Aamiainen, päivän tärkein ateria

Olen ehdottomasti aamupala-ihmisiä. Jos pitäisi valita yksi ateria päivässä, josta en luovu olisi se minulle tietenkin se aamiainen. Viikolla aamupala on tosiaan aika pikainen mutta kuitenkin ravinteikas. Viikonloppuisin on enemmän aikaa panostaa ja silloin rakastankin kunnon buffet-brunssi -meininkiä. Joskus nuorempana jätin todella usein aamiaisen väliin, oikein kukaan kaverikaan ei syönyt aamupalaa joten miksi ihmeessä minäkään? Kahvia vaan tyhjään vatsaan. Tuo oli kyllä maailman typerin ajattelutapa! Aamiainen on se jolla päivä lähtee käyntiin ja joka käynnistää aineenvaihduntasi. Jos skippaat aamupalan, on lounaalla kahta kauheampi nälkä. Ihmisen elimistöä ei vaan voi ”huijata”. Jos jätät aterioita välistä kostautuu se tavalla tai toisella myöhemmin.

Miksi siis aamiainen?

  • Pysyt terveempänä. Tätä on kuulemma tutkittu jonkun verran ja ihmiset, jotka syövät aamiaisen säännöllisesti ovat yleiskunnolta terveempiä kuin ne, jotka sen skippaavat.
  • Aamiainen antaa energiaa ja täten auttaa aivotoiminnan käynnistelyssä. Monesti aamullahan tuntuu sille, kuin pää olisi jumissa mutta ruoan jälkeen alkaa aivotoiminta kummasti raksuttamaan. Myös yleinen energiataso lisääntyy, luonnollisesti.
  • Auttaa painonhallinnassa. Tämä on se kohta joka on varmasti jokaiselle tuttu. Jos skippaa aamiaisen, ei ole helppo tehdä hyviä valintoja lopun päivää. Viimeistään lounaalla saattaa sortua Mäkkäri-satsiin…
  • Saat päivän syömisille rytmin. Kun aloitat jo aamusta, säilyy säännöllinen ruokarytmi pitkin päivää eikä missään kohtaa tarvitse tuntea heikotusta tai erityisen suurta nälkää.
  • Varmistat ravinteiden ja vitamiinien saannin. Kun ei skippaa mitään ateriaa saa varmemmin kaikki tarvitsemansa ravinteet ja pysyy täten hyvinvoivana.

IMG_3765-002

No mites sitten se aamiaisen sisältö? Miten tietää, että aamupala on tarpeeksi ravinteikas?

Jokaiselle sopii omansa myös aamiaisen suhteen. Toiset tarvivat todella runsaan breggien, sisältäen useaa eri ruoka-ainetta ja toisille taas riittää hieman kevyempi sellainen käynnistämään päivän. Itse lukeudun ehkä näihin hieman kevyemmän aamiaisen ystäviin. Mun tekee aina aamuisin mieli jotain raikasta, joten omalla kohdallani puurot ja leivät ei aja asiaa. Lempparini viikolla onkin se tuttu ja turvallinen aamiaissmoothie, joka antaa mukavasti energiaa ja jolla päivä lähteekin ryminällä käyntiin. Viikonloppuisin sitten panostetaan! Banaanipannareita, hedelmälautasia, kuivattuja hedelmiä, marjoja, hedelmiä, tuoremehua, gluteenitonta leipää jne.

Osa sanoo sitä, että aamuisin ei vaan ole nälkä joten siksi aamupala skipataan. Heitänkin tähän kysymyksen ilmoille, syötkö liian myöhään ja liian tukevasti? Jos illalla vedetään kunnon mätöt, ei varmasti ole aamulla maistu. Kannattaa siis ehdottomasti aloittaa aamut täyttävästi ja vaikka mieluummin keventää iltaa kohden. On muuten aikamoinen vaikutus myös unenlaatuun, suosittelen kokeilemaan.

2015-02-17

Tässä muutamia omia ideoitani aamiselle (maidoton ja gluteeniton):

  • Chia-puuro, joka on haudutettu yön yli. Päälle marjoja, taateleita, kookoshiutaleita, pähkinöitä jne.
  • Smoothie. Reseptin omaan suosikkiini löydät täältä.
  • Banaanipannarit herkullisilla täytteillä, resepti täällä.
  • Alpron soijajogua kera marjojen ja muiden päällisten.
  • Hedelmälautanen, johon päälle pähkinöitä, siemeniä ja vaikka loraus soijajogua.
  • Tuorepuristettua mehua (tämä lisukkeeksi)
  • Munakas kasvistäyttein, itse suosin todellaa harvoin mutta ei hullumpi tapa käynnistää päivä.
  • Muutama gluteeniton leipä kasvis- ja kananmunatäyttein.

Oletteko te aamupala-ihmisiä? Mikä on se teidän sapuskanne jolla päivä lähtee hyvin käyntiin?

IMG_1865-001

Hölmö rakkaus

”Muistatko miltä tuntuu, juopua kesäyönä hölmöstä rakkaudesta…”

Rakastuminen on ihana tunne. Rakkaus itsessään vielä upeampi. Olen ollut elämäni aikana rakastunut kaksi kertaa ja edelleen tämän toisen sanotaanko suuremman rakkauden kohteen kanssa yhdessä. Elämääni ovat aina ohjanneet tunteet ja päätökseni kaikissa asioissa ovat ehdottomasti perustuneet siihen mitä sydän on sanonut.

Paljon puhutaan siitä, että parisuhteessa olevat ihmiset rakastuvat aina välillä toisiinsa uudestaan. Tuo rakastuminen voi olla päivittäistä, viikottaista, kuukausittaista tai vaikka vain vuosittaista. Rakkaudella on niin monta muotoa ja vaihetta, jotka mahtuvat suhteen kasvuvaiheisiin. Meillä tulee kohta kolme vuotta yhteistä tietä täyteen mikä on tavallaan todella lyhyt aika, mutta jollain tapaa muistan vaan hämärästi ajan ennen Sakua. Ollaan me siis jonkun aikaa yhdessä oltu… Tällä hetkellä mulla on kuitenkin hassu fiilis, todella hyvä, hymyilyttää ja vatsan pohjassa tuntuu ehkä muutama perhonenkin. Mietin tänään, että olen tainnut rakastua häneen uudestaan. Älkää ymmärtäkö väärin, rakkautta on ollut kokoajan mutta itse rakastumisen tunteet viime aikoina jossain nurkan takana. Rakastuminen ja rakkaus, kun ovat hieman eri asioita vaikka periaatteessa samojen asioiden äärellä ollaankin.

Jokaisessa suhteessa on vaikeutensa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että vaikeudet kasvattavat ja ei varmaan turhaan hoeta, että ne myös suhdetta lujittavat. Vielä vuosi sitten mietin, että mitä ne vaikeudet oikein ovat, kun meillä ei sellaisia ollut? Nyt tiedän. Joskus elämä riepottelee tahtomattamme ja vie suhdetta samalla erilaisiin suuntiin. Tärkeintä on kuitenkin se päätös selvitä kaikesta yhdessä, hiljainen päätös pysyä toisen rinnalla vaikkei jokainen päivä olisikaan ruusuilla tanssimista. Toisinaan hetki erossa voi tehdä hyvää, huomaa sen toisen arvon ja tärkeyden, sekä ikävöi. Ei kait sitä turhaan sanota, että ikävän tunteminen välillä on ihan tervettä.

Tällä hetkellä lähden tosiaan aivan mahtavilla fiiliksillä viikonloppuun vaikka tulevalla viikolla on edessä muutto ja muita stressitekijöitä. Onneksi on päässä nämä vaaleanpunaiset rakkauslasit, joiden takaa elämä näyttää niin ihanalta. 🙂

Oletteko te kokeneet parisuhteessanne uudelleen rakastumisia? Heräsikö muuten ajatuksia?