Operaatio nimeltä somesiivous
Nykyään puhutaan paljon someähkystä. Siitä, miten sosiaalinen media aiheuttaa meille paineita, stressiä ja näiden myötä jopa ahdistusta. Monet vertailevat itseä muihin ja sisältöään toisten tuotoksiin. Paljon olen aihetta itsekin miettinyt – tai oikeastaan kysynyt itseltä, mikä sosiaalisessa mediassa eniten stressaa? Jos minulta kysytään, eniten stressaa nopeatempoinen sisällöntuotanto. Se, että joka paikassa pitäisi olla puhelin kourassa ja jatkuvasti kuvata vähintään storyja Instagramiin. Ahdistun toisinaan somen kokonaisvaltaisuudesta ja sen jatkuvasta läsnäolosta. Vaikka voin rehellisesti myöntää, etten ole bloggaaja, joka menee paikkoihin vain saadakseen sieltä hyvän kuvan, kyllä silti monia asioita katsoo ruudun läpi. Tähän on kymmenessä vuodessa ikään kuin oppinut ja kasvanut, mikä on jokseenkin aika surullista. Ja kuten tällä viikolla kirjoitin, välillä ahdistaa myös se, kuinka aina tulisi olla jotain annettavaa, vaikka ei olisi yhtään mitään kerrottavaa.
Olen jo pitkään tehnyt Facebookissa ja Instagramissa säännöllisesti sitä, että karsin seurattavia. Facebookissa en ole koskaan hyväksynyt kaveriksi ketään, jota en tunne millään tasolla ja nykyään karsin suoraan niitä tuttuja, joiden elämä ei minua enää kiinnosta. Vaikka käytänkin Facebookia hyvin vähän, haluan pitää senkin mahdollisimman ”puhtaana”. Sama pätee Instagramiin ja aivan erityisesti juuri tähän kanavaan! Teinkin viimeksi tänä aamuna Instagramissa siivousta ja lopetin kymmenien tilien seuraamisen. Erityisesti yritystilien seuraamista olen karsinut, sillä en halua seurata kuin firmoja, joiden tuotteet kiinnostavat minua aidosti. Ihmisistä puolestaan seuraan ystäviä, kollegoja, mielenkiintoisia treenaajia ja inspiroivia pukeutujia. Rakastan kasari, ysäri ja milleniumtyyliä, jonka vuoksi seuraan noista inspiroituneita tilejä ja hästägejä. Seuraan tällä hetkellä reilu 600 eri tiliä, joka on riittävästi, ellei jopa edelleen liikaa. Huomio, jonka tein tänään selatessani tilejä oli se, etten edes muistanut kaikkia seurattavia, sillä useampien sisältö ei ole tullut seinälleni enää aikoihin! Tuo on vähän harmillista, miten Instagramin algoritmi menee, sillä moni seurattava jää kokonaan unholaan…
Kun sosiaalisen median kanavat siivoaa säännöllisesti, ei siellä pitäisi olla sisältöä, joka ärsyttää tai herättää itsessä negatiivisia tunteita. Storyja kannattaa vaimentaa – näin minäkin olen tehnyt. Eikä siinä ole mitään henkilökohtaista, mutta kaikenlainen sisältö ei kiinnosta kaikkia. En esimerkiksi itse jaksa katsoa uhmaikäisen lapsen leikkivideoita, koska pienten lasten arki ei ole minulle ajankohtaista. En myöskään jaksa ns. toksista positiivisuutta, eli näitä tilejä, joissa hypetetään milloin mitäkin ja hoetaan itsestään selviä mantroja päivästä toiseen. Näistä syistä olen tehnyt toimenpiteitä ja suosittelen niitä ehdottomasti ihan jokaiselle! Näin pystymme vaikuttamaan siihen, mikä fiilis meille tulee muiden sisällön kautta. Tokikaan tämä ei poista asioita, joita alussa luettelin – eli niitä todellisia ahdistuksen aiheuttajia. Tehokkaita keinoja tähän on ainakin omalla kohdalla tauot somesta ja sen hyväksyminen, ettei päivittäin tarvitse lisätä uutta seinäkuvaa tai lisätä storyja joka käänteessä. Tähän on ollut kieltämättä pieni opetteleminen, mutta nykyään en enää postaile päivittäin, ellei sille tunnu! Tekee hyvää ja ihan oikeasti vie heti turhaa stressiä pois.
Jos puhutaan paineista liittyen Instagramin sisältöön ja itsensä vertailuun, en tiedä olenko tässä mielessä jotenkin monesta poikkeava, mutta näen aina filttereiden ja kuvanmuokkauksen taakse. En koskaan ajattele, että kuvat Instagramissa ovat täysin realistisia, vaan tiedän, kuinka asennolla ja kuvanmuokkauksella saadaan ihmeitä aikaan. Siksi katsonkin Instagramia aina jokseenkin suodattimen läpi sillä tiedän, ettei kaikki siellä ole aitoa. Instagram on jonkinlainen rinnakkaistodellisuus monelle ja se on hyvä tiedostaa. On täysin turha lähteä vertailemaan itseä tai elämäänsä muihin, sillä kaikilla on ongelmansa. Ulkokuori kertoo harvoin ihmisestä paljonkaan ja sen tyylikkään tilin takana saattaa olla äärettömän onneton ihminen.
Mutta mikäli Instagram herättää itsessä kateutta, vihaa, surumielisyyttä tai jonkun ihmisen kuvat kiukuttavat täydellisyytensä vuoksi, on tähän yksinkertainen vastaus: lopeta tilin seuraaminen. Mielestäni vähän verrattava asia on keskustelupalstojen lukeminen, eli siinä kohtaa, jos menee ehdoin tahdoin jatkuvasti lukemaan itsestään paskaa, sitä suorastaan kerjää huonoa fiilistä. Jos taas tekee pesäeron näihin asioihin, eipä tarvitse enää lukea niitä negatiivisia juttuja. Siksi mielestäni moni vaikuttaja ja varmasti myös julkkis ”kiduttaa” itseään lukemalla Jodelin juoruja tai muita roskapalstoja. Tein tuota itsekin aikoinaan, kunnes tajusin, miten tyhmä olen. Ja minähän en tosiaan edes ole Jodelin kuuma puheenaihe, joten voin kuvitella miltä se tuntuu, jos itsestä puhutaan päivittäin pahaa ja näitä asioita käy vielä lukemassa. Eli pyrittehän pliis suojelemaan itseä ja omaa mielenterveyttä. Mielestäni tuo on palvelus itselle ja samalla lähipiirille.
Omien somekanavien siivous on kuin konmarittamista! Samalla tavalla kun myydessä vanhoja vaatteita tai luopuessa turhasta materiasta – samalla tapaa hyvä fiilis tulee siitä, kun poistaa elämästään sometilit, jotka triggeröivät tavalla tai toisella. Ainakin oma fiilis somea kohtaan on parempi, kun en seuraa ärsyttäviä tilejä tai lue blogeja, joiden sisältö nostaa pulssin kattoon. Suosittelen tätä ihan jokaiselle, parantaa elämänlaatua ja omaa somefiilistä kummasti. :)
Näiden ajatusten myötä oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ja lauantai-iltaa!
Kuvat: Iines Aaltonen