Lomalla parhaita ovat aamut ja aamupäivät, kun ei vaan oikeasti ole pakko tehdä mitään. Ei ole aikatauluja ja vaikka olisikin, niin niissä on aina pelivaraa. Itse herään arkisin aina viimeistään seitsemän kieppeillä, joten nämä myöhäisemmät aamut ovat niin parhautta. 

Heräilen ainakin viisitoista minuuttia sängyssä makoillen ja somea selaillen. Mielestäni sekunnissa sängystä ylösnousut ovat aivan karseita mutta ihan arkipäivää itselleni. Olen oikeasti kaikkea muuta kuin aamuihminen ja usein aika ampiainen ensimmäisen puolen tunnin ajan. Kun pääsen jaloilleni, sipsuttelen keittiöön ja nappasen kahvit tulille. Seuraavaksi tietokone auki, sähköpostit, blogi ja Face. Kahvia en juo koskaan tyhjään vatsaan, joten alan väsäämäään smoothieta. Nyt on muuten ollut jo pidempi tauko, etten ole syönyt puuroa. Joku siinä alkoi tökkimään ja päätinkin vaihtaa suosilla smoothieisiin ja chia -puuroon. Viime päivinä perus aamushoothieni on ollut vihreä spirulinasmoothie, joka laittaa elimistön käyntiin. Ihan siis kirjaimellisestikin. 😀 Banaania, hedelmäsekoituspussi, spirulinaa, hamppuöljyä, omena, hunajaa ja makeuttamatonta mantelimaitoa. Aivan yksinkertaisesti täydellinen smoothie makuuni, sopivan makea. Spirulinankin määrää olen uskaltanut lisätä teelusikasta ruokalusikalliseen, hedelmät peittävät maun täydelllisesti. 😉 

Siemailen smoothieta tietokoneella häärätessäni ja vihdoin uskallan napata kupillisen kahviakin. Saatan veivata keittiön ja koneen väliä useammankin tunnin. Välillä ihastelen kaunista ilmaa ikkunasta, kuvailen kuvia blogiin ja luonnostelen. Sitten taas tiskaan kymmenen astiaa ja siirryn koneelle takaisin ”lepäämään”. Laitan pyykkikoneen käyntiin ja tungen sinne vaatteita vähän liikaakin. Rakastan tehdä kaikkea jossa näkee työnsä jäljen. Joskus kerroin siitä miten hyvä fiilis mulle tulee roskien roskiin viemisestä ja ylipäänsä kaman heittämisestä roskiin. Tavallaan saan samoja kiksejä tiskien tiskauksesta ja pyykin pesemisestä. Hupeneva pyykkikori tai tiskiallas tuovat  mielihyvää. Hahah, outo olen. 

Pienten ”velvollisuuksien” jälkeen palailen jälleen koneen ääreen ja alan valmistelemaan itseäni salille tai lenkille, niillä päivä käynnistyy oivallisesti. En ole koskaan kuitenkaan ollut ”suoraan sängystä salille -treenaaja” vaan tarvitsen sen aamupalan ja heräämisen ennen kuin olen salikuosissa. Muuten kroppa on ihan jumissa ja treeni ei kulje. Näin aamiaisen ja kahvin jälkeen energiaa on kuitenkin vaikka muille jakaa, joten on oivallinen aika siirtyä käyttämäänkin sitä! Pakkailen treenikassin ja heitän vaatteet niskaan. Yleensä treenien jälkeen tämä slow mood päättyy ja aktivoidun. Rakastan näitä hitaita aamuja, jotka kestävät parhaimmillaan jopa viisikin tuntia. Mieli lepää ja aika pysähtyy.