Viime aikojen kuulumisia

Heipparallaa! Tänään olisi vuorossa kuulumiset ja viime aikoina mielen päälle nousseita ajatuksia. Kuten sunnuntaina kirjoitin, kävin eilen silmien laserleikkauksesta. Tulen kirjoittamaan aiheesta kattavammin vielä toipumisen jälkeen, mutta halusin tänään kuulumisten yhteydessä jakaa fiiliksiä näin ensituntumalta yhteistyön ulkopuolella, eli tämä postaus ei ole osana kaupallista kokonaisuutta. Silmien leikkaus on kuitenkin niin isossa roolissa elämässäni juuri nyt, että tuntuisi hassulta pudottaa se pois kuulumisten yhteydessä.

Leikkaus sujui tosiaan hyvin ja vaikka alkuun jännitin, meni kaikki kuten pitääkin. Itse leikkaus oli myös nopea toimenpide ja näin heti sen jälkeen paremmin kuin olen nähnyt miesmuistiin. Kun puudutus alkoi laantua, oli silmissä hieman kirvelyä ja hankausta, joka kuitenkin helpotti muutamassa tunnissa. Illalla näkö koheni pikkuhiljaa ja nyt näen jo melkeinpä täydellisesti. Välillä on ajoittaista sameutta ja koneella ollessa silmät selkeästi kuivuvat, joka aiheuttaa näkökentän ajoittaista sumentumista. Silmätipat ovat käytössä nyt ahkeraan ja näkö tosiaan paranee päivä päivältä. Jo tällä hetkellä minulla on niin hyvä näkökyky, että voiton puolella ollaan, mutta toki odotan mielenkiinnolla lopullista tulosta.

Vaikka SMILE-leikkauksesta paranee nopeasti, silti näkö kohenee pikkuhiljaa ja ensimmäisinä kuukausina voi olla kontrastiherkkyyttä. Nyt vaan parantelen silmiä rauhassa ja viikon ajan vältän veden pääsyä silmiin, kovaa rasitusta, hikoilua ja aion nukkua suojalaseilla, jotta silmiä ei tulisi vahingossakaan yöllä hierottua. Myös antibiootit menevät kolme kertaa päivässä, jonka rinnalla kostutustipat. Eiköhän tällä tavalla saada toivottu lopputulos ja täydellisyyttä hipova näkökyky.☺️ Oli muuten hassua, kun tänään aamulla vanhasta tottumuksesta lähdin etsimään rillejä. Kun on vuosia tarvinnut lasit, menee varmasti hetki tottua, etten niitä enää tarvitse. Onhan tämä siistiä! Etenkin muut likinäköiset sen tietävät, miten iloinen tällaisesta asiasta voi olla.

Muutoin, kuten jo tiedätte, henkilökohtaisessa elämässäni on ollut paljon hyvää ja positiivisia asioita meneillään. Kun aikaisemmin ajattelin, että menisi ehkä aikaa tottua jälleen suhteessa olemiseen, oli tuo luuloni harhaa. Suhteessa oleminen tuntuu enemmän kuin luontevalta ja ylipäänsä se, että olemme yhdessä, siltä kuin näin olisi tarkoitettu. Suhteemme on niin erilainen kuin minulla on koskaan ollut (aikaisempia suhteita siis yhtään väheksymättä) ja parisuhde itsessään saanut tämän suhteen myötä täysin uudenlaisen merkityksen. Jokunen voi ehkä ajatella, että ”alkuhuumaa” mutta en usko. Kyllä tässä suhteessa on nyt niin monta hyvää aspektia ja jotain sellaista, jota minulla ei ole vielä koskaan ollut, mutta josta olen haaveillut. Tietenkin tähän varmasti vaikuttaa myös ikä, eli kun molemmat ollaan yli kolmekymppisiä, on takana elämänkokemusta ja myös jo koettuja suhteita, joista olemme molemmat oppineet.

Eilen oli mielenkiintoista, kun tuli puheeksi tunnelukot ja pyysin kumppaniani tekemään tunnelukkotestin. Hänellä nousi esiin kaksi erittäin vahvaa lukkoa – eri lukkoja kuin minulla, jonka kyllä ennalta arvasinkin. Meidän lukot ovat kuitenkin sellaisia, jotka ikään kuin toimivat hyvin yhdessä. Eli toinen ei vahvista toisen lukkoja ja nosta pintaan tunnelukkojen haitallisia käytösmalleja. Kumppanini ei stimuloi näitä osa-alueita, jotka ovat minulle vaikeita, vaan ennemminkin tukee ja vahvistaa noita alueita niin, ettei minulla nouse näitä haitallisia, alitajuisia käytösmalleja pintaan. Hän ei esimerkiksi vahvista kaltoin kohtelun tunnelukkoa, joka on minulla erittäin vahvana. Vaikka alkuun olin hieman epäileväinen ja pelkäsin, mitä jos tulen pettymään, niin hyvin nopeasti pelkoni katosi ja tilalle syntyi vahva luottamus. Tämä taas voi johtua monestakin asiasta, mutta yksi syy on kumppanin käytös ja se, miten hyvin hän kohtelee minua. Nämä ovat pieniä asioita, mutta loppupeleissä aika suuria kokonaisuuden kannalta. Edelleen välillä äimistelen, miten hyvin sovimme yhteen ja kuinka molempien ikävät kokemukset/traumat eivät aktivoidu suhteessamme. Näin ei ole minullakaan nimittäin aina ollut, vaan on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että toinen aktivoi toisen lukkoja ja täten suhteen ongelmat näkyvät jo sen alkumetreillä.

Parisuhteessa siis menee hyvin edelleen ja yhdessä olo tuntuu luontevalta – kuin olisimme aina yhdessä olleet. Ensi viikolla lähdemme ensimmäiselle yhteiselle matkalle, sillä kumppanini lähtee mukaan Leville, jossa vietetään yhteisten ystävien kanssa lähes viikko. Harmi vaan, että lunta ei kuulemma ole juurikaan, joten peukut pystyyn, että viikonloppuna saataisiin kunnon myräkkä!  Noilla mestoilla vietetään yhdessä myös joulunaikaa, joten jos nyt ei ole lunta, toivon mukaan sitten joulukuussa on! Itsehän en ole vuosiin ollut erityisen suuri jouluihminen, mutta viime vuoden jälkeen suhteeni jouluun on jossain määrin muuttunut, koska vietin sen pohjoisessa. Täällä kun on niin vaikea ottaa kunnollista irtiottoa arjesta, jonka vuoksi pohjoinen selkeästi auttaa pääsemään joulun tunnelmaan ja lomamoodiin. Toki lumellakin on vaikutusta, eli lumeton joulu ei vaan tunnu samalta kuin luminen joulu – tai tämä on minun mielipide.

Mitäs muuta viime aikoina on tapahtunut? Olen elänyt aika tavallista, mutta hyvää arkea, joka on pitänyt sopivassa suhteessa töitä, vapaa-aikaa ja sporttailua. Treenien suhteen olen ottanut tietoisesti hieman rennommin, eli keskittynyt enemmän ylläpitävään harjoitteluun kuin kunnon kasvatukseen. Elämässä on ollut paljon muuta, jonka vuoksi urheilu on ollut enemmän tukemassa hyvinvointia kuin pääroolissa. Näin on hyvä nyt ja katsotaan jatkoa sitten taas vuodenvaihteessa uudestaan. Minulle urheilu on tärkeä osa hyvinvointia ja jaksamista, mutta ei koko elämä, enkä oikeastaan tällä hetkellä jaksa miettiä kuntoani sen koommin. Kunhan voin hyvin ja tiedän jaksavani juosta tosta noin kymmenen kilometriä, niin olen tyytyväinen. 😁 Nyt on tärkeää pitää hyvinvoinnista huolta myös muilla tavoin kuin liikkumalla, eli ravintolisät ja monipuolinen ravinto, ovat ehdottoman tärkeässä roolissa! Omassa tuttavapiirissä on nyt ollut enemmän myös koronalle altistumista ja tiedän myös useampia sen sairastaneita, kun vielä kesällä en tiennyt yhtäkään. Siispä jo tästäkin syystä on huolettava nyt itseään erityisen hyvin, jotta välttyisi tartunnalta.

Nyt ajattelin pestä vähän pyykkiä, valmistaa ”lounaan” ja jatkaa muiden duunien parissa.

Toivottavasti teille kuuluu hyvää.❤️❤️