Kirjoitin vuosi sitten elokuussa suositun postauksen mielipiteistäni, joiden suhteen olen muuttanut matkan varrella mieltä. Eilen eksyttyäni tuonne vuoden takaisiin postauksiin päätin, että nyt voisi muuten olla päivittelyn aika! On nimittäin vuoden sisään muuttunut jälleen yksi jos toinenkin mielipide vanhasta ja oikeastaan iso osa pelkästään sen vuoksi, että elämänkokemusta on tullut lisää. Ajatella miten paljon yksi vuosikin voi ihmistä kasvattaa ja aikaan saada sen, että näkökulmat muuttuu? Tänään haluankin listata teille yhdeksän mielipidettäni, jotka ovat tänä päivänä erilaisia kuin ne olivat vielä vaikka vuosi tai pari sitten.

Terapia on tarkoitettu vain hyvin pahassa jamassa oleville – Ajattelin aikaisemmin että terapia on enemmänkin niitä ihmisiä varten, jotka ovat ”aidosti” huonossa jamassa kuten vaikka vakavasti henkisesti sairaita. Minun olikin vaikeaa myöntää itselleni ensinnäkin se, että olen a) masentunut ja b) tarvitsen ulkopuolista apua selvitäkseni. Kielsin avun tarpeen vaikka nyt tiedostan, että olisin kaivannut sitä jo huomattavasti aikaisemmin. Mielipiteeni asian suhteen onkin muuttunut aivan totaalisesti ja tällä hetkellä suosittelen terapiaa aivan jokaiselle – sinullekin, jolla ei mitään ongelmia näennäisesti ole! Mielestäni terapiassa käynti on myös ongelmien ennaltaehkäisyä, eli aina ei tarvitse odottaa siihen pisteeseen kunnes on henkisesti aivan rikki.

Jooga on ahdistava ja negatiivinen laji – Pidin joogaa aikaisemmin negatiivisena lajina, koska kristinuskon valossa olin saanut opetusta, joka piti joogaa ikään kuin pois Jumalasta vievänä. Minulla olikin hyvin pitkään tietynlainen mielikuva joogasta enkä uskonut voivani harrastaa sitä ilman, että menen samalla kohden jotain henkistä pahuutta. Tiedän miten naurettavalta tuo kuulostaa ja onneksi päätin uhmata aikaisempia olettamuksia ja aloittaa joogan kaikesta huolimatta. Kävinkin koko viime talven joogassa säännöllisesti enkä edelleenkään ymmärrä miten laji voisi viedä johonkin pahuuteen? Tietenkin kaikessa voi mennä ”yli” eli kaikki henkisyys voi lähteä lapasesta mutta sama pätee myös kristinuskoon tai vaikka islamiin. Itse koen joogan pelkästään hyvänä asiana niin keholleni kuin mielellenikin ja vaikka kesä on pidetty joogataukoa, syksyn tullen palaan lajin pariin.

En ikinä antaisi pettämistä anteeksi – Tämäkin on asia jonka suhteen olin aikaisemmin erittäin mustavalkoinen. Ajattelin että jos tulisin petetyksi en voisi siitä koskaan anteeksi antaa, vaan suhde olisi sitten siinä. Elämänkokemuksen myötä olen kuitenkin oivaltanut että pettäminen on itse asiassa aika yleistä ja vaikka tietenkin toivon etten koskaan tulisi petetyksi, saattaisin sen anteeksi antaa jos suhde olisi muuten liian hyvä heitettäväksi ö -mappiin. Sitä en tosin tiedä palautuisiko luottamus koskaan kohdilleen mutta voisin kuitenkin pyrkiä anteeksi antoon ja puhtaalta pöydältä aloittamiseen jos toinen aidosti osoittaisi katumustaan. Tämäkin on asia, jonka suhteen on niin helppo laukoa mielipiteitä jos ei ole koskaan ollut kyseisessä tilanteessa tai nähnyt sitä hyvin läheltä. Moni asia ei nimittäin ole elämässä niin mustavalkoinen.

En pidä vodkapohjaisista drinkeistä – Jos vähän kevyempi muuttunut mielipide, niin kun vielä puolisen vuotta sitten suorastaan inhosin kaikkia vodkapohjaisia drinkkejä, nykyään yksi suosikeistani on tehty juurikin vodkaan! Tämä drinkki on sellainen, jonka join ensimmäistä kertaa – uskokaa tai älkää – vasta kuukausi sitten ja se on vodkasooda limellä alias ”kossuvissy”. Pakko sanoa että erityisen maukas drinkki olematta yhtään makea ja vaikka onhan tuossa prosentteja, niin mukana tuleva sooda onneksi tasapainottaa sekä tuo samalla kivasti nesteytystä alkoholin nauttimisen rinnalle. Ehdottomasti siis jatkoon!

En voisi koskaan luopua ”bilepolttamisesta” – Hieman edelliseen liittyen, ajattelin aikaisemmin etten voi kuvitellakaan juhlailtaa ilman savukkeita. Olin siis vuosia ns. juhlapolttaja eli ulos lähtiessäni ostin askin vaikka muuten en tupakoi ikinä. Niin se tämäkin mielipide on vaan muuttunut ja tämän vuoden puolella en ole ostanut askin askia edes juhlatunnelmissa. Päätin vaan jossain kohtaa että haluan tavasta luopua, koska se pahensi krapuloita ja pikkuhiljaa sitten vähensin. Nykyään saatan polttaa seuraksi ehkä muutaman illan aikana jos mieli tekee mutta en todellakaan aina! Ja olen muuten huomannut että nykyään jos poltan, tulee sen jälkeen jotenkin todella ällöttävä olo eikä tee mieli edes polttaa sitä seuraavaa…

Lappi ei kiinnosta yhtään – Jep, ennen viime talvea en olisi voinut kuvitellakaan maksavani lennoista Kittilään mutta viime talvi muutti käsitykseni Lapista! Nykyään olen oikea Levi -fani ja odotan innolla kohta alkavaa kautta – etenkin sitä aurinkoista kevättä. Levi tuo mielestäni Suomen talveen oman juttunsa ja itselleni se on opettanut myös sellaista talvesta nauttimista, jota täällä etelässä on hankalaa kokea. Esimerkiksi moottorikelkkailu on laji, jota en ollut kokeillut koskaan ennen viime pääsiäistä ja hittolainen se oli hauskaa! Vaikka istuinkin pelkääjän paikalla, oli se silti niin kivaa ja meni muuten kunnon treenistäkin. Ehkä ensi talven tavoite on oppia itse ajamaan?

Tinder on epätoivoisille – Näin siis ajattelin pitkään ja siksi en halunnut sinne liittyä. Olen aina ajatellut että parhaat kohtaamiset tapahtuvat kasvotusten, joten miksi liittyä johonkin epätoivoiseen seuranhakupalveluun? Huhtikuussa kuitenkin viimein lepyin ajatukselle ja oivalsin, että hei siellähän on tosiaan aika moni muukin! Eikä kanavan tarvitse olla mikään sellainen ”nyt kaikki epätoivoisena peliin”, vaan se voi olla olemassa olevana vaikka puolihuvikseenkin. Tinderissä siis ollaan enemmän tai vähemmän vaihtelevasti, eli välillä pidän näkyvyyttä päällä ja sitten taas en. Kokemukset eivät ole päätä huimaavia mutta niinhän sitä sanotaan, että monta kiveä voi joutua kääntämään ja kuten missä tahansa, on Tinderissäkin ihmisiä laidasta laitaan… Mutta epätoivoisille Tinder ei ole, ei missään nimessä. Se on kaikille sinkuille.

En anna väärän seuran tai arvojen vaikuttaa minuun – Aikaisemmin ajattelin että voin viettää aikaani itseäni poikkeavan arvomaailman omaavassa seurassa kunhan olen vain tarkkana ja pidän kiinni omista arvoistani. Tämän olen kuitenkin todennut vääräksi, sillä päinvastaiset arvot omaavasta seurasta tarttuu minuun aina jotain negatiivista ja tuollainen vaikuttaa myös omaan käytökseeni. Noissa ihmisissä on ikään kuin päinvastainen energia, joka tuhoaa jatkuvasti negatiivisella tavalla jotain tärkeää. Olenkin oivaltanut, että seuran merkitys on mielettömän tärkeä ja koska olen ihmisenä toisten energioita herkästi aistiva, teen hallaa itselleni viettäessäni aikaa seurassa, jossa vallitsee omien arvojeni vastainen ilmapiiri.

En voisi tehdä kaupallisia yhteistöitä tietynlaisten firmojen kanssa – Kun aikaisemmin ajattelin kaupallisista yhteistöistä huomattavasti rajoittuneemmin, nykyään otan oikeastaan kaikki yhteistyöehdotukset haasteena. Olen siinä mielessä ehkä erilainen bloggaaja ettei minulla oikeastaan ole aihealueita, joista en missään nimessä voisi kirjoittaa ja siksi mietin kaupallisia kampanjoita aina siltä kannalta, olisiko minulla antaa tähän aiheeseen jotain henkilökohtaista tarttumapintaa? Tällä en tarkoita sitä että teen kaiken rahasta, vaan että minulla ei ole varsinaisia rajoituksia mistä voin kirjoittaa tai mistä en, vaan pyrin aina punnitsemaan aiheen tapauskohtaisesti. Mielestäni on mukavaa välillä myös haastaa itseään, eli kirjoittaa vaikka aiheesta, joka ei välttämättä ole se helpoin ja josta tietää saavansa mahdollisesti jopa kuraa niskaan. Tärkeintä yhteistyössä on mielestäni kuitenkin aina sen aitous, eli ettei tekemällä ole tehty jotain sellaista, joka ei istu bloggaajan suuhun ollenkaan.

Onko teillä vastaavia mielipidemuutoksia? Tai osuiko joku kohta erityisesti, jonka voitte allekirjoittaa puolesta tai vastaan?

Kuvat: Iines / edit: minä