Kaikki tekemäni työt
Blogeissa on pyörinyt paljon näitä postauksia, joissa bloggaaja paljastaa kaikki tekemänsä työt matkan varrelta. Pitkään olen tällaisen toteuttamista suunnitellut, mutta kokenut sen liian työlääksi. Juhannuksena kun aikaa oli enemmän, päätin vihdoin tarttua tuumasta toimeen ja kasata yhteen jokaisen työpaikkani. Näitä oli hauska itsekin läpikäydä, nimittäin on sitä tullut tehtyä yhtä sun toista tässä vuosien varrella! Oma työhistoriani alkaa tosiaan jo kuudennen luokan jälkeiseltä kesältä, jonka vuoksi varmaan ymmärrätte, että työkokemusta on jonkin verran kertynyt. Olen tehnyt todella paljon kaikenlaista ja mielestäni työhistoriassani näkyy oma-aloitteisuus. En ole koskaan ollut se, jota joutuu patistamaan työntekoon, vaan ollut ahkera. Vaikka vuosia elin tietämättä mikä on se juttuni, kyllä koen tämän kaiken (työ)kokemuksen vieneen minua kohti sitä pistettä, jossa löysin suunnan. Ja ajatelkaa, tuo tapahtui oikeastaan vasta vuonna 2017 ja minä olen kuitenkin syntynyt 1987. Listaan työt nyt vuosi vuodelta ja ehkä hieman tiivistäen, sillä paikkoja on aika paljon. Eli nyt saatte sellaisen tiivistetyn version siitä, mitä kaikkea olen tehnyt ja millainen työ on tullut minulle tutuksi!
Vuodet 2000-2002 – Kesätyöt / mansikanpoiminta
Ensimmäisiä kesätyöpaikkojani olivat mansikkamaat, eli työskentelin niissä useampana peräkkäisenä kesänä. Muistan, miten palkka oli ensimmäisessä paikassa tyyliin 600 markkaa viikolta ja seuraavina kesinä parisataa euroa kahdelta viikolta. Kolmantena kesänä en ollut mansikkamaalla yksin, vaan ystävieni kanssa, jonka vuoksi se oli kyllä aika hauska kokemus!
Vuodet 2003-2004 – Kesätyöt / S-Market ja Matkailukeskuksen siivoustyöt sekä leirintäalueen valvonta
Seuraavana vuonna pääsinkin jo hieman haastavampien työtehtävien pariin, eli kauppaan apulaiseksi ja leirintä-alueelle siivoamaan mökkejä ja ah, niin ihania vessoja sekä valvomaan yleisesti leirintäalueen toimintaa. Nämä työt sain oikeastaan suhteilla ja niistä rahaa tuli jo huomattavasti mukavammin kuin edellisten kesien mansikanpoiminnasta.
Vuodet 2004-2006 – Hoitoalan kesätyöt- ja muut lomien aikaiset sijaisuudet
Vuonna 2003 aloitin opiskelemaan lähihoitajaksi, joten tuolloin tuli aloitettua myös alan työt siinä rinnalla. Hoidin siis sijaisuuksia vanhusten palvelutalossa muutaman vuoden ajan ja sijaisuuksia oli aina kesäisin sekä muiden lomien aikaan. Työ oli perinteistä hoitotyötä vanhusten kanssa. Tässä kohtaa oli kyllä niin siistiä kun alkoi aidosti tienaamaan rahaa ja hoitoalan lisät tuntuivat suorastaan luksukselta!
Vuodet 2006-2007 – Ruskeasuon koulu / henkilökohtainen avustaja
Vuonna 2006 valmistuin, joten olin ison päätöksen edessä, mitä seuraavaksi? Tuossa kohtaa haaveilin opiskelevani kätilöksi, mutta pitäväni kuitenkin välivuoden. Hain Helsinkiin töihin ja pääsin ensimmäiseen työpaikkaan, jota hain, eli Ruskeasuon koululle erään oppilaan henkilökohtaiseksi avustajaksi. Sen enempää en voi työnkuvaani avata, sillä työssäni päti kuitenkin vaitiolovelvollisuus, mutta tuolla viihdyin yhden lukukauden verran. Mieletön työkokemus, vaikka olihan työ kieltämättä raskasta eikä palkka päätä huimannut.
Kesä 2007 alkaen – Kesätyö palvelutalossa ja lähihoitajan keikkatyöt
Kesällä 2007 olin töissä eräässä palvelutalossa Helsingissä muutaman kuukauden ajan ja keikkailin Seuren sekä Metsätähden kautta päiväkodeissa ja sairaaloissa. Tässä kohtaa taisikin alkaa pikkuhiljaa se freelancer -elämäni, eli tein töitä päättäen milloin töitä teen ja mihin niitä menen tekemään. Jo tuolloin huomasin nauttivani vapaudesta ja siitä, etten ollut sidottuna mihinkään. Tällaisella tyylillä jatkoin vuodet 2007-2008, eli vasta vuonna 2009 hakeuduin säännöllisempiin töihin.
Vuodesta 2007 lähtien – Mallin työt ja promootiot
Vuonna 2007 aloitin myös mallitoimisto Exte Modelsin listoilla, jonka kautta tein satunnaisia kuvauksia ja joista sain hieman taskurahaa. Moni ei tätä varmaan usko, mutta olin vuonna 2008 lähdössä jopa Japaniin tekemään mallintöitä, sillä minusta oltiin siellä kiinnostuneita. Irtisanoin tuolloin asuntoni ja järjestelin elämäni, koska meillä oli suhteellisen tarkka lähtöpäiväkin tiedossa, kunnes homma lopulta peruuntui. Nuorena sitä toimi niin impulsiivisesti, nykyään vaatisin mustaa valkoisella ennen kuin lähtisin asuntoa irtisanomaan. No mutta se siitä, monia hauskoja kokemuksia karttui myös mallitoimiston kautta, vaikka en ole edes pituudeltani ammattimallin mittainen! Lähihoitajan keikkojen ja mallin töiden rinnalla tein paljon promootioita. Olen tehnyt promoja monille eri toimistoille aivan laidasta laitaan. Olen mm. ollut maistattamassa erilaisia elintarvikkeita, tehnyt alkoholipromootioita baareissa, vetänyt yhden kokonaisen Via-valmisruokakiertueen Etelä-Suomessa pakettiautolla ympäri kierrellen, promonnut kosmetiikkaa, hengaillut maskotin sisällä, tehnyt laiva- ja festaripromoja sekä edustuksia erilaisissa tilaisuuksissa, ollut töissä messuilla ja mitähän vielä?
Promootioiden tekeminen kuulostaa nuoren korvaan todella siistiltä, mutta todellisuudessa se on aikamoista raatamista pienellä palkalla. Promoottori on vähän sellainen jokapaikan höylä ja tuo työ pisti kyllä oppimaan siitä, mitä työnteko on. Toisaalta työ oli hyvää vastapainoa hoitotyölle ja tässä kohtaa kyseenalaistin jo hyvin pitkälti sen, onko hoitoala tosiaan minua varten?
Vuonna 2009 – Leipämyyjä / K-Marketin leipä- ja konditoriatiski
Tässä kyllä sellainen duuni, jonka suhteen en todellakaan ymmärrä, miten tuollaiseen päädyin! En ole koskaan pitänyt elintarvikkeiden parissa työskentelystä, saatikka haaveillut mistään kondiittorin urasta. Tämä työ oli siis aika random ja toimi hetkeen, jona kaipasin hieman enemmän pysyvyyttä muuten niin irralliseen elämääni. Sain säännöllisemmät työajat ja kuukausipalkan, vaikka työ itsessään oli aika outo valinta itselleni. Viihdyin tuolla 8-9 kuukauden ajan, kunnes hain opiskelemaan merkonomiksi ja paikan saatuani jätin työn.
Vuosina 2010-2012 – Lindex / myyjän työt ja hoitajan keikkatyötä
Koulun ohessa aloitin työt Lindexillä ja tein siellä myös yhden koulun työharjoittelun. Lindexin lisäksi tein satunnaisia keikkoja eräällä kuntouttavalla osastolla Helsingissä ja tuosta paikasta muodostui itselleni ensimmäinen osasto, jossa olisin voinut olla vaikka pidempään töissä! Paljon tein viikonloppuisin mm. yötöitä kyseisellä osastolla, sillä niistä tienasi todella hyvin. Koulun ohessa tein töitä tosiaan aivan maksimit, mitä opintotuen kanssa voi töitä tehdä. Lisäksi nostin jonkin verran opintolainaa, joten itselleni opiskelijan elämä ei ollut nuudeleilla elämistä. Tässä kohtaa muuten aloitin myös bloggaamisen, eli vuonna 2010.
Vuosina 2012-2013 – Vero Moda / myyjän työt
Kun valmistuin, päädyin töihin Vero Modaan. Hain alkuun myymälävastaava kakkosen paikkaa, kunnes minut palkattiin ”alkuun” normaaliksi myyjäksi, johon sitten muuten jäinkin. Jo tuossa kohtaa tiesin, ettei tämä työ ole minua varten ja se on vain ”välivaihe” – kuten muuten niin moni muukin kohta elämässäni on ollut. Vero Modassa hurahti yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen olin aivan kypsä. Olin kypsä oikeastaan rättien parissa työskentelyyn, myymälän hektisyyteen ja niin moneen muuhunkin asiaan suuressa ketjuliikkeessä. Siispä hain töitä, ja tällä kertaa niitä kahdeksasta neljään töitä. Hain töitä kahdesta paikkaa, eli Nordeasta ja eräästä yksityisestä verotusalan yrityksestä. Kävin haastatteluissa samana päivänä, ensin Nordeassa, jonka jälkeen tuolla toisessa yrityksessä ja sain heti tämän toisen paikan. Siinä kohtaa en paljon miettinyt ja tuntui sille kuin tässä olisi joku tarkoitus. Nordeassa olisi siis ollut useampi vaihe läpikäytävänä ennen paikan saantia, mutta jätin loput vaiheet heti saatuani tämän toisen paikan.
Vuosina 2013-2016 – Verotusalan yritys / tiimiassistentti & bloggaaja A-lehdillä
Pisin aika samassa työpaikassa oli nimenomaan työni tiimiassistenttina. Viihdyin työpaikassa todella hyvin ja pidin siitä, että työaikani olivat säännölliset ja ennen kaikkea viikonloput sekä juhlapyhät aina vapaat! Minulla oli myös kilpailukykyinen palkka, bonukset ja paljon muita työsuhde-etuja. Työn rinnalla alkoi tapahtumaan myös blogissani muutosta ylöspäin ja FitFashionille sopimusbloggaajaksi siirryttyäni vuonna 2015 blogini lähti ns. nousuun. Oli varmaan vuosi 2016, kun aloin haaveilemaan täyspäiväisestä bloggaamisesta ja siitä, että voisin tienata sillä koko elantoni. Noihin aikoihin myös toimistotyö alkoi puuduttamaan ja huomasin, ettei urani täällä tule viemään minua eteenpäin. Teinkin lopulta ratkaisun, jota haudoin melkein vuoden verran, eli hain osa-aikaista työtä ja irtisanoin itseni vakituisesta työpaikasta.
Vuosina 2016-2017 – Ammattibloggaaminen ja osa-aikaiset myyjän työtehtävät
Kyllä, keväällä 2016 lähdin turvallisesta päivätyöstä ja siirryin bloggajaksi sekä osa-aikaiseksi myyjäksi. Tauko myymälätyöstä oli tehnyt hyvää ja tässä kohtaa koin jälleen mielekkääksi palata myyntityön pariin. Tosin mihinkään suureen tusina ketjuliikkeeseen en mennyt, vaan pienempään putiikkiin, joka sijaitsi Kampin keskuksen kolmannessa kerroksessa. Myymälä oli skandihenkinen ja myi pääasiassa tanskalaisia merkkejä. Viihdyin tuolla kivasti ja tein tosiaan sellaista 20-25 viikkotuntimäärää blogin rinnalla, joka toi taloudellista turvaa. Tässä kohtaa tienasin blogilla kuukausipalkkaa ja tein aika paljon myös kaupallisia yhteistöitä.
Vuosina 2017-2018 – Täyspäiväinen bloggaaminen ja sisällöntuottaminen
Myymälä loppui keväällä 2017, jonka vuoksi ajauduin tilanteeseen, jossa jäin väkisin pelkän blogin varaan. Alkuun mietin, pärjäänkö ja mitä tulee tapahtumaan, mutta samalla tiellä ollaan edelleen! Tuossa kohtaa hankin itselleni myös ensimmäisen ns. ulkopuolisen asiakkuuden, jolle tuotan edelleen sisältöä sosiaaliseen mediaan. Aloin myymään enemmän kaupallisia yhteistöitä blogiini ja sain niitä myös A-Lehtien kautta, jonka vuoksi pärjäsin mukavasti. Mitään miljoonatiliä en tässä kohtaa tehnyt, mutta pärjäsin hyvin ja matkustin noina vuosina aika paljon…
Vuosi 2019 – Bloggaaja, sisällöntuottaja, yrittäjä ja Influencer Marketing Manager digitaalisessa mediatoimistossa
Siinä tosiaan tämän hetkisiä ”titteleitäni”. Eli edelleen teen samoja asioita kuin vuosina 2017-2018, mutta nyt olen myös yrittäjä ja toimin mediatoimistossa konsulttina, eli hoidan omia asiakkuuksia ja teen töitä kumppanuus- ja vaikuttajamarkkinoinnin parissa keskimäärin 15 tuntia viikossa. Tämä kokonaisuus on tällä hetkellä sellainen, josta kovasti pidän, sillä vaikka pelkkä bloggaaminen ja sisällöntuotanto someen on mukavaa ja luovaa puuhaa, kyllä pidän myös nykyisistä haasteista töiden saralla. Toki vapaa-aikaa on vähemmän, mutta sekin on ainoastaan priorisoinnista ja ajankäytön hallinnasta kiinni. Vielä en ole oikein löytänyt sellaista tehokasta tapaa hoitaa kaikki kahdeksassa tunnissa, vaan työpäivät venyvät aika pitkiksi… Mutta toisaalta, tiedostamisesta lähtee aina se mahdollisuus muutokseen ja tässä on se minun kipukohtani, jonka suhteen on lähdettävä hakemaan muutosta omassa arjessa! Blogini on muuten nykyään ns. omatoiminen, eli en ole sopimusbloggaaja enkä kenenkään palkkilistoilla, vaan hoidan kaikki yhteistyöt itsenäisesti. Näin on hyvä ainakin tällä hetkellä, mutta katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Kuten mainitsin, olen aina ollut ahkera ja toimelias työntekijä. En ole koskaan saanut mistään potkuja, vaikka osa tekemistäni töistä on todellakin ollut kaikkea muuta kuin motivoivaa. Paljon kohtasin nuorempana työpaikoilla myös huonoa käytöstä ja eräässä näistä mainitsemistani työpaikoista, oli henkilö, joka jatkuvasti nälvi, piikitteli ja ilkeili minulle. Sama homma oli monissa sairaaloissa, joissa keikkoja tein. Siellä vanhemmat naiset tytöttelivät, passuuttivat ja kettuilivat. Itse en ole koskaan tuollaista käytöstä ymmärtänyt ja lähtökohtaisesti koen, että työpaikka on paikka, johon ei tulisi tuoda omaa pahaa oloa mukanaan. Tämä nyt vaan ihan huomiona aiheeseen liittyen, sillä vaikka minulla on rutkasti hyvää kokemusta työpaikoilta ja olen tavannut sitä kautta ihania ihmisiä, kyllä aivan liian monessa paikassa on myös ikävää käytöstä. On toki luonnollista, etteivät kaikki tule toimeen keskenään, mutta mielestäni työpaikka on ympäristö, jossa tulee ymmärtää ihmisten erilaisuutta. Veikkaan että tiimi erilaisia ihmisiä erilaisin vahvuuksin varusteltuna tulee pääsemään parempaan lopputulokseen kuin tiimi, joka koostuu klooneista. Erilaisuus on rikkaus, myös työympäristössä, kunhan sitä erilaisuutta opetellaan ymmärtämään.
Onneksi pääasiassa työkokemukseni ovat kuitenkin positiivisia ja mukavia. Osa on ollut itselleni puhtaasti työtä ilman intohimoa, mutta osa paikoista sellaisia, joissa olen aidosti viihtynyt ja nauttinut siitä, mitä teen. Se oma juttu on kuitenkin löytynyt vasta myöhemmin ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että joskus löytääkseen oman juttunsa, on etsittävä pitkään! Eli ei kannata hikeentyä, ellei se oma polku ole vielä parikymppisenä selkeä, sillä kyllä elämä avaa eteen polkuja, joiden kautta se oma unelmaura löytyy!
Huh, tulipas tästä postauksesta pitkä, mutta tämän oikeastaan jo alussa arvasin.
Mikäli teillä herää mitä tahansa kysymyksiä liittyen työhistoriaani tai nykyisyyteen aiheen tiimoilta, saa kysyä! Olisi myös mielenkiintoista kuulla, mitä te teette työksenne ja oletteko alalla, jota olette opiskelleet vai onko polkunne ollut yhtä kirjava kuin omani?