Missä treenipäiväkirjat?
Mä en olekaan hetkeen täällä blogissa kirjoittanut treenipäiväkirjoja, saatika juttuja treenaamisesta. Hupsistakeikkaa, tämä on tapahtunut ihan huomaamattani. Tästä breikistä huolimatta olen siis kyllä treenannut ja liikunta on osa elämääni. Tai sitähän se on ollut jo monen vuoden ajan, enkä ilman osaa elääkään. Mä olen viimeisen vuoden aikana löytänyt treenaamiseeni vaan ihan uutta näkemystä ja fiilistä. Treenasin ennen lähestulkoon pelkkää aerobista. Spinningiä jopa neljä, viisi kertaa viikossa ja vain satunnaisia lihaskunto- treenejä. Kropassa ei kuitenkaan ollut juurikaan lihasta ja vaikka olin kovassa kunnossa, olin aika löysä. Pelkäsin lihaksia ja sitä, että musta tulisi hirveän isokokoinen habanainen. Aika perus (TYHMÄ) pelko monella naisella. 🙂
Suunnilleen vuosi sitten poikaystäväni innoittamana päätin kokeilla salitreenin ”kunnolla” aloittamista. Hän opetti mulle liikkeitä ja miten treenaan mitäkin. Siitä se sitten lähti, päätin ottaa riskin ja katsoa mitä kropalleni tapahtuu. Näin vuosi jälkeen päin, olen edelleenkin aika saman kokoinen mutta oikeasti saanut muotoa vartaloon. Joku ehkä nyt ihmettelee eikö mulla ole tämän enempää muotoa ja lihasta, niin vastaan sulle, että ei ja se ei mua haittaa. 🙂 Olen tyytyväinen vartalooni ja elämäntapa treenaamiseeni. Niin ja mikä tärkeintä, voin hyvin vartalossani. Salilla käyn 3-4 kertaa viikossa ja treenit eivät ole koko elämä. Voin herkutella, syödä leffassa karkkia ja nauttia lasin skumppaa ystävien kanssa, jos mieli tekee. Mielestäni treenaamisen ei siis pidä poissulkea kaikkea muuta elämää, vaan sen pitää olla osa muuta elämää. Toki kukin tavallaan ja toivon mukaan sillä tavalla millä voi hyvin.
Talvellahan harrastin aerobista todella vähän ja välillä koin raskasta oloa juuri tuon aerobisen puuttumisen vuoksi. Olen tottunut koko elämäni harrastamaan kestävyysliikuntaa ja sen pois jättäminen tuntui tosi oudolle. Nyt keväällä aloitin pikkuhiljaa jälleen juoksuharrastuksen ja nykyään sekin on osa mun viikkoja. Juoksen suunnilleen kolmena päivänä viikossa n. 5-6 km. Saas nähdä mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan… Inhoan kylmyyttä mutta uhkasin silti hankkivani talveksi kunnon juoksuvälineet. Meillä on muuten ihan huudeilla myös uimahalli, joten olisi aika kova sana aloittaa myös uintiharrastus!
Mutta millaisia treenifiiliksiä teillä on näin loppukesästä? Olisi mukava kuulla! 🙂
Suunnilleen vuosi sitten poikaystäväni innoittamana päätin kokeilla salitreenin ”kunnolla” aloittamista. Hän opetti mulle liikkeitä ja miten treenaan mitäkin. Siitä se sitten lähti, päätin ottaa riskin ja katsoa mitä kropalleni tapahtuu. Näin vuosi jälkeen päin, olen edelleenkin aika saman kokoinen mutta oikeasti saanut muotoa vartaloon. Joku ehkä nyt ihmettelee eikö mulla ole tämän enempää muotoa ja lihasta, niin vastaan sulle, että ei ja se ei mua haittaa. 🙂 Olen tyytyväinen vartalooni ja elämäntapa treenaamiseeni. Niin ja mikä tärkeintä, voin hyvin vartalossani. Salilla käyn 3-4 kertaa viikossa ja treenit eivät ole koko elämä. Voin herkutella, syödä leffassa karkkia ja nauttia lasin skumppaa ystävien kanssa, jos mieli tekee. Mielestäni treenaamisen ei siis pidä poissulkea kaikkea muuta elämää, vaan sen pitää olla osa muuta elämää. Toki kukin tavallaan ja toivon mukaan sillä tavalla millä voi hyvin.
Talvellahan harrastin aerobista todella vähän ja välillä koin raskasta oloa juuri tuon aerobisen puuttumisen vuoksi. Olen tottunut koko elämäni harrastamaan kestävyysliikuntaa ja sen pois jättäminen tuntui tosi oudolle. Nyt keväällä aloitin pikkuhiljaa jälleen juoksuharrastuksen ja nykyään sekin on osa mun viikkoja. Juoksen suunnilleen kolmena päivänä viikossa n. 5-6 km. Saas nähdä mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan… Inhoan kylmyyttä mutta uhkasin silti hankkivani talveksi kunnon juoksuvälineet. Meillä on muuten ihan huudeilla myös uimahalli, joten olisi aika kova sana aloittaa myös uintiharrastus!
Mutta millaisia treenifiiliksiä teillä on näin loppukesästä? Olisi mukava kuulla! 🙂
Siinä olikin viime aikaista treeni- inspistä.
Tsemppiä päivään!
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.