Kiitollisuuspäiväkirja viikon ajalta
Pyrin elämässä siihen, että löytäisin jokaisesta päivästä aina jotain hyvää. Vaikka on luonnollista, kuinka toisinaan arki vastustaa, uskon sen lisääntyvän, mihin keskitymme. Etenkin tunneihmisenä ja energioille herkkänä huomaan, miten usein juuri negatiivinen ilmapiiri tarttuu ja saattaa vaikuttaa omaan mieleen jopa useamman päivän ajan sitä lannistavalla tavalla. Toisaalta myös muiden hyvä fiilis tarttuu herkästi ja pienistä asioista kykenee täten iloitsemaan. Yksi suurimpia haasteita elämässä onkin ollut opetella sitä, etten välittäisi – tai suoraan sanoen piittaisi paskaakaan. Koska olen energioille herkkä, pyrin päivittäin ajattelemaan elämässäni niitä asioita, jotka ovat hyvin. Eli jo lähtökohtaisesti keskittymään niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat mieleeni positiivisin tavoin. Oikeastaan juuri tästä syystä olen jo pidempään pitänyt kiitollisuuspäiväkirjaa. Aina välillä kirjoitan hyviä asioita konkreettisesti ylös, kun taas toisinaan mietin niitä mielessäni. Kun jokaisen aamun aloittaa miettimällä hyviä asioita, voi olla varma, että päivästä tulee hyvä ja tämä auttaa psykologisesti myös tuossa huonojen energioiden blokkaamisessa!
Tänään haluan jakaa kanssanne otteita kiitollisuuspäiväkirjastani viikon ajalta.
Keskiviikko 25.9.
Kun kirjoitin postauksen mielenterveydestä oivalsin, miten kiitollinen olen tästä hetkestä ja siitä, että mieli voi hyvin. Tämä ei ole itsestään selvää, joten siinä on todella aihetta kiitollisuuteen.
Tänään olen kiitollinen myös siitä, että voin vaan jäädä kotiin tekemään töitä, kun siltä tuntuu. Tämä on itselleni tilanne, josta pitkään haaveilin ja viime vuosina se on toteutunut. Vaikka työssäni on myös miinuspuolia, kyllä plussat voittavat ehdottomasti miinukset! Työni on liikkuvaa ja työajat pitkälti minun päätettävissä.
Olen kiitollinen siitä, ettei flunssa ole vielä iskenyt! Todella moni on nyt sairaana, joten tuntuu hyvältä olla terveenä. Vastustuskykyni on nykyään rautaisa, joten veikkaan, etten sairaaksi tule. Itse asiassa juuri vastustuskyvyn paranemisesta olen erityisen kiitollinen, nimittäin aikaisemmin sairastin jokaisen pienen flunssan ja olin usein kipeä…
Torstai 26.9.
Olen tänään kiitollinen ihanasta pienestä kodistani – yksiöstä, jossa olen asunut jo useamman vuoden ajan. Olen siinä mielessä etuoikeutettu, kun saan asua asunnossa, joka on perhepiirin ja täten vuokrakin on pysynyt kohtuullisena kaikki nämä vuodet. Asuntoni on myös ihanan valoisa ja kooltaan hyvin kompakti! Toki unelmani on joku päivä asua toisen ihmisen kanssa suuremmassa asunnossa, mutta siihen saakka kunnes tämä ei ole ajankohtaista, nautin omasta pienestä pesästäni.
Olen kiitollinen siitä, kuinka minun on hyvä olla juuri tässä tänään. Vaikka elämässäni on myös haastavia asioita (kuten meistä jokaisella), kyllä pääasiassa tämänhetkinen elämäntilanteeni on monin tavoin hyvä ja olenkin siitä kiitollinen!
Hyvä taloudellinen tilanne on asia, josta saan tällä hetkellä elämässäni olla kiitollinen. Pyrin kiitollisuuteen jo siitäkin syystä, ettei koskaan voi tietää, millainen on yritykseni tulevaisuus, vaikka nyt hyvältä näyttääkin. Aina voi tulla jotain yllättävää, joka muuttaa kaiken, mutta tällä hetkellä olen tämän asian suhteen kivassa tilanteessa ja siitä todella iloinen!
Perjantai 27.9.
Olen kiitollinen viikonlopusta. Vaikka vastustan viikonlopuille elämistä, tämän viikonlopun alku tuntui aivan erityisen hyvältä. Olen ollut aika väsynyt viime päivät, joten viikonloppuna rentoutuminen tulee enemmän kuin tarpeeseen!
Ripsienpidennykset – mikä arjen pelastus! Kuten sunnuntaina kirjoitin, laitoin ripset kolmen kuukauden jälkeen takaisin ja ah miten ihanaa on, kun meikkaus käy parissa minuutissa ja jopa herätessä näyttää freesiltä. Pidennykset ovat ehdottomasti laiskojen meikkaajien pelastus ja sellaista arjen pientä yksinkertaista luksusta!
Kun tuossa alkusyksystä kriiseilin blogini sisällön ja ajanhallinnan kanssa nyt koen, että tilanne on tasapainottunut. Tällä hetkellä mielessäni on useita toteutettavia postausideoita, eli sanoisinko luovuuden palanneen ja se tuntuu hyvältä.
Lauantai 28.9.
Aamukahvi ja aurinko. Oli ilo herätä auringonpaisteeseen!
Tänään mietin sitä, miten paljon asioita olen oppinut niin itsestä kuin muista viime vuosina. Henkinen kasvu on ollut mieletön ja siitä olen erityisen kiitollinen. Tai oikeastaan olen jopa kiitollinen niistä kaikista elämän vastamäistä, jotka ajoivat minua syvempään itsetutkiskeluun ja sitä kautta tämän tunteen löytämiseen. Kuten aina sanon, jokaisella vastoinkäymisellä on jokin tarkoitus. Jos ei muuta, niin pysäyttää meidät ja viedä niiden aitojen, tärkeiden asioiden äärelle.
Olen nukkunut viime yöt todella hyvin ilman turhia heräilyjä. Tällaisista asioista sitä iloitsee, kun uni ei ole itsestäänselvyys. Vanhemmiten olen muuttunut kovin herkkäuniseksi ja uni on se, joka kärsii mikäli stressaan tai käyn ylikierroksilla.
Sunnuntai 29.9.
Kävin tänään OH MY GOODNESISSA taaksetaivutuksien ja sydämen alueen avaamisen intensiivikurssilla, jonne olin blogin kautta kutsuttu. Tuolla kyseisellä kurssilla harjoiteltiin tosiaan erityisesti taaksetaivutuksia, joita olen aikaisemmin hieman vierastanut ja jopa pelännyt. Opin kurssilla tekemään taaksetaivutuksen teknisesti oikein ja ensimmäistä kertaa täysin loppuun saakka. Fiilis kurssin jälkeen olikin mitä parhain, sillä opin jotain uutta ja tärkeää! Jooga on ehdottomasti kehon ja mielen terapiaa. On myös upeaa nähdä kehitystä omassa kehossa ja voittaa pelkonsa.
Mietin tänään sitä, miten etuoikeutettu olen, sillä olen päässyt matkustamaan elämässäni paljon ja nähnyt erilaisia kulttuureita. Tälläkin hetkellä voisin lähteä reissuun, mikäli näin haluaisin ja tietoisuus siitä, kuinka moni asia on mahdollista, kasvattaa kiitollisuuden tunnetta.
Jos jotain turhanpäiväisempää, niin tänään olin erityisen kiitollinen saamastani hyvästä asiakaspalvelusta ja tekemistäni alusvaatelöydöistä. Vaikka harvemmin materiaonnea koen, kieltämättä tämänpäiväiset löydöt saivat hymyn huulille.
Maanantai 30.9.
Heräsin uuteen viikkoon energisenä ja hyvinvoivana – siinäpä vasta aihetta kiitokseen!
Näin kuukauden viimeisenä päivänä olen erityisen kiitollinen kuluneesta syyskuusta ja siitä, mitä kaikkea sen aikana on tullut jälleen koettua. On ollut paljon iloa mm. ystävän häiden tiimoilta, mutta myös päänvaivaa aiheuttaneita työasioita, joista niistäkin pitäisi kai loppupeleissä olla kiitollinen. Elämä on niin pitkälti sitä, miten asioihin suhtaudumme. Päivittäin on tehtävä päätöksiä tämän suhteen ja olen huomannut, kuinka suhtautumisella voi vaikuttaa myös kokonaisvaltaisesti omaan hyvinvointiin.
Olen kiitollinen siitä, ettei tällä hetkellä ole suurta tarvetta lomalle, vaan energiaa hoitaa arkisia asioita löytyy vielä varastosta. Veikkaan, että parin kuukauden päästä ääni kellossa on toinen, mutta tällä hetkellä koen kesän reissun antamien energioiden vielä vaikuttavan vahvasti!
Tiistai 1.10.
Kävelin tänään keskustasta kotiin ja ihastelin kaikkea sitä näkemääni. Syksy on todella kaunista aikaa, kun lehdet putoavat puista ja ruska alkaa kukoistamaan. Siispä tänään olin kiitollinen syksystä – kaikkine väreineen ja jopa vesisateineen. Vaikka usein mietin, kuinka ihanaa olisi, jos jatkuvasti olisi lämmin, niin kyllä pidän vuodenajoista. Vuodenajat rytmittävät elämää ja tuovat siihen kivasti vaihtelua.
Kuulin tänään erään tuttavan kuolemasta, joka järkytti syvästi ja muistutti jälleen elämän rajallisuudesta. Jokaisesta päivästä tulisi olla kiitollinen ja jokaisesta hetkestä nauttia. Aivan liian usein elämässä keskitymme siihen, mitä meillä ei ole, kun voisimme keskittyä siihen, mitä meillä on. Tänään olen erityisen kiitollinen siitä, että olen terve ja elossa. Koskaan kun emme voi tietää, mikä päivä on viimeinen.
Treeni kulki tänään todella hyvin eilisen lepopäivän jälkeen, johon olin erittäin tyytyväinen. Ylipäänsä aina onnistuneen treenisession jälkeen fiilis on todella hyvä ja onnistunut. Tänään haastoin itseä salilla sopivissa määrin ja tein uudenlaista vatsalihastreeniä. Voisinkin kirjoitella joitain treeniohjeita tulevaisuudessa, sillä jonkin verran olen tosiaan uusia liikkeitä harjoitellut ja siten kehoa eri tavalla rasittanut.
Keskiviikko 2.10.
Ihmiset elämässäni, ystävät ja jokainen heistä, joista kanssa saan jakaa niin ilot kuin surutkin. En ole aina välttämättä se kaikista helpoin ihminen temperamentin kera, jonka vuoksi olen jokaisesta rinnallani pysyvästä ihmisestä aivan erityisen kiitollinen. Elämässäni ei ole myöskään aina ollut ns. sydänystäviä, jonka vuoksi heidän merkitys on nykyään aivan erityinen.
Näen tänään ihmisen, jonka näkemistä olen jo pitkään odottanut. Toivon näkemisemme kertovan minulle jotain tulevasta ja vahvistavan niitä tunteita, joita koen. Toisaalta jos näin ei käy, pyrin senkin hyväksymään, nimittäin uskon asioiden tarkoituksellisuuteen ja näin myös ihmissuhteissa.
Hieman eiliseen liittyen, olen tänään erityisen kiitollinen elämästä ja siitä, ettei minun ole tarvinnut kovin montaa kertaa elämässä luopua minulle rakkaista ihmisistä. En ole joutunut kohtaamaan kuolemaa läheltä kovin montaa kertaa ja siksi koen olevani siunattu. Lähelläni on paljon hyvää ja etenkin elämää – siitä olen kiitollinen!
Pitääkö teistä kukaan kiitollisuuspäiväkirjaa tai oletteko kokeneet sen hyödylliseksi?