Vielä kerran Turkista
Nyt olisi luvassa viimeinen Turkki– postaus, hieman viiveellä. Meille oli jo alusta lähtien selvää, että ainakin jotain ”reissua” tai muuta teemme lomamme aikana. Merimatka oli tuollainen rento päivä merellä mutta kävimme tutkailemassa lähiympäristöä myös jalkaisin. Ensimmäisellä reissullani Alanyassa vuosia sitten kävimme tuolla vuoriston huipulla perheen kanssa, joten tällä kertaa emme ihan päälle saakka kiivenneet mutta jonkun verran ylös kuitenkin. Jo tuoltakin korkeudeltakin oli aika mahtavat näkymät kaupunkiin, näki myös muutamia paikallisten asuttamia taloja ja upeaa vanhaa linnoitusta.
Toinen juttu mikä päätettiin toteuttaa ystäviemme kanssa, oli jeeppi- ajelu ulos Alanyan turistirysästä. Tämä oli yksi matkan parhaista jutuista, nimittäin maisemat olivat tuolla kymmenien kilometrien päässä jo täysin erilaiset. Kokonaisuudessaan matkasimme noin. 90 km Alanyasta kohden etelä- kärkeä. Kävimme siis lähestulkoon Turkin eteläisimmässä kolkassa. Matkalla pysähdyimme aluksi eräille luolille, josta mulla ei valitettavasti ole kuvia luolan pimeyden vuoksi. Todella upea paikka ja kokemus, suosittelen! Näitä luolia on kuulemma useampiakin, kun lähtee Alanyasta kohden etelää. Seuraavaksi ajelimme kohden etelää ja päädyimme banaani- viljelmien kautta todella syrjäiseen meren kolkkaan. Mieletön paikka! Rannalla oli pari hassua ranta- tuolia, mutta muuten ihan autiota. Tuolla oikeasti oli niin eri tunnelma kuin turistien keskellä. Rannan vieressä sijaitsi yksi syrjäinen hotelli/bungaloweja, joka oli ehkä tarkoitettu juurikin rauhaa kaipaaville turisteille.
