa. Toki kannattaa muistaa myös yksilöllisyys ja nimenomaan se, että mikä toimii minulle ei välttämättä toimi sinulle. Oikeanlainen ehkäisytapa löytyy mielestäni parhaiten oman gynekologin kanssa keskustelemalla eikä asiaa Googlailemalla. Netti on pullollaan kauhutarinoita, jotka eivät kuitenkaan oletusarvoisesti tarkoita sitä, että se kauhukokemus osuu juuri sinun kohdallesi. Tietenkin se on mahdollista mutta kaikessahan elämässä on aina riskinsä.
Millaisia kokemuksia teillä on e-pillereistä? Onko täällä muita kaltaisiani, joille e-pillerit sopivat? Sitä jostain syystä törmää enemmän niihin negatiivisiin kokemuksiin, jonka vuoksi välillä tuleekin mietittyä olenko todella vähemmistöä jolle pillerit sopivat?