Kun uni ei tule

Olen mukana Indiedaysin ja Vermanin yhteistyökampanjassa, ai mikä Verman? Pari kuukautta sitten vieteltiin Indiedaysin Inspiration Day-tapahtumaa, jossa Verman oli yksi lukuisista yhteistyökumppaneista. Pääsimme tutustumaan heidän tuotteisiinsa ja niin, vaikka yritys ei itselleni ollut laisinkaan tuttu, olivat kyllä monet heidän tuotteensa. Rela-maitohappobakteerit, Heinix, Minisun-aurinkokapselit, Sorbact ja Melarest. Kyllähän minä nuo tiedän! 🙂 Kyseessä on siis suomalainen lääkealan perheyritys.

Melarest on keikkunut meidän lääkekaapissa ihan siitä lähtien, kun se apteekin hyllyille tupsahti. Tämä melatoniinivalmiste on siis tarkoitettu tilapäisen unettomuuden helpottamiseen, aikaeroihin ja tilanteisiin, joissa unirytmi on mennyt syystä tai toisesta sekaisin. Itselläni on itseasiassa aika useinkin tuollaisia tilanteita. Viikonloppuna on nukuttu puoleen päivään ja maanantaina pitäisi taas päästä ajoissa ylös, hankala yhtälö. Näissä tilanteissa nappaan usein Melarestin puolisen tuntia ennen petiin käymistä ja uni tulee huomattavasti helpommin sen monen tunnin pyörimisen sijaan. Hyvin helppoa jos osaa aavistaa, ettei tänä yönä tule uni. Toki aina välillä on ollut tilanteita, että olen kavunnut pedistä ylös hirveän pyörimisen ja unettomuuden jälkeen ja napannut vasta siinä vaiheessa pillerin. Sekin toimii mutta nukkumisaika vaan jää vähän lyhyemmäksi.

Uni on niin tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, että jo yhdetkin muutaman tunnin yöunet sekoittavat kropan täysin. Itse tarvitsen unta vähintään 6 tuntia yössä, tuo on itseasiassa ihan minimimäärä. Tavallisesti pyrin 7-tunnin unosiin, niillä tunnen olevani jo virkeä. Olen myös iltavirkku, joten itselleni on hyvin hankalaa päästä nukkumaan ennen kahtatoista. Ennen tein vuorotyötä mikä mahdollisti jopa pitkään yöhön valvomiset mutta nykyään on pakko mennä nukkumaan ennen puolta yötä jotta pääsee seiskan aikaan ylös.

Itse olen huomannut myös, että pitkäkestoinen liikunta auttaa saamaan paremmin unen päästä kiinni. Se on muuten aika jännä, että sali virkistää täällä mutta juoksulenkki taas väsyttää. Monesti nuupahdan ihan täysin vaikka tunnin lenkin jälkeen. 😀 Kestävyysurheilu onkin aika hyvää unilääkettä ainakin omalla kohdallani. Myös tarpeeksi viileä huoneilma on hyvä tae unen saamiselle, jossain vaiheessa join camomillateetäkin. Pahin virhe taas on tuijottaa tietokoneen ruutua juuri ennen kuin on käymässä nukkumaan, argh! Itse omaan onneksi pääpiiretittäin hyvät unenlahjat ja uni tulee tavallisesti ilman sen kummempia rutiineja. On kuitenkin hyvä tietää, että tilapäiseen unettomuuteen on se apukeino eikä siitä tarvitse kärsiä. Etenkin paljon matkusteleville Melarest on ihan pelastus! 

Indiedaysin Vermanin kampanjasivuilla on muuten käynnissä skaba, johon kannattaa nyt ottaa osaa. Palkintona kisassa on Olympuksen TOUGH TG-830 iHS Adventure Kit -kamera (arvo 250 €). No miten sitten osallistua? Eli nappaa itsestäsi auringonottokuva ja lähetä se yhteystietojesi kera tästä.

Päivän värinä musta

Tänään on ollut erikoinen päivä. Tavallaan surullinen mutta silti olen koittanut porskuttaa menemään jotenkin ylitehokkaana ja iloisena, sysätä sivuun sen pahan olon ja surun. Yksi hetki himassa yksinään tai ratikassa omissa ajatuksissa, noita tilanteita olen vältellyt. Nyt ei kuitenkaan enää pysty, eikä mielestäni tarvitsekaan. Kuolema tulee aina yhtä puskista ja järkyttää. Vaikka menehtynyt läheiseni olikin jo iäkäs, tuntuu menettäminen aina yhtä pahalle. Päässä on pyörinyt ne viisaat sanat, opetukset, elämänohjeet, kaikki ne joita hän minulle koko 27-vuotisen elämäni aikana iskosti. Hän oli kuin toinen isäni. Tärkein on kuitenkin jäänyt sydämeeni ja se on se voima joka kantaa tästäkin päivästä eteenpäin. Luottamus myös siihen, että tällä hetkellä kaikki on siellä niin paljon paremmin kuin täällä maallisessa. 

Tällaisia ajatuksia siis tänään, eilisistä syntymäpäivistä roima pudotus tunteiden toiseen äärilaitaan. Jännä fiilis, olen menettänyt elämässäni vaan muutaman läheisen ja siksi menettämisen käsitteleminen tuntuu aina yhtä vaikealle. Vaikka eipä se määrä varmaan asiaan vaikuta, kai se on aina yhtä vaikeaa… Välillä itkettää, välillä on ihan normaali olo ja sitten taas itkettää. Tunteiden vuoristorataa. 

Mutta näihin tunnelmiin, hyvää yötä ja ehkä huomenna jo positiivisempaa!