Raikas vihersmoothie

Aina toisinaan kaipaan vaihtelua smoothieiden suhteen, sillä teen pääosin marja -ja hedelmäpohjaisia sellaisia. Vihersmoothiet ovat ajatuksena todella viehättäviä mutta suurinosa kokeiluistani on osoittautunut aika karmivan makuisiksi. Ja pakko sanoa, että nämä karmivat on ostettu kodin ulkopuolelta ja paikoista joissa niiden olisi olettanut maistuvan hyvälle. Ethän voi oikeasti heittää pelkkää salaattia omenan ja kurkun kanssa smoothieen, sekä lisätä siihen pari superfoodia? Maku on niin karmiva jos tuollaisella setillä mennään… Jälleen kerran kehiin tarvitaan SITRUSTA ja banaani pientä makeutta tuomaan.

Kehittelin taannoin himassa vihersmoothien johon tykästyin kovasti. Heitin sekaan sen verran aineita, että oikeasti pystyn rehellisesti sanomaan sen maistuvan hyvälle. Oli muuten ensimmäinen maistamani vihersmoothie ikinä mikä maistui taivaalliselle, eikä tarvinnut pidellä nenästä kiinni juonnin aikana… Inkivääriä laitoin aika tujakasti ja siitä seurasikin pieni jälkipolte, mutta minulle tuo on vaan positiivinen seikka!

IMG_7802

Raikas ja herkullinen vihersmoothie

  • 1 kulhollinen babypinaattia
  • 1 kulhollinen Roomansalaattia
  • 1 sitruuna puristettuna (kuvasta poiketen)
  • 2,5 dl jäävettä
  • Siivu inkivääriä (kuvan määrä kaksinkertaisena)
  • 1 kuorittu vihreä omena
  • 1 banaani

Heitetään kaikki aineosat blenderiin ja hurautetaan tasaiseksi juomaksi. Inkiväärin ja sitruunan kanssa kannattaa ennemmin aloittaa puolikkailla määrillä ja lisätä jos tuntuu, että tarvii juomaan lisäboostia. Mulla on toleranssit aika korkealla niin sillä käytän suhteellisen isoja määriä. Toki nestettäkin kannattaa lisäillä jos tykkää juoksevammasta. Itse jätin makeutuksen kokonaan pois, sekä superfoodit. Noidenkin kanssa voi toki koittaa kikkailla. Mielestäni vihersmoothien vaan tulee olla ennemmin vähän kirpsakka, kuin sokerisen makea.

IMG_78162015-07-10

Pidättekö te vihersmoothieista vai löytyykö joltain muultakin kenties niitä huonompia kokemuksia? Hyviä reseptejä saa toki jakaa ja vinkkejä otetaan vastaan!

Ikäviä tunteita

Mulle tuli tässä lomani alkumetreillä taas kerran jostain mielen syövereistä ajatuksiin menneisyys ja sen myötä negatiiviset tunteet. Kuten olen monet kerrat täälläkin avautunut, omalla kohdallani se ei missään nimessä ole mitenkään täydellinen ja monet kerrat olen sitä käynyt läpi niin yksin, kuin muutamien ihmistenkin kanssa. Kuinkahan monta virhettä menneisyyteeni mahtuu? Ei riitä edes sormet laskemaan, tai sille minusta ainakin usein tuntuu. Jos kuitenkin jäisin noiden asioiden vangiksi, katkeroituisin ikihyviksi. Sitä en tahdo.

Mielestäni elämässä on todella tärkeää mennä eteenpäin, unohtaa menneisyyden negat ja suunnata katse tulevaan. Jos jäät murehtimaan ja märehtimään jo tapahtuneisiin asioihin, ne vaan syövät sinua sisältä. Et kuitenkaan pysty enää vaikuttamaan siihen mitä olet joskus tehnyt, tai millainen ollut. Lisäksi elämähän on kasvua ja koulua. Nyt, kun tarkastelen tapahtumia voin nähdä sen häpeän takaa myös niitä positiivisia seikkoja. Ensinnäkään en olisi tässä jos en olisi käynyt niitä asioita läpi. Nään kaiken tapahtuneen osana elämänkulkuani ja sitä millaiseksi olen kasvanut. Ja mikä oikeasti tärkeintä, pystyn kohtaamaan nuo negatiiviset tunteet. Monesti heikkoutemme on vältellä negatiivisten tunteiden kasvokkain kohtaamista, mutta joskus päästäksemme eteenpäin elämässä niihin pitää yksinkertaisesti tarttua. Tokikin niissä vellominen on eri asia…

IMG_7915

Itse olen aina ollut sellainen henkilö, jonka on helppo puhua myös elämän negatiivisista tapahtumista. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut itsessäni piirteitä, jotka eivät ole ollenkaan minua. Nimittäin padon tunteita sisälleni. Jos minulla on paha olo, entisen ryöpytyksen sijaan suljen nuo tunteet sisääni tai kirjoitan. Toisaalta en tiedä onko kirjoittaminenkaan se mikään huonoin väylä. Tärkeintä on, että ei pidä negatiivisia fiiliksiä sisällään, vaan oikeasti purkaa ja käy niitä läpi. Joskus asioista on kuitenkin hyvä puhua toiselle ihmiselle. Tämä ihminen voi olla joko täysin ulkopuolinen tai sitten sinun ”luottotyyppisi”. Yksi hyvä tapa purkaa mieltään ovat myös erilaiset onnellisuus-kirjat. Niitä mun on tehnyt niin monesti mieli ostaa mutta jotenkin ne jäävät kuitenkin aina sinne ostoslistan hännille… Typerää.

Moni ehkä miettii miksi lomalla pohdin tällaisia asioita mutta tämmöinen mä olen. Monesti silloin, kun on aikaa hengähtää mielen päälle nouseekin erilaisia tuntemuksia. Aina pitää muistaa, että tunteita tulee tuntea ja mikään tunne ei ole väärä.

Miten te käsittelette negatiivisia tunteita? Vinkkejä oman tunnemaailman purkamiseen?

IMG_7916