Joulunpyhien sokerikoukku
Käsi ylös kuka muu on skipannut liikunnat joulunpyhien ajan? Minähän kovasti itselleni ennen joulua uskottelin kuinka sitä sitten tulisi käytyä sulatuslenkeillä, mutta toisinhan siinä sitten kävi. Yhdellä pienellä kävelyllä kävin joulupäivänä, joka sinällään ihan toimi, mutta muutenhan sitä on pääosin maattu vaakasuorassa tai istuttu pepun päällä. Suu on käynyt tiheään ja suklaa on maistunut. Huomio, jonka olen näiden neljän päivän aikana tehnyt on se, että väsyttänyt on tavallista enemmän ja olokin on ollut kovin vetämätön. Myös agressiivisuustasot ovat välillä nousseet ja meillä käytiin hyvinkin kiivaita mielipidekeskusteluja. Ei siis missään nimessä riitatasolla mutta kiihkeydellä kuitenkin.
Mietittiin tätä seikkaa yhdessä perheeni kanssa ja todettiin syypääksi sokeri. Kukaan meistä ei syö tavallisesti päivittäin tällaisia sokerimääriä, saatika tosiaan vielä useamman päivän ajan. Aluksihan sokeri tuo mielihyvää ja nostaa energiatasot pilviin. On poweria tehdä vaikka mitä, keskustelut rullaa ja tuo energia saattaa tosiaan mennä huumeen tavoin vähän sinne kiihkonkin puolelle. Ääni saattaa nousta, kun sokeri virtaa kehossamme. Sitten tulee se piikki, joka tuo väsymyksen ja käsittämättömän vetämättömyyden tunteen. Ei ole energiaa tai halua tehdä muuta kuin olla vaakatasossa, tai ehkä nukkua päiväunet? Ja kuten aikaisemmin mainitsin, nukuimme siskoni kanssa ihan hurjia yöunia. Siskollani nyt saattoikin olla kunnon univaje mutta ei itselläni sellaista pitäisi olla? Nukuin kuitenkin reilun 12 tunnin yöunia jota en tee koskaan tavallisesti, en edes lomilla! Säännöllinen sokerin syönti väsyttää, saa kehossamme aikaan jotain sellaista, joka vie meistä mehut ihan täysin.
En tiedä kuinka paljon makeaa muut ovat nauttineet tai onko moni jättänyt sokerin jo jouluaaton jälkeen? Meille tuota suklaata kuitenkin kertyi jouluna taas aivan liian paljon ja ehkä se sellainen lööbailu sitten saikin käden aina sinne rasialle palaamaan. Vaikkakin siis joulupäivänä jo mietin, että nyt voisi lopettaa… Toisaalta joulu on kerran vuodessa ja onkin kiva syödä todella vapaasti (älkää siis ymmärtäkö tätä väärin) mutta itse en kyllä jaksaisi tällaista arjessani tai edes joka viikonloppu. Voi olla, että koska oma sokerin käyttö on nykyään ollut niin minimalistista niin keho vallan sekosi tuollaisista määristä. Tänään onkin ensimmäinen sokeriton päivä koko joululomallani ja tuntuu, että kokoajan tekisi mieli avata Fazerina-papereita. Sali tuntuu hurjan raskaalta ja keho on todella vetämätön. Vaatii siis suuria ponnisteluja saada se taas teräskuntoon…
Valkoinen sokeri koukuttaa ja ei ole laisinkaan valetta kuinka nopeasti. Eipä vaadita montaa päivää… Ja jos mietitään mitä se tekee tällaiselle aikuiselle naiselle, niin kuinka lapset sokerista sekoavatkaan?! Heistähän tulee ylivilkkaita ja myös agressiivisia. Kiukuttelu sokerilaskun jälkeen taitaa olla aika tyypillinen vieroitusoire. Kerran vuodessa onkin hyvä kokea totaaliherääminen ja muistaa taas se, miten ihanaa onkin omata terveelliset elämäntavat. Energiaa on ihan eri tavoin niin mielessä, kuin kehossakin. Mistään hinnasta en vaihtaisi pois tätä elämäntyyliä, en.
Huomasiko moni teistä taas joulun aikaan nämä sokerin ikävät sivuvaikutukset? Tai kuluiko teillä edes makeaa näin useana päivänä kuin meillä?