Kuulumisia Balilta!

Tänään luvassa on pitkästä aikaa rento kuulumispostaus, sillä koko päivä on menty paikasta toiseen ja nyt kello lähenee täällä Balin Ubudissa jo puolta yhtä yöllä. Olen pyhittänyt nämä päivien viimeiset tunnit täällä töille, sillä päiväsaikaan on ihana ottaa kaikki mahdollinen irti ja nauttia lämmöstä. Aurinko on paistanut aika kivasti, vaikka toisaalta on ollut paikoitellen myös pilvisempää ja yhtenä iltana tuli pieni trooppinen vesikuurokin. Nämä kuulemma kuuluvat asiaan, sillä ilmasto on sen verran kuuma ja kostea sadekauden jäljiltä. Itse pidän kyllä huomattavasti enemmän kuumasta ja kosteasta ilmastosta kuin kuumasta ja kuivasta. Ilma on jotenkin ihanan raikas hengittää ja vaikka hiki pinnassa jatkuvasti onkin, niin se ei ole kuitenkaan mitenkään tuskallista. Sanoisinkin että tällä hetkellä ilmasto on aika idyllinen, mikäli loman päätarkoitus ei ole pelkästään ruskettuminen. Tuota ajatellen ei ehkä ole paras ajankohta tänne matkustaa, mutta muuten kyllä loistava sillä sesonki ei ole vielä käynnistynyt!

Olen tosiaan ollut Balilla 11 vuotta sitten lähes kahden kuukauden ajan ja senpä vuoksi jännityksellä odotin matkaa ja ennen kaikkea sitä, onko paikka todella muuttunut niin paljon kuin puhutaan. Aikanaan nimittäin suosikkejani täällä olivat Kuta ja Gili Trawangan, mutta nyt nuo molemmat ovat kuulemma turhankin villejä – eritoten Kuta. Me jätettiin molemmat suosiolla pois suunnitelmista ja meidän kohteet ovat Canggu, Ubud ja Uluwatu. Canggu nähtiin parin päivän pikavisiitillä ja se oli aivan ihana paikka, jonne tulen vielä palaamaan! Nyt ollaan Ubudissa, jossa vietetään neljä kokonaista päivää. Pakko sanoa että tänään käydessämme Ubudin ytimessä, olin suorastaan järkyttynyt siitä, miten turisteja täynnä se oli! Odotin nimittäin jotain rauhallista hippipaikkaa, jossa sielu lepäisi. Canggu oli aivan toisenlainen, eli todellakin vähemmän turistirysä ainakin tähän vuodenaikaan… Onneksi hotellimme sijaitsee täällä Ubudissa aika korkealla omassa rauhassa ja täällä on muuten henkeä salpaavat maisemat. Veikkaankin että vietetään huomenna rento päivä ihan vaan hotellin alueella joogaten, altaalla makoillen ja rentoutuen. Aamulla on tarkoitus mennä joogatunnille jo kello kahdeksan, joka käynnistää päivän mukavasti!

Onhan se totta että hyvin moni paikka maailmalla muuttuu vuosien saatossa aina pahemmaksi, kun turistit enenevissä määrin ikään kuin löytävät kohteen. Silloin kun itse Balilla kävin, ei meno todellakaan ollut mitenkään kaoottinen ja muistan miten moni ei edes tiennyt missä Bali sijaitsee tai mistä puhun kun kerroin tänne matkustavani. Nykyään melkeinpä jokainen tietää paikan ja useampi on täällä myös käynyt. Tästä syystä kohde on tietenkin myös kaupallistunut ja muuttunut hektisemmäksi sekä hinta-taso noussut. Tämä on tavallaan harmi, vaikka toki paikallisille turistit ovat loistava tulonlähde. Innolla odotan kyllä miltä Uluwatussa näyttää, sillä siellä olen käynyt ja ainakin aikanaan pidin erityisesti Uluwatun rannoista! Täällä Ubudissa ei tosiaan ole rantoja, mutta viidakkoa sitäkin enemmän. Kuvia Ubudista lisäilen aivan lähipäivinä kunhan ehdin niitä hieman enemmän ottamaan.

Muuten täällä on tosiaan sujunut oikeastaan kaikki suhteellisen mallikkaasti ja mikä parasta, on tullut aika hyvin unohdettua se, mitä Suomessa tapahtuu. Itselläni on reissussa usein se, etten jaksa olla kauheasti oikein keneenkään yhteydessä, koska haluan keskittyä hetkeen ja täällä olemiseen. Eikä minua oikeastaan kiinnosta mitä Suomessa nyt tapahtuu ja olen huomannut sen olevan itselleni yksi keino päästä rentoutuneempaan moodiin, koska joudun kuitenkin työni puolesta päivittämään somea ja olemaan sillä tavalla säännöllisesti pitkin päivää ”pois hetkestä”. Jos vielä päivittelisin jokaiselle jatkuvasti kuulumisia, veisi se kovasti ajastani täällä. Instagramin stories onkin hyvä, sillä sinne voi päivitellä reaaliaikaista materiaalia ja myös lähipiiri voi seurata sieltä mitä tapahtuu. En sitten tiedä onko tämä kenties itsekäs ajattelutapa, mutta näin minä koen ja reissussa haluan oikeasti ajatukset pois Suomesta niin pitkälti kuin mahdollista!

Vaikka matkalla ei ole tähän mennessä tapahtunut mitään vakavaa, tänään kävi ikävä vahinko, joka tapahtui hotellimme henkilökunnan toimesta. Tuossa tilanteessa mietin, kuinka joskus avuliaisuuskin voi olla jo liiallista… Tulimme nimittäin taksilla hotellin pihaan ja ennen kuin ehdin autosta ulos (hoidin siis taksin maksua) palveluspoika jota en huomannut, avasi oven ja laukkuni putosi yli metrin korkeudelta asfaltille. Laukussa oli siis järjestelmäkamera linsseineen ja vaikka kamera olikin suojapussissa, kuului järkyttävä räsähdys ja olin aivan varma että nyt se oli sitten menoa. Kuin onnen kaupalla kamera näyttäisi ainakin toistaiseksi toimivan, mutta kyllä siinä tilanteessa mietin että onneksi on matkavakuutus kunnossa, ja siis ihan oikeasti, voiko avuliaisuus olla joskus jopa liiallista? Olen täällä muutamaankin otteeseen hieman ärsyyntynyt kun paikalliset ovat niin ”iholla” ja joka käänteessä tarjoutuvat tekemään jotain puolestasi. Vaikka tietenkin ymmärrän että kyse on kulttuurista ja kasvatuksesta, kyllä tänään harmitti ja vaadin hotellilta kirjallisen selonteon vahingosta jos kamerassa näkyisi jokin ongelma ja joutuisin sen huoltamaan. Itsehän olen tosiaan niin oman reviirin tiedostava ja hyvin itsenäinen, että jopa matkalaukun luovuttaminen jonkun toisen kannettavaksi tuntuu turhalta, koska kykenen hoitamaan tuollaiset pikkuseikat itsekin. Enkä siis ylipäänsä kaipaa mitään erityiskohtelua, jonka vuoksi tällaiset hulppeat hotellit taitavat olla itselleni vähän turhankin prameita… Postauksen kuvat eivät muuten liity tapaukseen, eli ne on otettu ihanassa Canggun hotellissa, jota voin muuten lämmöllä suositella! Hotelli on nimeltään FRii Bali Echo Beach ja hinta-laatusuhde aivan loistava. Yö taisi maksaa noin 40 € kahdelta henkilöltä.

Muuten ollaan selvitty onneksi suuremmilta vahingoilta tai ongelmilta ja myös aikaeroon on tottunut suhteellisen nopeasti. Innolla odotan tulevia päiviä ja vähän tuossa mietiskeltiin, mitä kaikkea kannattaisi Ubudissa nähdä ja tehdä? Ainakin Apinametsä on seuraavan hotellimme lähistöllä, joten siellä voisi käydä ja olisihan se hienoa nähdä ne kuuluisat vesiputoukset. Katsotaan mitä kaikkea ehdimme ja jos ei tällä reissulla, niin sitten seuraavalla. Nyt kuitenkin nukkumaan jotta jaksan huomenna herätä kahdeksalta joogailemaan. Jos teillä on antaa hyviä Ubud-vinkkejä, niitä otetaan mielellään vastaan!

Ihanaa illanjatkoa sinne Suomeen!

Kuvat minusta: Iines Aaltonen

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *