Miten löytää oikeita ystäviä?
Viime aikoina silmiini on osunut yhä useammin ja useammin niin blogini kommenttiboksissa kuin Instagramin yksityisviestien puolella sama asia, eli ystävien vähäisyys tai puute. Viime aikaiset aiheeni ovat joiltain osin koskettaneet myös kyseistä aihepiiriä ja yksinäisyyden tunnetta, joka saattaa niin monella olla olemassa olevana. Tänä päivänä ei ole helppoa löytää aitoja ystäviä saatikka ihmisiä, joiden kanssa jakaa samaa ajatusmaailmaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole ja kuten olen kirjoittanut, minäkin löysin parhaat ystäväni aikuisiällä. Opin vasta vanhemmiten mitä aito ystävyys tarkoittaa ja tänä päivänä haluan tosissani vaalia ystävyyssuhteitani. En pidä ystäviä itsestäänselvyytenä, kunnioitan heitä ja arvostan heidän mielipiteitään vaikka mielipiteet eivät vastaisi omiani. Olen oppinut ystäviltäni niin paljon – aidosta välittämisestä siihen, mitä on kun jonkun ihmisen kanssa voi jakaa samaa sielunmaisemaa.
Näin ei ole kuitenkaan aina ollut, eli olen ollut paljon elämässäni yksin ja yksinäinen. Jossain kohtaa puolestaan en osannut arvostaa ystävyyttä koska en tiennyt mitä se on. Muistan ajatelleeni ettei ole niin väliä kuinka ihmisiä kohtelen, koska he kuitenkin lähtevät elämästäni ja tilalle tulee sitten uusia. Ehkä tuostakin syystä olen nykyään hyvin tarkka siitä miten ystäväni kohtelevat minua ja itse kohtelen heitä. Vaadin tiettyjä asioita ja ymmärrän että myös minulta vaaditaan. Ystävyys on vähän kuin parisuhde, eli ihmissuhde jossa tulee olla läsnä toisen kunnioitus, aito välittäminen ja luottamus.
Miten tällaisia aitoja ihmissuhteita voi sitten löytää? Samalla tapaa kuin sen oikean kumppanin löytäminen – saattaa myös ystävien löytäminen olla paikoitellen hankalaa. Se että jonkun ihmisen kanssa klikkaa ystävyyden tasolle saakka, ei nimittäin ole itsestäänselvää. Usein myös ajatellaan että näin aikuisena kaikilla on jo se oma lähipiiri, johon ei rohkene tunkeutua. Vaikka mukavia ihmisiä tavattaisiin siellä sun täällä, ei ehkä uskalleta kysyä toista kahville tai ehdottaa näkemistä – ei hän kuitenkaan pääse ja hänellä on jo ystäviä. Tuo on kuitenkin se ajattelutapa, jota ei kannata ruokkia. Jos ystäviä haluaa löytää, harvoin niitä voi jäädä kotiovelle odottelemaan. Ystävyyden löytäminen vaatiikin rohkeutta, kenties omien pelkojen kohtaamista ja avointa mieltä – sitä että antaa ihmisille mahdollisuuksia. Kun mietin itse parhaita ystäviäni, olen kohdannut heidät kenen missäkin. Muutamiin heistä olen tutustunut blogini kautta (toinen lukija ja toinen kollega), yksi ystävyys sai alkunsa työkeikalta Messukeskuksesta ja yksi lähti baarissa kohtaamisen kautta ja syveni sittemmin ystävyydeksi. Kuten huomaatte, yhtä oikeaa tapaa ei ole ja ystävyys voi joko syttyä heti ensikohtaamisesta tai syventyä vuosien saatossa.
Kuten kumppanin kohtaamiseen, ei ystävyydenkään löytämiseen ole yhtä ainoaa vinkkiä. Ehkä paras neuvo on kuitenkin mielestäni se, ettei pakota mitään tapahtuvaksi – joidenkin kanssa klikkaa ja toisten kanssa ei. Myös oma aktiivisuus on avainasemassa. Itse olen huomannut että useammat ihmissuhteet jäävät hieman pintapuolisiksi, koska kumpikaan ei ikään kuin tee aloitetta viedäkseen suhdetta syvemmälle asteelle. Vaikka näkeekin toisessa potentiaalia aitoon ystävyyteen, silti se vaan jotenkin jää… Tähän voi taas olla monia syitä kuten vaan ihan resurssipula. Kun on oma elämä ja kaikki palaset siinä, ei välttämättä jaksa enää viedä sitä jotain potentiaalista suhdetta seuraavalle asteelle, vaikka periaatteessa voisi. Tuo on sinällään surullista ja aina välillä sitä itsekin mietin, voisinko tehdä jotain asialle? Yksi omakohtainen vinkkini onkin, että jos sinulla on ympärilläsi joku tällainen ihminen, jonka kanssa kokisit ystävyyden mahdolliseksi, tee jotain viedäksesi suhde seuraavalle tasolle. Ehdota vaikka niitä kahveja tai lounasta, koska usein se toinen osapuoli on kyllä vastaanottavainen – itse ainakin olen jos minulle sellaista ehdotetaan!
Ystävien löytäminen vaatii meiltä avointa mieltä – aitoa halua tutustua uusiin ihmisiin ja kykyä antaa itsestään muille. Niitä meille oikeita ihmisiä voi tulla vastaan vaikka työpaikalla, harrastuksissa tai vapaa-ajalla. Oikeastaan kaikki sosiaaliset tapahtumat ovat loistava keino verkostoitua. Verkostoitumisen ei kuitenkaan tarvitse olla sellaista ”nyt etsin ystävän” tyylistä, vaan enemmänkin avointa kommunikointia ihmisten kanssa. En itsekään ole yhdenkään nykyisen ystäväni kohdalla heti ajatellut, että tästä tulee muuten elämän mittainen ystävyys, vaan enemmänkin rennosti jutustellut niitä näitä ikään kuin tilanteen ajaessa meidät jutulle. Jokaisessa kohtaamisessa on ollut tietynlaisia yhdistäviä tekijöitä kuten blogi, työ ja yhteiset tuttavuudet. Tiedän ettei verkostoituminen ole välttämättä helppoa ja itse olenkin kokenut, että nimenomaan rennommissa vapaa-ajan tunnelmissa viinilasillisen kera se on jopa helpompaa. Toisaalta taas – joskus verkostoituminen käy käden käänteessä jos vastassa on ihminen, joka ikään kuin tukee positiivisella tavalla sinua ja on vastavuoroinen. Tai tiedättekö, juttu vaan luistaa koska molemmat on keskustelussa aktiivisia ja yhteistä löytyy niin ajatuksien kuin ehkä elämäntilanteenkin saralla.
Pakko vielä tähän loppuun mainita, että sosiaalinen media on tänä päivänä aivan loistava tapa löytää uusia ihmisiä elämäänsä! Itse olen esimerkiksi Instagramissa saanut ”IG-kavereita” muista bloggaajista, eli toinen on alkanut seuraamaan toista ja sitten onkin tykkäilty kuvista vastavuoroisesti. Blogitilaisuuksissa kohdatessa osan kanssa on juteltu ja tiedän, että periaatteessa noitakin suhteita voisi viedä eteenpäin jos sille tuntuisi – työ yhdistää ja antaa yhden aspektin tutustumiselle. Kanavia siis löytyy kunhan on itse avoimin mielin. Tiedän että aina se ei ole helppoa, ja on usein helpompi sulkeutua kuin olla sosiaalinen. Usein elämässä asiat kuitenkin tapahtuvat vasta siinä kohtaa kun itse niille jotain teemme. Emme saa ikinä unelmien työtä ellemme näe vaivaa sen eteen. Samalla tapaa todellisia ystäviäkään ei välttämättä löydä, ellei ole valmis antamaan mitään itsestään.
Herättääkö aihe teissä ajatuksia? Koetteko että ystäviä on helppo löytää?
Kuvat: Mikaela / edit: minä
