Mausteinen bataatti-kookoskeitto (GL, M)

Ihanaa perjantaita! Vitsit miten hyvä fiilis oli herätä tähän päivään kun aurinko paistoi sälekaihtimien välistä. Keväässä on poikkeuksellisen ihanaa tämä lisääntyvä valon määrä, joka ainakin itsessäni herättää hyvää ja positiivista fiilistä. Valo lisää valon määrää myös omassa mielessä, mikä ei ainakaan itselleni ole ollenkaan pahitteeksi. Sään fiilistelystä kuitenkin vallan muihin asioihin, nimittäin pitkästä aikaa reseptiin, jollaisen haluan jakaa näin perjantain kunniaksi. Olen pitänyt tällä viikolla teille ruokapäiväkirjaa, jonka tulen jakamaan ensi viikon alussa ja sen tiimoilta intouduin kehittelemään reseptinkin tähän viikkoon! Vaikka kevät tekee tuloaan, en ole kyllästynyt vieläkään lämpöisiin keittoihin ja sellaisen tänäänkin lounaaksi – tai oikeastaan ennemmin päivälliseksi loihdin. Vaikka keiton ajatellaan usein olevan laihduttajien ruokaa, eli toisin sanoen kevyttä ja heikosti täyttävää, kumoan ainakin itse resepteilläni tämän oletuksen kerta toisensa jälkeen. Kun sopan valmistaa kookosmaitoon tai kasvipohjaiseen kermaan, tulee sitä varmasti täyttävää!

Mausteinen bataatti-kookoskeitto (GL, M) / yhdelle

  • 1 bataatti (340 g)
  • Pieni siivu chiliä
  • Pala inkivääriä (n.1-2 cm)
  • 1 pieni sipuli
  • 1 prk Kara-kookosmaitoa
  • Kourallinen tuoretta korianteria
  • Suolaa
  • 1 tl mustapippuria
  • 2 tl paprikamaustetta
  • 1 tl kurkumaa
  • 1 tl hunajaa

Pilkotaan bataatti pieniksi paloiksi ja keitetään suolalla maustetussa vedessä pehmeiksi. Kaadetaan bataattilohkot blenderikannuun ja lisätään joukkoon mausteet, chili, inkivääri, korianteri ja kookosmaito. Blendataan tasaiseksi soseeksi ja kaadetaan keitto kattilaan. Keitetään miedolla lämmöllä hämmentäen ja tässä kohtaa voi vielä lisäillä mausteita oman maun mukaan. Tein keitosta suhteellisen mausteista, mutta mikäli pidät erityisen tulisista keitoista, kannattaa ainakin chilin määrää lisätä! Keiton päälle voi laittaa mm. korianterinlehtiä ja pähkinöitä tai jos käytät maitotuotteita, esimerkiksi juustoraastetta tai raejuustoa. Nautiskellaan mahdollisimman pian valmistuksesta!

Eipä muuta kuin keittolämmintä perjantaita ja rentouttavaa alkavaa viikonloppua!

PS. Blogiini on tulossa huomenna postaus siitä, mitä oletatte minusta. Kyselin Instagramissa muutama päivä sitten teidän olettamuksia ja paljon niitä sainkin, mutta mikäli et huomannut julkaisuani, voi noita olettamuksia kommentoida vielä tännekin. Eli millainen oletat minun olevan tai onko sinulla jotain olettamuksia minusta, joihin haluaisit vastauksen? Kommentoikaa vaan rohkeasti, sillä olettamukset lisään tekstiin anonyymisti.

treeni-ja-ravinto

Paras muotoilurauta kautta aikain

*Sis. mainoslinkkejä

Olen testannut lukuisia muotoilurautoja. Veikkaan omistaneeni ehkä 7 -8 rautaa elämäni aikana ja jokaisen niistä olen kirjaimellisesti ”kuluttanut puhki”. En koskaan vaihda muotoilurautoja huvin vuoksi, vaan tyypillisesti siinä käy niin että laite sanoo sopimuksensa irti tai keraamiset levyt kirjaimellisesti kuluvat loppuun. Kokemukseni perusteella voin myös todeta, kuinka muotoiluraudoissa on paljon eroja. Vaikka harvan asian suhteen olen sitä mieltä että hinta määrittelee laadun, niin muotoilurautojen suhteen se kalliimpi hintalappu kielii laadusta – ainakin omien kokemuksieni mukaan. Edullinen rauta hajoaa nopeasti, sen keraamiset levyt kuluvat puhki, hiukset jäävät kiharrettaessa rautaan ”kiinni”, eli hius ei luista levyjen välissä ja tyypillisesti raudan malli on vielä sellainen, ettei sillä tule kaunista lopputulosta. Tästä syystä en välitä ollenkaan edullisten merkkien suoristusraudoista, vaan haluan käyttää kampaamotason rautoja, joiden suhteen jo mainitsemaani ongelmaa ei ole. Tällaisia rautoja ovat tunnetusti GHD ja Cloud Nine*, joista jälkimmäisen itsekin omistan – enkä muuten ihan heti lähtisi vaihtamaan!

Hiukseni eivät ole aina kaikista helpoimmat, sillä tukkaa on runsaasti ja jos haluan kihartaa hiukset kunnolla, menee siihen hetki aikaa. Paljon olen taistellut myös sen ongelman kanssa, ettei hius luista muotoiluraudan levyjen välissä, vaan takertelee ja jää rautaan kiinni. Totuus on kuitenkin se, ettei vika ole ollut hiuksissani tai muotoilutuotteissa kuten oletin, vaan raudassa jolla hiuksiani muotoilin. Selkeän eron huomasin heti siirryttyäni vuosien tauon jälkeen halvasta raudasta kampaamotasoiseen rautaan, eli Cloud Nineen – jollainen minulla muuten oli blogin kautta testikäytössä ensimmäistä kertaa jo joskus vuosia sitten. Kyseisen raudan avulla kihartaminen onnistuu ilman ongelmia ja jopa oikukas hiuslaatuni talttuu tällä! Tukka ei jää muotoiltaessa levyjen väliin tai takkua, vaan liukuu erittäin hyvin ja takaa onnistuneen lopputuloksen oli tavoitteena sitten kiharat tai suoristaminen.

Laadukkaan raudan myötä olen huomannut innostuneeni kihartamaan hiuksiani useammin. Kun aikaisemmin muotoilin hiukset vain harvoin, nykyään sitä tulee tehtyä melkeinpä viikoittain. Tästä ei pitäisi kuitenkaan olla hiuksille haittaa, mikäli huolehtii lämpösuojan käytöstä ja puhdistaa hiukset riittävän usein syväpuhdistavalla shampoolla. Käytössäni olevassa Cloud Nine The Touch -muotoiluraudassa* on myös säädeltävä kahden asteen lämpötila, eli mikäli välillä haluaa muotoilla hiuksiaan hellävaraisemmin, saa lämmön laskettua 165 asteeseen sen optimaalisen 195 asteen sijaan. Itse en esimerkiksi suoristettaessa tarvitse tuota korkeampaa lämpötilaa, sillä hiukseni suoristuvat viileämmässäkin lämmössä, jolloin lasken sen mieluusti alemmas. Yksi hyvä kikka suojella hiuksiaan, on kihartaa vain latvaosuus, eli aloittaa kihartaminen suunnilleen puolesta välistä tukkaa. Tällöin ikään kuin suojelet osaa hiuksista ja vaikka kiharoista ei tulekaan yhtä volyymit, sopii tällainen tyyli mielestäni kivasti arkeen! Tämän postauksen kuviin kiharsin hieman jo likaisen tukkani jakaen hiukset kahteen osaan ja kihartaen hieman paksumpia osioita kerrallaan. Kihara on aika tiukkaa eikä niinkään loivaa lainetta, mutta halutessaan avattavissa, jolloin kihara muuttuu paljon kevyemmäksi.

Tykkään Cloud Ninessa myös siitä, ettei raudan suhteen tarvitse huolehtia onko sitä muistanut sammuttaa. Muotoilurauta nimittäin sammuu itsestään puolessa minuutissa ja mikä parasta, myös lämpenee todella nopeasti! Aamuisin säästääkin aikaa kun ei tarvitse odotella, vaan kiharruspuuhiin pääsee samantien kun töpselin seinään laittaa. Pidän myös raudan sirosta muotoilusta, joka vaikuttaa siihen kiharan ulkonäköön ja lopputulokseen. Halutessaan lookista saa hyvin luonnollisen ja pehmeän, mutta myös tiukempi kihara onnistuu mikäli jaksaa hieman vaivaa nähdä! Itse olen ehkä kuitenkin sen verran laiska pitkien hiusteni kanssa että harvoin jaksan arkena käyttää kihartamiseen enempää aikaa kuin viitisen minuuttia. Aika tyypillisin tyylini onkin kihartaa sieltä täältä tai juuri latvasta, jolloin hiuksiin saa pientä muotoilua, mutta lopputulos ei kuitenkaan ole liian huoliteltu. Iltamenoissa sen sijaan satsaan aina enemmän ja teen kihartamisen aina osio kerrallaan – tyypillisimmin 4-5 osassa, jolloin saan tukkaan volyymia ja kiharat pysyvät huomattavasti paremmin.

Jännä kyllä, miten aikaisemmin ajattelin etten ikinä arkena jaksaisi laittaa hiuksiani, mutta nykyään tuon viitisen minuuttia uhraa oikein mielellään parisen kertaa viikossa, sillä pitkäkin hius on aika eri näköinen jos sitä on edes hieman käsitelty. Oma tukkani on luonnostaan kevyesti luonnonkihara, jonka vuoksi se on usein aika epäsiisti ja siksi kevyt muotoilu tekee lopputuloksesta siistimmän. Huomaan myös että siistit hiukset ovat yhteydessä sellaiseen yleiseen fiilikseen ja itsevarmuuteen. Laitetulla tukalla olo on ”kauniimpi” ihmisten ilmoille mentäessä kuin sillä sekavalla takkutukalla – nimimerkillä kokemusta löytyy molemmista.

Käsittelettekö te paljon hiuksianne? Ja jos niin oletteko enemmän GHD vai Cloud Nine -tyyppiä?

 

*Tuote sponsoroitu

Kauneus