Jos menisin treeneissä puhtaasti ulkonäkö (eli lihasten kasvatus) edellä, tuskin harrastaisin ollenkaan aerobista liikuntaa. Kuten jokainen tietää, aerobinen polttaa rasvaa ja mikäli samaan aikaan haluaa saada aikaiseksi myös lihasten kehitystä, tulisi näiden kahden osa-alueen olla optimaalisessa balanssissa. Kehoni on aina ollut hoikkarakenteinen jo ihan geeniperimältään, jonka vuoksi tiedostan hyvin, miten aerobinen treeni ei ainakaan edesauta kohdallani lihasten kasvua. Jos siis ajattelisin puhtaasti lihaskasvua, jättäisin varmasti lenkit väliin ja veikkaan että olisin tällöin myös lihaksikkaampi. Olenkin usein miettinyt mitähän tapahtuisi jos pitäisin kuukauden tai parin tauon juoksemisesta, mutta toistaiseksi en ole tuohon ihmiskokeeseen uskaltautunut. Toisin päin olen kyllä kokeillut useammankin kerran, kuten viimeksi viime kesänä pitäen parin kuukauden salitauon. Pakko sanoa että tuon tauon jälkeen oli kyllä jo ikävä lihaskuntotreeniä ja kroppa alkoi kuihtumaan sen verran, että oli ihan hyvä palata salille!

Harrastan aerobista treeniä puhtaasti siitä syystä, että pidän siitä todella paljon. Jollain tavalla myös koen sen jonkinlaiseksi tarpeeksi itselleni, koska olen koko ikäni juossut. Jos en siis pääse juoksemaan vaikka muutamaan viikkoon, pääkoppani suorastaan vaatii sitä. Välillä kun on ollut syystä tai toisesta muutaman viikon taukoja, olen huomannut, miten paljon väsyneempi olen ja kehossani on raskaampi olo. Aerobinen keventää mielestäni ihanasti yleistä olotilaa ja samalla ennen kaikkea mieltä. Juostessa saa kasattua ajatuksia ja tyhjennettyä päätä kaikesta turhasta. Etenkin jos juoksee ulkona, saa siinä myös raikkaan ilman hyödyn ja usein huomaan, miten se toimii positiivisella tavalla vaikka kesken työpäivän työnteon lomassa. Toki samaan aikaan haluan myös omata monipuolisesti hyvän kunnon, eli en pelkästään näyttää joltain, vaan olla sporttinen monessa mielessä. Mielestäni on jopa koomista näyttää urheilulliselta, mutta siinä kohtaa kun tulisi juosta kilometri, ei kunto kestäkään. Eli pelkkä ulkomuoto ei ainakaan itselläni riitä motivoimaan mihinkään tiettyyn treenimuotoon, vaan olen ennemmin ulkomuodoltani vähemmän lihaksikas, kunhan vaan saan juosta!

Toki sen verran olen tehnyt pientä fiksailua juoksutreeneihin, etten tee niitä viittä viikossa koska se olisi itselleni liikaa – ei siis henkisesti, mutta nimenomaan fyysisesti. En nimittäin halua kuihtua käsiin, vaan ennemmin näyttää terveeltä ja omata myös lihaksia. Tästä syystä juoksen nykyään 5-7 km lenkin kerran tai pari viikossa ja koen että se on näin talvella vallan hyvä määrä. Aika hyvin tuollaisella juoksumäärällä pysyy myös kokoisellani naisella lihakset tallessa ja kunhan ei juokse kerralla kymmeniä kilometrejä, eivät lenkit häiritse salitreeniä vaan mielestäni ennemmin tukevat ja tuovat monipuolisuutta tekemiseen. Itse harvoin mietin kestävyyskunnon merkitystä terveydelle koska pidän hyvää kuntoa niin itsestään selvänä ja tavoiteltavana asiana, mutta onhan esimerkiksi juokseminen aikamoista terveysliikuntaa! Jos mietitään hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä, vaikuttaa aerobinen liikunta siihen erittäin positiivisella tavalla ja parhaimmillaan sen harrastaminen pidentää jopa elinikää. Toki siinä ohessa on tärkeää treenata myös lihasvoimaa, joka puolestaan tukee kestävyyskuntoa. En nykyään mielelläni jätä kumpaakaan osa-aluetta pois, koska muuten liikunnasta tulisi liian yksipuolista. Mitä monipuolisemmin treenaa, sitä parempia tuloksia on mahdollista aikaan saada!

Tässä samassa yhteydessä on pakko mainita vielä siitä, miten suosin aina aerobisen treenin tekoa eri päivänä lihaskunnon kanssa. Eli salipäivänä ainoastaan kevyt alkulämmittely ja juoksulenkit sitten erikseen. Usein näkee sitä kuinka moni hoikka nainen veivaa crossarilla tuntitolkulla, jonka jälkeen vielä treenataan lihaskuntoa siellä täällä poukkoillen, kunnes taas palataan crossariin. Tuollainen olin muuten itsekin aikanaan ja silloin ei näkynyt minkäänlaisia tuloksia! Eli liiallinen aerobinen treeni voi olla lihaskasvun tiellä ja mikäli kehossa ei ole juuri ollenkaan lihasta ja aloittaa nollasta, kannattaa tuolloin vähentää aerobisen määrää huomattavasti. Toki asia erikseen on se, mikäli kehossa on paljon ylimääräistä rasvaa, mutta etenkin hoikkien kannattaa kiinnittää tähän huomiota. Eli sellainen pieni bulkkaus salitreenin aloitusvaiheessa ei ole ollenkaan pahasta, jolloin kroppaan saa lihasmassaa ja sitten kun sitä on jo hieman, voi alkaa hakemaan sitä balanssia lisäämällä myös aerobista treeniä salitreenin oheen. Ja tietysti aina tulee miettiä omia tavoitteita, jotka eivät muuten aina todellakaan ole kaikilla samanlaiset!

Vaikka hoikemman henkilön juoksuharrastusta katsotaan usein hieman epäilevällä silmällä ja itsekin olen kohdannut ihmetystä sen suhteen, miksi juoksen koska en ole isokokoinen, en enää nykyään anna tuollaisten puheiden häiritä. Juoksemisessa on edelleen se jonkinlainen painon pudottamisen katku ja siksi moni ihmettelee, miksi hoikka olisi painoaan pudottamassa? Itse kun en näe aerobista treeniä tuolta kantilta ollenkaan – en siis omalla kohdallani – ja tästä syystä onkin jännä, miten moni mieltää sen automaattisesti nimenomaan laihduttamiseen ja hoikan kohdalla usein vieläpä syömishäiriöihin. Onneksi noita olettamuksia voi itse omalla esimerkillään kumota ja tosiaan juosta voi ilman laihdutusta päämääränä! Olenkin ehdottomasti sitä mieltä että on minkä kokoinen tahansa, tulisi kaikenlaista liikuntaa voida harrastaa monipuolisesti ilman pelkoa muiden tuomitsemisesta! Jokaisella meistä on omat motivaattorit liikunnan suhteen, eivätkä ne ole koskaan sen parempia tai oikeutetumpia kuin muiden.

Miten te muut hoikat koette aerobisen liikunnan harrastamisen? Joudutteko rajoittamaan lenkkeilyä ”kuihtumisen pelossa” tai oletteko kohdanneet epäilyä liittyen motiiveihin harrastaa esimerkiksi juoksemista? 

Kuvat: Mikaela