Eilisen illan gaala-asu

Eilen juhlittiin A-Lehtien The Blog Awardseja Kulosaaressa, joten nyt olisikin luvassa asukuvat tuosta illan gaalatyylistäni. Juhlat olivat ylipäänsä itselleni historiani ensimmäiset, sillä A-Lehtien awardseihin en ole koskaan aikaisemmin päässyt osallistumaan vaikka kutsu onkin tavoittanut minut jo useampana vuotena. Ylipäänsä nämä blogigaalat ovat aina kivoja juhlia, sillä ne kokoavat saman alan vaikuttajat yhteen ja siellä tuleekin nähtyä ihmisiä, joita ei välttämättä ihan joka päivä näe. Oli mukava tutustua uusiin saman henkisiin tyyppeihin ja nähdä niitä vanhoja tuttuja kollegoita rennommissa tunnelmissa. On niin eri tavata kiireessä jossain pressitilaisuudessa tai valokuvaamisen yhteydessä kuin vaihtaa muutama sana viinilasillisen ääressä. Osan kanssa jatkettiin vielä iltaa Siltasessakin, jossa oli muuten taas kerran niin hyvä meininki!

Jos kuitenkin tuosta illan tyylistäni sen verran, niin jälleen kerran mentiin tosiaan kokomustalla, joka toimii aina ja on sellainen varma valinta. Pukukoodi oli tumma puku, mikä tarkoittaa ainakin itselleni erityisen juhlavaa asua. Harvoin käytän esimerkiksi avokkaita mutta tiesin heti, että nämä juhlat ovat ne, joihin kaivan mustat kiiltonahkaiset korkokenkäni esiin (loppuillasta noita tosin kuljetettiin jo kädessä…). Asu puolestaan olikin sitten yksinkertainen mutta juhlava hieman kiiltävä haalari, joka on itse asiassa second hand löytö. Itsehän olen ylipäänsä ”haalari naisia”, eli minua harvoin nähdään klassisessa pikkumustassa. Vaikka vaatekaapistani tuokin yksilö löytyy, olen eniten kotona housuasussa. Pidin ylipäänsä todella paljon tuosta eilisen asustani, sillä se on hyvin mukava päällä ja istuu mielestäni kivasti vartalollenikin.

Hiukset kiharsin loiville laineille, sillä kiharat tuovat tyyliin aina säväyksen glamouria ja juhlavuutta. Olen todella huono varsinaisten juhlakampausten kanssa, joten tyypillinen valintani onkin jättää kiharat vallattomasti auki. Itse asiassa vaikka muuten en tyyliltäni mitenkään yltiönaisellinen olekaan, kiharoissa on mielestäni jotain sellaista huomiota herättävää kauneutta, joka saa minut kihartamaan hiukset juhliin kerta toisensa jälkeen!

Meikin jätin aika yksinkertaiseksi tyypilliseen tapaani, mutta kuvien oton jälkeen lisäsin vielä alaripsiin ripsiväriä sekä muokkasin huulipunaa keskeltä vaaleammaksi. Vähän harmittaa, että se täydellisin huulimeikki syntyi vasta näiden kuvien oton jälkeen, sillä siitä tuli mielestäni niin onnistunut! Pitäisi vaan useammin yhdistellä muutamaa eri huulipunaa sekä rajauskynää, eikä aina käyttää vaan sitä yhtä ja ainoaa sävyä. Kuvissa huulillani on siis MACin honeylove ja rajauskynänä käytin MACin kynää sävyssä Spice. Kuvien oton jälkeen tosiaan lisäsin rajauskynää hieman enemmän ulkosyrjiin ja keskelle huulia taputtelin MACin vaaleaa myth nudea. Tuollainen varjostaminen toimii mielestäni kivasti varsinkin hieman juhlavammassa huulimeikissä!

Sen lisäksi ilmettä kaunistivat volyymi ripsienpidennykset, jotka otin *Beauty Anniinassa muutaman kuukauden tauon jälkeen takaisin. Tiedän, että moni kauhistelee miksi sen tein, sillä omani olivat mukavan pitkiksi kasvaneet, mutta syy tähän on yksinkertaisesti arjen helppous ja eilisen jälkeen pakko myös sanoa, että se näyttävyys! Et välttämättä tarvitse muuta silmämeikkiä, kun sinulla on ripset. Myös tulevaa Dubain reissua sekä pikkujoulukautta silmällä pitäen halusin ottaa ripset takaisin, sillä varsinkin reissuissa noiden kanssa on vaan niin paljon helpompaa. Lopputulos on kyllä jälleen niin täydellinen, että en voi kuin taas kerran suositella Anniinaa! Jos siis pikkujouluripset houkuttelevat, niin kannattaa ehdottomasti varata aika Helsingin parhaalle tekijälle.

Korkokengät Zign / haalari second hand / kaulakoru Pernille Corydon / Laukku Furla / Kello *Cluse

Koruja käytän aina hyvin minimalistisesti, joten Pernille Corydonin yksinkertainen suosikki kaulakoruni koristi kaulaani eilenkin. Kädessä puolestaan oli Cluselta saatu kullan värinen rannekello, joka sointui kivasti Furlan laukun hihnaan. Muutama yksinkertainen yksityiskohta, mutta tosiaan itselleni aivan riittävästi!

Mitäs te pidätte tästä juhlatyylistäni tai asukokonaisuudesta ylipäänsä?

 

*Tuote/palvelu sponsoroitu // Suurin osa kuvista: Taru, edit: minä

Miksi palautuminen on niin tärkeää?

En tiedä onko teille yhtä tuttua kuin itselleni se, että silloin, kun pääset hyvään treenisykliin, meinaa palautuminen unohtua? Tekee mieli treenata päivittäin sillä motivaatiota riittää ja tuleehan siitä kuitenkin niin hyvä olo! Joskus olin itse jopa sellaisessa treenisyklissä, että täysin liikunnaton päivä tuntui mahdottomalta ajatukselta. Ajattelin, että palauttava juoksulenkki on varmasti yhtä kuin palautuminen, joten miksi en voisi sellaista tehdä? Totuus on kuitenkin täysin toinen. Palautuminen on nimittäin yhtä kuin lepo. Se on sitä, ettemme fyysisesti rasita kehoamme ja annamme sen konkreettisesti levätä.

Olen nykyään hyvin tarkka siitä, että ehdin palautua. Olen nimittäin huomannut, että, mitä enemmän annan keholleni aikaa levätä, sitä paremmin kulkee kaikenlainen treenaaminen sekä elämä ylipäänsä. Jos mietitään, että treenataan kovaa esimerkiksi kuutena päivänä viikossa ja näin tehdään pidempään – saattaa lopputulos olla kaikkea muuta kuin kropalle hyvä. Itse en nimittäin jaksa uskoa, että yksi lepopäivä viikossa antaa keholle sen tarvittavan palautumisen ja helposti tuollainen treenitahti johtaakin ylikuntoon. Ja vaikka ylikunto olisikin se täysin toinen ääripää, saattaa keho oireilla jo muutenkin palautumisen tarpeesta jatkuvilla flunssilla, stressillä, hermostuneisuudella, lihassäryillä, väsymyksellä… Sanoisin, että jos on yhtään kehoaan kuunteleva tai ylipäänsä herkillä sen kanssa, sitä kyllä tietää, kun tarvitaan kunnon palautumista!

Kuinka sitten palautua parhaiten?

Paljon puhutaan levon ja unen merkityksestä palautumisessa. Yhtä tärkeää on kuitenkin mielestäni myös monipuolinen ja palautumista tukeva ravinto, rentoutuminen (niin henkinen kuin fyysinenkin), lihasten venytteleminen sekä ylipäänsä kehonhuolto. Itse olen ehkä maailman surkein venyttelijä mutta väkisin opetellut siihen, että venyttelen edes muutaman kerran viikossa kropan läpi. Myös jooga on erinomainen tapa venytellä kehon lihaksistoa ja samalla rentouttaa mieltä. Uskon nimittäin vahvasti siihen, että fyysisen rentoutumisen kanssa käsikädessä kulkee myös henkinen rentoutuminen. Kun saamme päämme tyhjennettyä ja sellaiseen rauhalliseen olotilaan, samalla alkaa kehokin rentoutumaan. Tämä on toki nyky-yhteiskunnassa aikamoinen haaste, jonka vuoksi suosittelenkin harrastamaan jotain rauhoittavaa lajia kaiken kehoa fyysisesti kuormittavan lisänä.

Uskon, että jokainen meistä kaipaa yksilöidyn määrän palautumisaikaa treeneistä. Tähän tietenkin vaikuttaa se, kuinka kovaa treenaa mutta myös jo ihan henkilökohtainen fysiikkakin. Oma kehoni on esimerkiksi aika herkkä ja varsinkin mentaalinen puoli vaatii sen, että minun tulee voida palautua riittävästi. Jos liikun liikaa, stressaannun herkästi ja tämä ilmenee vastustuskyvyn laskemisena, väsymyksenä, innottomuutena sekä ihan treenitehojen alenemisena. Tuollaisista ajanjaksoista on valitettavasti kokemusta mutta silloin sitä tietenkin etsii syypäätä ihan muualta kuin omasta toiminnasta. Joskus voi olla jopa vaikeaa myöntää itselleen, että nyt rasitan kehoani liikaa, sillä kyllähän muutkin treenaavat paljon ja silti jaksavat. Koskaan ei kuitenkaan pitäisi vertailla omaa jaksamistaan muiden jaksamiseen, sillä jälleen kerran se yksilöllisyys.

Veikkaisin, että teistäkin useammalle riittävä palautuminen on tuttua mutta silti halusin siitä vielä tänään muistutella. Uskon, että palautuminen on nykyään aihe josta ei voida koskaan puhua liikaa! Annetaanhan siis kehollemme tänäkin viikonloppuna aikaa ihan vaan rentoutua ja olla – se ei ole laiskuutta. Parempia tuloksia myös treenien suhteen saa aivan varmasti silloin, kun kroppa on riittävän levännyt eikä jatkuvassa ylirasitustilassa. Lepo on lääke niin moneen asiaan.

Eipä sitten muuta kuin oikein ihanaa perjantaita ja muistakaahan levätä!