Miten treenaan tällä hetkellä?
Vapun tiimoilta blogiin tulikin muutaman päivän postaustauko, sillä pidin tarkoituksellisesti pienen breikin työnteosta. Nyt kuitenkin takaisin sorvin äärellä ja hieman erilaisissa tunnelmissa, nimittäin luvassa olisi pitkästä aikaa treenipostaus, jossa avaan teille sitä, miten tällä hetkellä treenaan. Sain reissussa useampia viestejä Instagramin inboxiin nimenomaan aiheen tiimoilta ja kyselyjä siitä, millaista treeniohjelmaa noudatan? Itsehän en tyypillisesti seuraa ulkoista kuntoani mitenkään erityisemmin, eli en peilaile vartaloani saatikka tavoittele sen kummemmin mitään ulkonäköön liittyvää. Kuvat kuitenkin paljastavat usein sen ”totuuden” ja pakko on ollut itsekin todeta, että kehitystä on näemmä tapahtunut esimerkiksi vuoden takaiseen Malediivien reissuun! Oikeastaan tämän huomion seurauksena aloin itsekin miettimään, mitä teen nykyään toisin ja kuinka treenit ovat muuttuneet?
Olen pitkään ollut hyvin ei suunnitelmallinen, mitä tulee treenaamiseen. Tai oikeastaan siitä lähtien kun kilpailemisen lopetin, olen halunnut treenata fiiliksen mukaan ilman sen tarkempaa treeniohjelmaa. Viime vuosina onkin ollut kausia, kun treenaaminen on ollut tylsempää ”pakkopullaa” ja sitten kausia, jolloin olen saanut uutta intoa tekemiseen. Jälkimmäinen ajanjakso on ollut meneillään jo hieman pidempään ja varmasti tästä syystä on tullut treenattua intensiivisemmin. Intensiivinen treeni on ehkä kohdallani sitä, että panostan enemmän salitreeniin, olen ottanut treeneihin mukaan uudenlaisia liikkeitä ja tehnyt kokonaisuuden huolellisemmin. Olen myös talvesta saakka treenannut räjähtävyyttä tehden juoksulenkkejä, jotka eivät ole pelkästään matalasykkeisiä, vaan pitävät sisällään myös sprinttejä. Tämä on tosiaan itselleni sellaista epämukavuusalueelle menemistä, sillä vuosikaudet olen liikkunut mieluiten mukavuus edellä.
Salitreenejä teen viikossa tällä hetkellä kolme kappaletta. Jaan treenit tyypillisimmin jalka- ja pakarapäivään, selkään ja olkapäihin sekä käsivarsiin ja rintalihaksiin. Vatsalihakset teen jokaisen salitreenin keskellä tai lopussa, eli kolmisen kertaa viikossa. Juoksutreenejä on tällä hetkellä viikossa 1-2, sen mukaan, miten kiireinen viikko on meneillään. Hyvin pitkälti kykenen noudattamaan tuota kahden lenkin rytmiä viikoittain, mutta toki aina toisinaan tulee poikkeuksia. Periaatteessa olen noudattanut tätä treenaustyyliä jo suhteellisen pitkään, mutta ehkä se ero entiseen on nimenomaan siinä, että treenaaminen on enemmän itse tekemiseen keskittyvää ja huolellisempaa. Olen halunnut myös kovempaan kuntoon ja haastaa itseäni eri tavalla kuin aikaisemmin. Tässä olen sinällään onnistunutkin ja siitä olen muuten ylpeä! Käytän nykyään myös alkoholia harvemmin kuin vaikka vuosi sitten, eli käytännössä krapulat eivät ole elämässäni enää kovin usein läsnä. Tämä vaikuttaa tietenkin myös siihen treenisykliin, joka ei katkea usein ja täten hyvä motivaatio pysyy jatkuvasti yllä. Myös ruokavalioon olen kiinnittänyt enemmän huomiota, eli olen pyrkinyt syömään runsaammin proteiinia kuin aikaisemmin ja ylipäänsä lisännyt ”kunnon ruoan” määrää välipalojen rinnalle. Kuten olen tosiaan muutamaan otteeseen maininnut, voisin elää välipaloilla sen lämpimän ruoan sijaan, joten tässäkin on ollut sellainen kehityksen paikka itselleni.
Tiedän että edelleen joidenkin silmissä olen rääpäle, jolla ei ole yhtään lihasta enkä missään nimessä sano olevani kaikkien silmää miellyttävässä kunnossa. Itse kyllä viihdyn erinomaisesti kropassani, mutta kaikkia ulkomuotoni ei miellytä. Kuten taannoin sain blogiini joltain mieheltä kommentin: ”Olisit täydellinen jos olisit + 5 kg painavampi”. Mielestäni on jännä, miten joku muu ihminen on muka oikeutettu kommentoimaan sitä, milloin minä olisin vartaloltani täydellinen? Ja ottaen kuitenkin huomioon sen, kuinka olen jo ainakin viimeiset kymmenen vuotta ollut samoissa mitoissa, vaikka lihasmassan osuus onkin nykyään eri kuin aikaisemmin. Eli suurella todennäköisyydellä olisin sen viisi kiloa painavampi, mikäli se olisi minulle luontainen olotila. Tulisikin aina muistaa, että ihmisiä on eri kokoisia ihan jo luontaiselta rakenteeltaan. Eivät kaikki pienempi rakenteisemmat ole rakenteeltaan sellaisia, koska ovat jatkuvasti dieetillä. Se body positive -ajatusmaailma tulisi näkyä mielestäni myös toiseen suuntaan, sillä vaikka ylipaino on ehkä enemmän paheksuttua kuin hoikkuus, kyllä minä ainakin voin rehellisesti myöntää kuulleeni koostani paljon negatiivista kommentointia elämäni aikana.
Jos mietinkin treenitavoitteita, ei en tavoittele muuttuvani ulkonäön suhteen radikaalisti johonkin suuntaan. En tavoittele viiden kilon painonnousua, vaan ennemminkin entistä kovempaa kuntoa – enkä nyt puhu pelkästään ulkonäöstä. Haluan kyetä tekemään monipuolisesti erilaista treeniä, olla entistä vahvempi, hallita kehoani paremmin ja olla myös notkeampi. Haluan treenata hyvinvointi edellä unohtamatta itsensä haastamista ja epämukavuusalueelle menemistä. Muistan, miten jossain kohtaa suorastaan inhosin tehdä jotain, mikä tuntuu ikävältä kehossa, mutta nykyään jopa nautin siitä. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa veren maku suussa treenaamista tai sitä, ettei kuuntele kehoaan, vaan epämukavuusalueella voi käydä lempeämmin. Olen myös huomannut, miten itsensä haastaminen motivoi aivan uudella tavalla ja siitäkin olen kenties osittain uutta motivaatiota treeneihin saanut? Kun aikaisemmin tuntui että kunto junnaa paikoillaan enkä oikeastaan edes vaatinut itseltäni sen enempää, nykyään rohkenen vaatia ja haastaa itseäni! Kai ne tuloksetkin sitten jossain näkyvät ja loppupeleissä palkitsevat. Ja onhan se ihan kiva olla bikinikunnossa ympäri vuoden, vaikka en ulkonäkö edellä treenaakaan.
Toivottavasti teksti motivoi myös teitä treenaamaan rohkeammin tavoitteita kohden! On tietenkin aivan yhtä oikeutettua treenata vähemmän tavoitteellisesti, mutta minulle tavoitteiden asettaminen selkeästi sopii, vaikka toisin ehkä aikaisemmin ajattelin. Joskus onkin hyvä kyseenalaistaa sitä omaa tapaa toimia, jota on vuosikaudet noudattanut, sillä se ei aina välttämättä ole se paras mahdollinen tyyli lopun elämää. Toki edelleen välillä tulee ajanjaksoja etten itsekään ehdi treenaamaan yhtä tavoitteellisesti, mutta lähtökohtaisesti tavoittelen parempaa kuntoa, sillä se selkeästi minua motivoi! Näin kostean vapun jälkeen eritoten on ihana palata siihen tuttuun treenirytmiin ja noudattaa jälleen terveellisiä elämäntapoja, jotka tuovat erityisen hyvän olon niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Millaista treenisykliä te noudatatte? Oletteko huomanneet että tavoitteiden asettaminen motivoi vai tykkäättekö enemmän liikkua ihan vaan rennolla otteella?
Kuvat minusta: Iines Aaltonen