Kolme yötä silmien laserleikkaukseen
Leikkauksesta saatu alennusta*
Mainitsin taannoin varanneeni ajan silmien SMILE-laserleikkaukseen Espoon Medilaseriin. Kyseinen operaatio on ollut unelmani jo ties miten pitkään ja nyt se on vihdoin toteutumassa. Enää kolme yötä ja minä näen ilman apukeinoja. Kyllähän tuo uskomattomalle tuntuu, sillä olen ollut rillien ja piilareiden armoilla vuosikaudet – yli puolet elämästäni. Ajatus täydellisestä näkökyvystä ilman apuja tuntuu aika absurdille, mutta samaan aikaan mielettömälle. Olen monta kertaa miettinyt, miltä tuntuu, kun herätessä näkee täydellisesti, eikä tarvitse enää säätää rillien tai piilareiden kanssa? Kyllähän se vapauden tunnetta tuo ainakin kaltaiselleni, joka ei ole koskaan tykännyt silmälaseista ja jonka silmät väsyvät herkästi piilolinssien jatkuvasta käytöstä.
Tarinani näkökyvyn suhteen on hyvin tyypillinen. Näköni alkoi heikkenemään jo yläkoulun alussa ja muistan, miten seiskaluokalla sain ensimmäiset rillit. Tuolloin käytin niitä ainoastaan koulussa tunneilla, jotta näin taululle. 16-vuotiaana puolestaan sain ensimmäiset piilolinssit. Niiden saanti mullisti maailmani ja se, miten kirkkaaksi kaikki muuttui linssien voimalla, oli upeaa! Tuosta lähtien olenkin ollut vannoutunut piilolinssien käyttäjä. Vaikka minulla on ollut jatkuvasti myös silmälasit, olen käyttänyt niitä huomattavasti vähemmän, sillä en ole koskaan tykännyt laseista. Minut tunnetaan lähipiirissä henkilönä, joka kulkee myös ”sokkona”, sillä jos piilarit eivät ole päässä, olen melkeinpä aina ilman laseja. Minulla harvoin näkee rillejä ihmisten ilmoilla, sillä rehellisyyden nimissä; inhoan niitä. Miinusta silmissäni on suunnilleen -3.00 ja -4.00 tienoilla, joten en ole täysin sokea, mutta kaikki on utuista, enkä näe kauas. Silmäni ovat myös ns. eri paria, eli oikeassa silmässä on huomattavasti heikompi näkökyky. Lisäksi minulla on hieman hajataittoa, jota käyttämäni kuukausilinssit eivät korjaa.
Vaikka piilolinssit on keksitty ja ne ovat helpottaneet elämääni hurjasti, ei niitäkään voi määränsä enempää käyttää. Itselleni ei sovi yötäpäivää linssit, jonka vuoksi olen käyttänyt käytännössä koko elämäni kuukausilinssejä. Huomaan kuitenkin piilolinssien kanssa silmien väsymistä ja välillä olen kärsinyt myös päänsäryistä, jotka miellän juuri pitkiin linssipäiviin. Silmälasit puolestaan ovat aina tiellä. Ne ärsyttävät treenatessa, menevät kylmällä huuruun, jäävät kiinni hiuksiin ja ovat jatkuvasti likaiset. Itseäni ärsyttää myös silmälasien silmiä pienentävä vaikutus ja niiden sopimattomuus asuun kuin asuun. En myöskään pidä ulkonäöstäni laseilla ja olen aina ollut niiden kanssa epävarmempi. Tämä lienee asia, jota moni rillipää ei myönnä, mutta josta useampi kuitenkin salaa kärsii. Yleensä ääneen myönnettävät syyt laserleikkaukselle ovat vähemmän pinnallisia, mutta itse myönnän reilusti myös tämän ulkonäkö näkökulman. Minulle silmälasiton Jutta on se, joka kuvastaa ulospäin minua ja persoonaani.
Kävin laserleikkauksen konsultoinnissa jo alkuvuodesta tammikuussa. Tuolloin näköni tarkistettiin Medilaserin Espoon toimipisteessä ja samalla katsottiin, onko leikkaus minulle mahdollinen ja jos, niin millä tyylillä. Ilokseni kaikki oli silmissäni kunnossa ja leikkaus mahdollista tehdä. Minulle parhaaksi leikkaustavaksi katsottiin SMILE, jossa taittovirheen korjaus tapahtuu sarveiskalvon sisällä ilman leikkaavaa terää ja silmän sisäpinnalle muodostettavaa läppää. Tämä on hyvin nykyaikainen ja nopea toimenpide, josta toipumisen pitäisi olla nopeaa. Toki olen ottanut selvää myös riskeistä ja tiedostan, kuinka toipuminen on aina yksilöllistä. Toisilla saattaa esiintyä roskan tunnetta silmissä, kuivumista, näkökyvyn vaihtelua tai valonarkuutta pitkäänkin leikkauksesta. Omalla kohdalla toivon, että näiltä vaivoilta vältyttäisiin, mutta tietenkin varaudun myös siihen, että ongelmia voi ilmetä. Olen kuitenkin valmis ottamaan sen riskin, sillä niin paljon ja pitkään olen tätä halunnut!
Tällä hetkellä fiilikseni on hyvä, mutta kieltämättä samaan aikaan hieman jännittää. Vaikka olen kuullut tutuilta pelkästään hyvää koskien laserleikkausta, toki sitä aina miettii, jos jokin menisi pieleen tai silmät eivät toipuisi toivotulla tavalla? Kyseessä on kuitenkin näkökyky, joka on luonnollisestikin ihmiselle äärimmäisen tärkeä. Uskon kaiken kuitenkin sujuvan hyvin, olenhan osaavissa käsissä. Minut leikkaa Medilaserilla silmäkirurgi Kimmo Koskela, jolla on vankka kokemus ja asiantuntijuus. Luotankin hänen ammattitaitoonsa ja uskon, että leikkauksessa menee kaikki hyvin.
Tulen jakamaan leikkauspäivältä stooreja Instagramin puolelle ja myöhemmin palaan blogissani lopputulokseen sekä siihen, miten olen parantunut. Uskon, että aihe kiinnostaa myös teistä monia ja tämän vuoksi haluan antaa teille mahdollisuuden esittää kysymyksiä liittyen laserleikkaukseen, jos sellaisia tulee mieleen?
Lisäksi olisi mukava kuulla kokemuksianne, joiden näkökyky on leikattu? Miten nopeasti toipuminen tapahtui ja oliko leikkaus elämäsi paras päätös? Samaan aikaan kieltämättä toivon, ettei kauhutarinoita tulisi kovin paljon, sillä sitten alkaa kyllä jännittää!😁